Mobile Internet is the outcome of two intense and global trends of the recent years: mobile/wireless and the Internet. Despite the potential the hundreds of millions of new mobile devices sold globally each year present, little information on mobile data service usage apart from mobile operator portals is currently available.
In this research, mobile Internet usage was measured in fall 2005 using three fundamentally different methods to answer the question What are the characteristics of consumer mobile Internet usage in Finland? First, data on 80-90% of all Finnish mobile subscribers and terminals was collected with mobile operators' charging-oriented reporting systems. The observed Finnish mobile terminal installed base was old and did not widely support key features for data usage as e.g. packet data capability was in 48% and WCDMA capability in less than 1% of terminals. Nokia's market share was a remarkable 87%. Smartphones constituted 6% of all terminals, over 99% of which were Nokia's Symbian handsets and one third of these Nokia communicators. The terminal base was fairly concentrated as the 50 most common models made up 88% of all terminals. Some 92-94% of all mobile subscribers were postpaid subscribers, 75% of them consumers. While 99% of consumers had operators' default usage-based packet data tariff plan, the remaining 1% created 82% of all consumer subscriber packet data traffic. Second, 50% of all Finnish mobile network packet data traffic was captured in TCP/IP header collection -based measurements. Strikingly, the Windows operating system originated 65% of all packet data traffic in mobile networks. Moreover, VPN usage created 46% of traffic volume leading to a very high 85% share of UDP traffic. The Internet APN accounted for 90% of all packet data traffic. Third, a panel of 500 Finnish Symbian S60 handsets was monitored with software installed in the handsets. Panelists with higher radio capability handsets used packet data more frequently and in higher volumes. Data usage volumes were also higher for users with relatively cheaper fixed fee packet data plans. Operator sites and infotainment dominated web/wap site visits with 32% and 33% shares of all visits. Using handset as a modem formed a 21-25% part of all smartphone data traffic. The most active 20% of data users created 80% of traffic, even when modem traffic was excluded. Browsing was the most important data application area with a 72% share of non-modem traffic, and its relative share increased with data usage volume.
In conclusion, Finnish mobile data usage is currently business driven. Traffic to non-operator controlled sites appears to be important. The usage of 3G terminals and effectively flat-rate packet data tariffs seems to increase data usage considerably, and browser is a central application also in mobiles. Mobile operators are recommended to include items on off portal traffic to their regular reporting. Similar measurements enabling evaluation of the development of Finnish mobile data usage should be repeated. The measurement methods could also be productized or sold to operators as a service by a 3rd party. Potential ways to utilize the handset-based data are numerous.Mobiili Internet on seurausta kahden viimeaikaisen voimakkaan ja globaalin trendin, liikkuvuuden ja Internetin yhdistymisestä. Huolimatta satojen miljoonien vuosittain globaalisti myytyjen mobiililaitteiden edustamasta potentiaalista, operaattoreiden portaalien ulkopuolista mobiilien datapalveluiden käyttöä ei tunneta hyvin.
Tässä tutkimuksessa mitattiin mobiilin Internetin käyttöä syksyllä 2005 käyttäen kolmea erilaista menetelmää vastattaessa kysymykseen Mitkä ovat mobiilin Internetin kuluttajakäytön ominaispiirteet Suomessa? Ensimmäiseksi, mobiilioperaattoreiden laskutukseen perustuvien raportointijärjestelmien avulla kerättiin aineistoa 80-90% Suomen mobiilitilaajista ja -päätelaitteista. Suomen päätelaitekanta havaittiin vanhaksi ja datakäytölle keskeiset ominaisuudet rajallisesti levinneiksi, sillä pakettidatakyvykkyys oli 48% ja WCDMA kyvykkyys vain 1% päätelaitteista. Nokian markkinaosuus oli huomattava 87%. Kaikista päätelaitteista älypuhelimia oli 6%, joista 99% oli Nokian Symbian puhelimia ja näistä kolmannes Nokian kommunikaattoreita. Päätelaitekanta oli varsin keskittynyt 50 yleisimmän mallin vastatessa 88% kaikista päätelaitteista. Mobiilitilaajista 92-94% oli postpaid-tilaajia, 75% heistä kuluttajia. Vaikka 99% kuluttajista oli oletusarvoisen käyttöperusteisen pakettidatahinnoittelun piirissä, loput 1% loi 82% kuluttajatilaajien pakettidataliikenteestä. Toiseksi, 50% suomalaisten mobiiliverkkojen pakettidataliikenteestä mitattiin keräämällä TCP/IP otsakkeita. Silmäänpistävin tulos oli Windows-käyttöjärjestelmän 65% osuus kaikesta pakettidataliikenteestä. VPN-käyttö loi 46% liikennevolyymistä johtaen UDP-liikenteen hyvin korkeaan 85% osuuteen. Internet APN vastasi 90% kaikesta pakettidataliikenteestä. Kolmanneksi, 500 suomalaisen Symbian S60 puhelimen paneelia monitoroitiin puhelimiin asennetulla sovelluksella. Radioltaan kyvykkäämpiä puhelinten käyttäjät käyttivät pakettidataa useammin ja enemmän. Datakäytön volyymit olivat korkeampia suhteellisesti halvemman kiinteän hinnoittelun käyttäjillä. Operaattoreiden sivustot ja tietoviihde hallitsisivat web/wap käyttöä 32% ja 33% osuuksilla kaikista vierailuista. Modeemikäyttö muodosti 21-25% osuuden kaikesta älypuhelinten dataliikenteestä. Aktiivisin 20% datakäyttäjistä loi 80% liikenteestä, myös kun modeemikäyttöä ei huomioitu. Selainkäyttö oli tärkein datasovellusalue 72% osuudella ei-modeemiliikenteestä, sen suhteellinen osuus kasvoi datakäytön volyymin myötä.
Suomalainen mobiilidatakäyttö on tällä hetkellä yrityskäyttäjävetoista. Operaattoreiden portaalien ulkopuolinen liikenne vaikuttaa tärkeältä. Kolmannen sukupolven päätelaitteiden ja kiinteän hinnoittelun käyttö näyttää kasvattavan datakäyttöä merkittävästi, ja selain on keskeinen sovellus myös mobiilissa. Mobiilioperaattoreiden tulisi liittää portaaliliikenteen ulkopuolinen käyttö sisäiseen raportointiinsa. Vastaavat mittaukset tulisi toistaa mobiilidatakäytön kehittymisen arvioimiseksi. Käytettyjen mittausmenetelmien tuotteistaminen tai myynti palveluna operaattoreille kolmannen osapuolen toimesta on mahdollista. Päätelaitepohjaisella aineistolla on lukuisia käyttökohteita
