Tässä työssä käsittelen käyttäjäkokemuslähtöisen tuotesuunnittelun mahdollisuuksia vaikuttaa erottautumistekijöihin teollisissa yrityksissä, jotka toimivat B2B ympäristössä. Työn tavoitteena on tarkastella kokemuspohjaisen suunnittelun teoreettisia lähtökohtia, ottaen huomioon muotoilun, kognitiotieteiden ja kauppatieteiden alojen tutkimuspohja. B2B ympäristön tarkastelu on tämän työn yksi painopisteistä, koska siinä tuotteen omistus ja käyttö jakautuvat asiakkaiden ja käyttäjien kesken. Tämä toisaalta vaikuttaa tuotteen suunnittelun lähtökohtiin, sen markkinointiin, myyntiin ja vastaavasti asiakas- ja käyttäjäkokemukseen. Työ on tehty FIMECC:in aloittaman UXUS projektin yhteydessä. Projektin tarkoitus on tutkia ja soveltaa käyttäjäkokemuksen lähtökohtia teollisessa ympäristössä.
Työssäni pyrin kehittämään teoreettisen ajatusmallin, jolla asiakkaiden ja käyttäjien kokemuksia voidaan tarkastella eri tasoilla ja ottaa huomioon suunnitteluprosessin varhaisissa vaiheissa. Tämä malli pohjautuu osittain psykologisiin teorioihin, jotka tulevat esille aikaisemmissa tutkimuksissa mm. Carver ja Scheier (1998); Sheldon, K.M., Elliot, A.J., Kim, Y. ja Kasser, T. (2001). Ajatusmallin ensisijainen tarkoitus on toimia tukityökaluna tuottajayrityksen tuotekehityksen ja markkinoinnin yksiköille kun halutaan soveltaa kokemuslähtöisen suunnittelun periaatteita yrityksen toiminnassa. Mallin toinen tarkoitus on toimia perustana teolliseen ympäristöön soveltuvien kokemusmittareiden kehitykselle.
Työn toinen osio keskittyy yheden UXUS projektin yrityskumppanin toiminnan tutkimiseen (Rocla). Tässä osiossa pyrin kehittämään kokemusmittariston, jonka tarkoituksena on huomioida tuottajayrityksen, tuotevälittäjien, asiakkaiden ja käyttäjien näkemyksiä tuotteiden ominaisuuksista ja kokemuksista sekä mahdollistaa vertailu näiden osapuolten välillä. Kerätyn aineiston ja vertailun tarkoitus on auttaa tuotekehitys- ja markkinointitiimien työtä kun määritetään uusien tuotteiden kehityskriteerit ja myyntiargumentit. Kokemusmittariston sunnittelussa käytän sekä teoreettisia lähtökohtia, jotka käydään läpi työn alussa, että kymmentä johtajatason henkilön haastattelutulosta Roclan tuotekehityksen, markkinoinnin ja myynnin yksiköistä. Tämän lisäksi sovellan ajatuksia keskusteluista, joita käytiin läpi lukuisissa tutkijatapaamisissa, kenttä- ja yritysvierailuilla.
Ehdotetun kokemusmittariston avulla kerään aineistoa 57:ltä kokeneelta varastotuotevälittäjältä. Välittäjät vertasivat kahta erityyppistä varastokonetta heidän kokemuksiensa perusteella ja myös osoittivat näkemyksensä psykologisten tarpeiden tärkeydestä asiakkaiden ja käyttäjien näkökulmasta. Aineiston analyysi osoittaa, että vaikka välittäjät kokivat selkeitä eroja tuotteiden visuaalisen ulkonön viehättävyydessä, tämä tekijän tärkeys oli yleisesti vähäinen (mm. osittain linjassa Diefenbach, S. ja Hassenzahl, M. (2011) tulosten kanssa). Tämä tulos tukee ajatusta siitä, jos kokemuspohjaisia lähtökohtia halutaan soveltaa erottautumistekijöinä B2B ympäristössä, niiden pitää olla vahvasti ja selkeästi yhdistettynä taloudellisiin mittareihin.The main goal of this study is to investigate theoretical background behind user experience (UX) paradigm and its possible implementation in industrial product development within business-to-business (B-to-B) environment. This work is conducted in the realm of UXUS project (User Experience and Usability in complex Systems), which was initiated by FIMECC (Finnish Metals and Engineering Competence Cluster) in 2010. In contrast to business-to-consumer environment, B-to-B setting separates ownership and actual use of the product. My aim lies in elaborating on various impacts of this separation on user and customer experiences and possible ways to communicate benefits of better UX to customers and equipment distributors. In the content of this paper, I introduce a theoretical thinking model for approaching experiences in industrial product development and an experimental questionnaire set, which is meant to capture different aspects of product and operating environment experiences. I test the proposed questionnaire set with 57 experienced warehouse equipment distributors who evaluate two separate industrial products. Results indicate that distributors are able to appreciate differences in hedonic qualities of industrial equipment and that visual appearance is a major factor in indicated product perceptions. However, overall hedonic qualities were perceived as less important compared to utilitarian qualities, which is partially in line with consumer product findings by DIEFENBACH, et al. (2011). I also find that distributors were unable to appreciate the importance of three major psychological needs (relatedness, autonomy and competence as indicated by SHELDON, et al., 2001) in industrial product development. I also analyze interviews of ten managers from warehouse equipment manufacturing company Rocla to investigate whether individuals working in separate departments perceive implications of UX paradigm differently. Findings indicate that individuals dealing with R&D activities stress the importance of end-users in deriving criteria for product development whereas individuals dealing with marketing and sales activities emphasize the role of personal relationships with customers. The longrun aim of this research direction is to assess strategic potential of UX paradigm for industrial product manufacturers
