Miettinen, Mirja

Finnish

Journal.fi

KIRJ ALLISUUTTA Studia Archaeologica ostrobothniensia 1993- 1997. Organ för österbottniska Fornforsknings-sällskapet rf Toim. Ralf Norrman. 263 s., 38 kuvaa, 28 karttaa, diagrammia, taulukkoa. Yasa 1999. ISSN 0782-3649. Muinaisuuteen kohdi stu vaa mie lenkiintoa ja harrastusta on meiilä esiintynyt viime vuos isadan kansa lli sen heräämisen ajoista asti. Tietee lli sen muinai stutkimuksen alkuaikoina 1800-luvun j älkipuoli sko ll a kysy mys o li vie lä suppean väestönosan piiri ssä vaikuttaneesta suuntauksesta. 1900-luvun puole lla ilmiö vähitellcn lev isi laaje mmalle, myös maaseudull e . Etelä-Pohjanmaalla ilmiö liittyy 1900-luvun a lkuvuosikymmeniltä lähtien kotiseutuharrastukseen , j a se o n esiintynyt aa lto liikkeen tavo in . 1970- lu vulla harrastus saavutti erityisesti rannikon ruotsinkie li sen väes-tön keskuudessa lähes kansanliikkeen mittasuhteet. Toimintaan kuuluivat s illoin monet es ihi storian kurssi t kansanopi stoi ssa , kansa laisopistoissa j a koti seutuyhdi styks issä. Kurss ien keske isenä osana o li yleensä aina Museovirastosta saadun tutkimusluvan puitteissa ja ammattiarkeologin johdolla te hty kai vaus. Ohjelmaan kuuluivat myös lue nnot ja retket muinaisjäännöksille ja uusien kohte iden etsiminen. Harrastajatoiminta o li a lussa paika lli sta e ikä organisoitunutta, vaikka nimenomaa n ruotsinkie li set harrastajaryhmät piti vät vi lk -kaasti yhteyttä keskenään. Viimeisimmän aktiivi suusaa llon käy nni stäj änä o li vat osaltaan Pohjanmaalla 1960- 70-lukujen va ihteessa toteutetut monet kuntaliitokset. Uusi harrastusaa lto lähti nimittäin liikkeelle juuri suurkuntiin liite tyi stä rannikon pikku kunni sta. Oma identiteetti koetti in uhatuksi, jopa menetetyksi, j a se halulliin saada esille ja yleiseen tietoi suuteen. llmiö ei o le va in paikallinen tai pohjalainen, vaan kysymys o li 1900-luvun lopun yleismaailmalli sesta juurien ets imi sen pyrkimyksestä. Tämä on lyhyesti taustana ruotsinkieli sen Pohj anmaa n koti seutuaktii vien j a muinai suuden harrastajien vuonna 1984 perustamalle seurall e Fornforskningssällskopet ,f Yhdeksi keske isistä tavo itte istaan seura ilmoitti jo alussa julkaisutoiminnan , j ota toteutettai siin vuos ikirjan ja monografioiden muodossa. Vuosikir-jan nimeksi tuli Studio Arhoeologico Ostrobothniensia; siitä käytetään tässä lyhenn ystä Studio. Ens immäi-nen nide ilmestyi vuonna 1985. Päämää ränä o li tarjota pohjalai sille ruotsinkie li sille muinaisuuden ja koti -seudun hi stori an harrastajille omakie li stä luettavaa ajankohtai sista a iheista. Seuran mielestä Suomessa ilmestynyt ja ilmestyvä ti e tee lline n j a populääri, ennen kaikkea Pohjanmaata käsitte levä kirj a llisuus e i riittän yt tyydyttämään lukijakunnan tarpe ita , vars inkin kun julkai sut o li vat kirjoitettuj a suureksi osaks i muill a ki e lill ä kuin ruotsiksi. Studion viime isin nide on sarjassaan seitsemäs. Yuosina 1985-88 ilmestyi nide vuodessa. Yuosien 1989-90 ja 199 1- 92 julkai sut ovat yhdi ste lmänite itä. Kaikkien toimittaja na ja kokoamistyön päävastuun kantajana on o llut professo ri Ralf Norrman. Aikakauskirjojen kohdall a hy vin ta va lli sen vii västymisen se littää Studionkin osa lta humani sti sessa julkai sutyössä tavanomainen til anne: toimittamine n on tehty vir-katyön (Norrmanin kohdall a eng lantil aisen filo log ian apulaisprofessuuri Tamperee ll a j a osan aikaa myös Oulussa) j a mon ie n muiden tehtäv ie n ohella . Studion li säksi seura on julkaissut nelj ä monografi oiksi kutsumaansa teosta. Nii stä e ns immäine n on vuonna 1988 ilmestynyt Ralf No rrmanin kirjoittama ja hänen omaa a laansa, kieliti edettä, käs itte levä laaja es itys Nagra österbottn isko vottennomn. Yuonna 1991 ilmes tynyt Järnaldersbygd i Österbotten on yhteen-veto Fornforskningssä ll skapetin , Österbottens förbundin j a Uumajan yliopiston tutkimusproj ekti sta , jonka keske isenä aine istona ol ivat Maa lahden Kalaschabrännanin rautakauti sen asu inpaikan kai vauksel 1987-89 j a Pohjanmaan ranniko lta tehtyjen uusien siitepö lyanalyys ie n tulokset. Yuos ina 1994 j a 1999 ilmestyneet niteet sisä lläväl Yaasassa 1991 j a Härnösandi ssa 1995 pidettyjen Mittnorden-sympos iumie n esitelmiä. Symposiumie n luonteesta johtue n ai heva likoimaan kuuluu muutakin kuin Pohjanmaan arkeo log iaa. Vuosien 1993-97 niteen 263 sivua j akautu vat 25 erilli seen tekstiin tai osioon, ja ne puolestaan 13 eri kirjoiuajan kesken (käännettyjen artikke leiden tekij ät mukaan lukie n). Kirjan a lussa on toimittajan katsaus seuran toimintaan vuos ina 1993-97. Muut tekstit ovat laajuude ltaan vaihte lev ia arlikkeleita ja raportteja. 147 Kirj an lopussa o n li säks i viiden sivun mittaine n kuvareportaas i seuran ekskursiosta 1993 Önskö ldsvikissä o leva ll e Genen raulakautiselle muinai sjäännösaluee ll e j a sen vieressä luolloin rakente illa o ll eeseen raula-kauti seen ky lärekonstruklioon. Toimittaja on lässä nileessä jalka nul aikaisempaa 1apaa nsa kää ntää ruo1sin ki e le lle va nhoj a suomeksi ilmeslyneitä, a luee lli sesli lai tulkimusinlress ie n kannalla kiinnoslav ia artikkeleita. Ilmestyipä Studian ni -leessä J 991-92 Ra lf Norrmanin kää11lä mä11 ä kokonai suudessaan Alfred Hackmanin Das Brandgräberfel t von Pukkila in lsokyrö (S MY A XLI) vuode lt a 1938. Puheena olevassa Studian niteessä 0 11 ka ksi kään11ettyä arlikkeli a, Aarne Europaeuksen ja Julius Ai lion j älinkirkkoja käsitte levät artikkelit. Muina ismui stoyhdi slyksen lu va ll a arlikke le isla on näköi spainos j a vas-takkaise ll a sivull a käännös. Yali lettavana lapsukse11 a vo i pitää sitä, että kumma11kin artikkelin yh1eydes1ä ku1e11 myös sisällysluette losla o n jäänyl po is maininla a lku perä isju lkaisusla, j ohon ao. artikke lil s isält yväl (Suomen Mu seo 19 13 j a 1923). Näill ä arlikke lei ll a on ti e lenkin hi slo ri allinen relevanssinsa j a ne oval ede ll ee 11 pohjatieloa suomalaisista jä1i11kirko is1a. Maamme 1ie tee lli11e n arkeo log inen 1u1kimus 0 11 kui1e11ki11 harpannut monta pitkää aske lta Europaeukse11 ja Aili o 11 päivis tä. Sittemmin jä ti11kirkkojen prob lematiikka on o ll ul lutkimuskohleena erityisesti niide n keske isell ä es ii111ymisa luee ll a Pohjoi s- Pohjanmaalla. Oulun y liopislon piiri ssä aihetta laaj emmin käsile ll e istä voi mainila Au li s Forss in (li sensiaa1 in1 yö 1995). Myös Uumaja 11 y liop islossa on aiheesta tehty op innäyte työ. Studian 1eks1i1 oval kahta päätyyppiä: artikkele ita ( 12 kp!) sekä raportteja ja lyhy ilä ti edoksianloja (8 kpl). Niiden pi1uus va ih1e lee yhdeslä s ivusla 18 sivuun. Kirj oi ttaji sla on o man a lansa as ian1untijoita kaik ki aan kymmenen: Ralf Norrman (kie liliede) , Everl Sah lberger (ki e liti ede) , Birg itt a Roeck Hansen (hi sloria llinen maanti ede) sekä a mmatti arkeologit E verl Baudou, Karin Yik lund, Pentti Ri sla, Beril An-ders son, Erik Nordberg, Aarne Europaeus (Äyräpää) j a Julius Ailio. Harraslaj al kirj oi tt aval erilai sisla ajankohla isi sta lapahtumi sla j a asio is1a. Norrm a 11 rapo rto i amatöörin om inaisuudessa Kruunupyy n Drycksbäc kin re ngasso lkilöydöslä, Susiluolan tulkimuk sisla sekä maaku 11na l-li sen arkeologin saamisesla Pohjanmaan museoon. Muiden harrastaji en panos käs ittää aja nkohlaislen ret-ki en j a kai va usten se losluksia . Ralf No rrmanin käs ia laa le kstei stä on kaikkiaan kuus i (ne lj ä raportt ia, mukaa11 lukien toimittaj a 11 laaja kalsaus, sekä ka ksi arlikke lia). Evert Sahlberger, ru olsinmaa lainen kieli1i e1e ilij ä j a run o log i, 0 11 muka11a ne lj ä ll ä artikke lill a, joista osa li enee alkuj aan esi te lmi ä. Yaasa lainen Erik Andtfolk on veleraaniamatööri , j o lta kirjassa on kaks i raporttia. Muil1a kirjoittajilta o n kultakin yksi lekst i. Ka ikki Studian lekslit liittyvät Pohjanmaahan , pääasiassa nyky iseen ruolsinkie li seen rann ik koseuluun , seuran toimintaan j a j äsenlen kiinnosluksen kohlei siin sekä käynni ssä o lev iin lutkimusproj ekte ihin . Ajan-ko hlaisia arkeolog iaa sivuav ia tapahlumi a käs ile ll ään use issa raporleissa. Erik Andstfolk on osa lli stunut useana vuonna Museoviraston kai vau ks iin Lapväärt in Räväse nin ki vi kauli se ll a asuinpaikalla. Raportti li e-nee kirjoitettu j o ensimmäisen kaivausvuoden 1995 jälkeen, j a Studian ilmeslym isvuotta 1999 ajate ll en lyhyt päivitys o lisi o llul eduksi. Tu1kimuksia Räväsenill a on nimittä in 1eh1y vuos ina 1995-99 ja ne näy ttä-väl j a lku van ainakin vie lä kesällä 2000. Jonkinl aisen pikapäivilyksen o li si voi nul tehdä myös Norrrnanin laalima ll e Susi luo lan tulkimuksia koskcva ll e uulise ll e. Tulkimuksia on lehly sie ll ä vuos ittain , ja Museovi-ras lon kolisivuilta http ://www.nba .fi löy lyy jalkuvasti pä ivile ttyä 1ie1oa Susiluolasla. S1udian mie lenkiinto isinta antia - a inak in ammattiarkeo log ill e - oval t ielysti arlikke lit. N ii s tä ensim-mäi ne n on prof. Evert Baudoun esitelmä » Vär syn om fo rnliden», j onka hän pili 29.5. 1993 Pirttikylän ko1i seu1umuseo ll a. Baudou käsittelee tunnetulla taido llaan muinai s1u1kimuksen hi slo ri aa ja suunlauks ia sekä Ruolsin puolell a e ttä Pirttikylässä. Osansa saavat e ril a iset näke myksel , 1ulkinnat , a rkeologise n a ineis-1011 unge lmal, koti seutuliike ja harrastajien panos ja yhteislyö ammattiarkeo log ien kanssa. Ko lmessa artikke li ssa käs i1ellään vähän raporttia laaj emmin seuran kai va usproje klej a Pohjanmaalla. Tekstil oval Uumajan yliopiston arkeo log ian laitoksel ta o lev ien kaivauksenj ohtajien kirjoitt am ia. Ne käsit-te leväl ko lmea teemaa, joihin seuran mie lenkiinto on 1980-luvulta lähtien ko hdi slunut. Karin Viklund käsitte lee Yöyrin Pörnu ll backenin rautakaulisen asuinpaikan j a kalmiston kaivauksia artikke li ssa, johon on mukaan saatu vielä vuoden 1998 luloksia. Projektin viime inen kaivausvuosi o li 1999, ja näiden Pohjan -maa ll a 1ähän asli laajimpien rau1akautiste n kaivausten mie lenkiintoi ste n tulosle n j ul kaisua u<.lu1e1aa n. Erik Nordberg se loslaa Pirttiky län Da lshageni ssa tehtyjä pieni a lai sia tulkimuksia , joi ssa pyritti in se lvit-tämää n kivikaul isen asuinpaikan re una ll a o lev ie n pa laneide n kivien ja maan sekaiste n röykki ö ide n (paloki -viröykkiöUrikkoki viröykkiöl, ruotsiksi skärvstensrösen) arvoitusta. Muinaisjäännöslyyppi on lunnetlu Ruolsin puole ll a, ja nykyisin myös meillä on hava intoja vas1aavis1a muodostelmista. Toistaiseksi hava innol oval sys1emaatti ses1i kokoamatta j a Jähes käsittelemättä. Tässä yh1eydessä on mainittava Kenneth Guslavssonin Kökaria käsitte levä arlikke li vuodellla 1986 (S kärvs lensrösen och skärvslensva ll pä Kökar, Ä land. Söder-manlands museums rapport 8, red . Tho mas Larsson). Pirtl iky län Dalshagenin lulkimukset näyttä is iväl osa ltaa n vahvistavan o le ttamusta, e ttä kyse o li si mere lli siin e linkeinoihin , lähinnä hylkeenpyyntiin liitty-vislä toiminnoista. Dalshagen in merenranta-as uinpaikka on o llul asuttu kampakeraamiselta ajalta kivikau-148 den lopu ll e, ja palokiviröykkiöt kuuluisivat al ustav ien tutkimusten mukaan juuri viimek si mainittuun kon-tekstiin. Ou lun y liopiston vuonna 1996 Raahen Kettukankaall a teke mien tutkimusten mielenkiintoiset tulokset ovat näiden o lettamusten perustana (Au li s Forss, 1998: Raahen Kettukankaan palokivikummut vuoden 1996 tutkimusten valossa. Acta societatis Historicae Ouluensis, Sripta Historica XXVII: 44- 56). Dal shagenin kaivaukset olivat kuitenkin luontee ltaan koekaivauksia, eikä niiden perusteella tule tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Berit Andersson kirjoittaa vuosikirjaan syksy ll ä 1993 Oravaisten Bäcki shällorilla tehdystä koekaivauk-sesta. Paikalla on pronssikautisten röykkiöiden vieressä luontaine n sammaloitunut kivikko, jossa on näky-vissä ihmi sen tekemiksi oletettuja vallimaisia muodostumia ja rakenteita. Niiden on katsottu olevan sukua jätinkirkoille. Andersson tulkitsee muodostumat jonkinlai siksi pitkänomai sten rakennusten pohjiksi. Löy-töainei sto kertoo kii stämättä ihmistoiminnasta pa ikalla: kvartsi-iskoksia , kaksi kvartsiesinettä, pii- ja säde-kivi-iskoksia, runsaasti palaneita ja rapautune ita kiviä. Radiohiiliajoitus (hiiltä löytökerroksesta?) antoi keskiaikaan sijoittuvan tuloksen, mikä kirjoittajan mukaan ei ole sopuso innussa löytöaineiston kanssa. Rannansiirtymisajoitusesta ei Bäckishällorin osa lta puhuta. Alue sijaitsee n. 35-37 m merenpinnan yläpuo-lella, »jätinkirkko»-muodostuma n. 30- 35 m vaihei ll a peruskartan mukaan. Tämä merkitsee karkeasti ter-minus post quem ajoitusta pronssikaudelle, sen kesk i- ja loppupuolelle . Berit Andersson käsittelee lyhyesti myös jätinkirkkojen y leistä tulkintaa ja suhdetta kivikauden lopun ja pronssikauden muinai sjäännöksiin. Mielenkiintoista ongelman ippua va in sivutaan , mikä on tietysti ymmärrettävää, kun tutkimusten jatkami-nen on ollut koko aj an ohj elmassa. Syksyllä 1999 jatkettiinkin kaivauksia paikalla. Oulun yliopi ston jätinkirkkotutkimuksia, jotka ovat suomenkielisiä , ei artikke li ssa mainita. Lähtökohdiltaa n saman lainen on Karin Viklundin artikkeli Vöyrin Pörnullbackenin rautakauti sen asu in -paikan ja kalmi ston ka ivauksista. Tekstin pääpaino on kaivauksen ja löytöjen selostuksessa ja rautakauti-sen asutuksen problematiikkaa sivutaan vain lyhyesti. Yuonna 1999 päättyneiden tutkimusten tulosten julkai seminen on käynnissä, ja kirjaa odotetaan mielenkiinnolla. Studian käyttöke lpoi suutta ja aiheiden ja tekijöiden hakemista olisi helpottanut, jos tekstit olisi järjestet-ty es im. te kijän mukaan aakkostaen, aiheenmukaisiin ryhmiin tai vaikka käsikirjoituksen jättöpäivän mu-kai seen aikajärjestykseen. Niteen sisältö on luonnollisesti suunnattu ensisijassa Fornforskningssäll akapetin jäsenille ja muill e Poh-janmaan ruotsinkieli sill e harrastajille, siis kirjan varsinai se lle lev ikkialueelle. Mikä on sen levikki Pohjan-maan ulkopuolella, ei ole tiedossa. Jonkin ve rran sitä tunnetaan myös ammattip iireissä. Kaikkiaan julkaisun anti on monisärmäistä, jopa monenkirjavaa sekä taso nsa että sisältönsä puolesta. Harrastajapiiristä lähteneenä, sen kokoamana ja yll äpitämänä Studia on kuitenkin kunnioitettava saavutus. Sen tarpeellisuus mitataan pohjalaisten keskuudessa. On luonnolli sta, että kirjoittaja tarkastelee kirjaa ammattiarkeo login näkökulmasta, ja sehän lienee ollut tämän arvio innin tarkoituskin. Kirjan painavinta antia ovat epäilemättä Pentti Rislan kivikauti sia pallonuijia käsitte levä perustee llinen artikkeli sekä Birgil-ta Roeck Hansenin vanhaan kartta-aineistoon pohjautu va agraarihistoriallinen analyysi Yöyrin Rökiön kylän maanjakosysteemi stä ja maanomistusoloista vuonna 1719. Birgitta Roeck Hansen on historiallisen maantieteen ja kulttuurimaantieteen asiantuntija, joka on väitel lyt asutusmalleista ja maanjaosta Ahvenan-maalla ajalla 500- 1550. Rökiön tutkimusta lukiessa tuli mie leen, että vastaa vanlai sia yksityiskohtaisia analyyseja tekemällä vo itai siin pohjalaisten vanhimpien kylien asutushistoriaa valaista aikaisempaa yksi-tyiskohtai semmin ja päästä ehkä li säaskelia ajassa taaksepäin. Edellytyksenä on, että vanhoja karttoja sopivilta aluei lta löytyy. Prof. Armas Luukko on aikanaan käsitellyt eteläpohjalaisia maanomi stuso loja ja maan jakoa mm. Etelä-Pohjanmaan maakuntahistoriassa ( 1950) sekä useissa pitäjänh isto rioi ssa, ei kuiten-kaan vastaavaa kartta-analyysiä ja as utusmallitarkastelua käyttäen. Mielenkiintoi sia, va ikkakaan c ivät ko-vin perusteellisia , ovat ede ll ä mainitut Erik Nordbergin, Karin Yiklundin ja Berit Anderssonin artikkelit. Norrmanin j a Sahlbergerin ki e liti etee lli sten artikkeleiden arviointiin tämän kirjoittajan asiantuntemus ei riitä. Sahlbergerin artikkeli riimuki vien ri stiku vioista on käsittelytavaltaan hi storialli s- taidehi stori a llinen. Kuten tunnettua, Yöyrin riimulöytöjä e i o le vo itu toistaiseksi täsmälli sesti ajoittaa sen paremmin arkeo lo-gis in kuin muillakaan ke inoin. Sahlbergerin esittämä ristikuvioiden vertai luaineisto on miele nkiintoine n ja ansaitsis i epäilemättä suomalai sten tutkijoiden , niin arkeologien, historioitsijoide n kuin ta idehi storioit sijoi -den huomion. Tämän kirjoituksen jo valmistuttua tuli tieto , että Studian toimittaja j a seuran julkai sutoiminnan kantava voima Ralf Norrman on kuollut maaliskuun 21. päi vänä 2000. Toivokaamme, että häne n es imerkkinsä kannustaa Studian lukijakuntaa jatkamaan aloitettua julkaisutoimintaa. Mirja Miettinen 149 

Studia Archaeologica ostrobothniensia 1993–1997

https://journal.fi/suomenmuseo/article/download/130382/78929

Studia Archaeologica ostrobothniensia 1993–1997

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi