Tämä kirjallisuuskatsauksena toteutettu tutkielma tarkastelee BSC:n soveltuvuutta kestävän kehityksen tulokselliseen mittaamiseen sekä ehdottaa joitakin mittaustapoja. Tutkimusaineiston valinta ja rajaus on tehty ajankohtaisuuden, relevanttiuden ja luotettavuuden perusteella. Aiheen laajuuden vuoksi tutkielma ei ole tyhjentävä vaan pyrkii kokoamaan olemassa olevaa kirjallisuutta ja tutkimusta sekä tarkastelemaan kriittisesti eri näkemyksiä.
Kestävä kehitys on hyvin ajankohtainen aihe ja olennainen tekijä niin maapallomme hyvinvoinnin kuin yritysten kilpailukyvynkin kannalta, mutta sitä ei kuitenkaan ei ole otettu tarpeeksi huomioon liiketoiminnan ydinprosesseissa. Tasapainotettu tuloskortti (Balanced Scorecard, BSC) on strateginen mittaristo osana yrityksen laajempaa ohjaus- ja johtamisjärjestelmää. Sen on todistettu olevan hyvä työkalu strategian muuntamisessa käytännöksi sekä taloudellisten ja ei-taloudellisten mittareiden linkittämisessä yhteen.
Tutkielmassa on erityisesti syvennytty BSC:n toimintaperiaatteisiin ja ominaisuuksiin, pyritty määrittelemään kestävä kehitys liiketoimintakontekstissa sekä tarkasteltu näiden yhdistämistä Sustainability Balanced Scorecardiksi kutsutuksi erityiseksi kestävän kehityksen huomioivaksi tuloskortiksi. Lopuksi on tuotu esille argumentteja integroimisen puolesta ja vastaan.
Tiivistetysti voi sanoa, että sekä BSC:n tehokkuus että kestävän kehityksen tuloksellinen mittaaminen ja edistäminen riippuvat monesta tekijästä, ja se mikä sopii yhdelle yritykselle, ei välttämättä sovi toiselle. Kuitenkin pääsääntöisesti kestävän kehityksen komponenttien integroiminen BSC:hen kannattaa silloin, kun yrityksellä on jo olemassa kestävän kehityksen strategia ja koko organisaatio on sitoutunut sen edistämiseen. Jatkotutkimus voisi keskittyä empiirisen datan tuottamiseen kestävän kehityksen integroimisen toteutuksesta käytännössä
