Pulkkanen, Johannes

Finnish

Journal.fi

176Jyrkkä kanonikokoelma tutkimuksen kohteenaDavid Heith-Stade, The Rudder of the Church. A Study of the Theory of Canon Law in Pedalion. Lund University Publications 2014, 229 s.Pedalion (kr. πηδάλιον, s. peräsin) on pyhän Nikodemos Hagioreiteksen eli Pyhävuorelaisen (1749–1809) ja Agapios Leonardoksen (1714–1815) laatima kreikkalais-ortodoksisen kirkko-oikeuden säädösten eli kanonien kokoel-ma. Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1800 Leipzigissa kirkollisella painatusluvalla ja tarkistusten jälkeen uudelleen vuonna 1841 Ateenassa. Vaikka Pedalion ei koskaan ole ollut virallinen kreikkalais-ortodoksinen ka-nonien kokoelma, se on ollut hyvin vaikutusvaltainen etenkin Venäjällä ja Romaniassa. Vuonna 1957 ilmestyneen yksityisen englanninkielisen kään-nöksen siivittämä sen vaikutus on levinnyt eri puolille maailmaa. Ruotsalainen David Heith-Stade esittelee väitöskirjassaan The Rudder of the Church Pedalionia kirkko-oikeuden tutkimuksen näkökulmasta. Tekijä analysoi kirkko-oikeuden käsitettä ja oikeuden soveltamisen ky-symystä Pedalionissa. Yksi väitöskirjan erikoispiirteitä on, että siinä ei esitellä työn metodologiaa ja lähtökohtia. Johdannossa pitäydytään lä-hinnä vain keskustelemaan saksalaisen juristin ja historioitsijan Rudolph Sohmin (1841–1917) kirkko-oikeuden käsitteestä. Yllättävä on myös väi-töskirjan rikas kymmenensivuinen ruotsinkielinen yhteenveto. Se toimii erinomaisena johdantona Pedalionin maailmaan, mutta ei kerro mitään tutkimuksen lähestymistavasta. Heith-Stade aloittaa tutkimuksensa esittelemällä Pedalionia, sen his-toriallista reseptiota ja ortodoksisen kirkko-oikeuden lähteitä. Esittely on luonteeltaan teksti- ja lähdekriittinen. Se sisältää esimerkkejä Pedalionin esitieteellisestä ja osittain mielivaltaisesta lähteiden käytöstä. Tärkeän vertailukohdan muodostavat 1100-luvun klassiset itäroomalaiset kirkko-oikeuden tuntijat Alexios Aristeros, Johannes Zonaras ja Theodoros Balsa-mon. Pedalion perustuu suurelta osin heidän työnsä varaan.Tekstikriitistä keskustelua seuraa Pedalionin tärkeimpien dogmaa-tis-teologisten lähteiden esittely. Näitä ovat Eugenios Voulgariksen (1716–1806) Theologikon, Pietari Mohylan (1596–1647) Ortodoksisen uskon tunnustus ja metropoliitta Platon Moskovalaisen (1737–1812) Katekeesi. Heith-Stade nimeää myös Pedalionin tärkeimmän kirkkohistoriallisen lähteen: Dositheos Jerusalemilaisen (1641–1707) teoksen Dodekabiblos.  177Pedalionin lähteisiin liittyen keskusteluun ilmaantuu eettis-teologinen pohdinta. Tekijä ilmaisee oman kritiikkinsä ja teologisen näkynsä lähinnä sananvalintojen avulla: ”On these issues Pedalion differs from both the tradition of Byzantine canon law and Voulgaris, since it adhers to Christian primitivism (although based on a historically false view of primitive Christianity) and sees the primitive church as normative” (s. 130).Vertailu varsinkin Voulgariksen teologian kanssa paljastaa, että Peda-lion määrittelee kirkollisen tradition (etenkin ekumeeniset kirkolliskoko-ukset), piispan viran ja kirkko-oikeudelliset kanonit karismaattisesti. Niis-sä ei siis nähdä varsinaista inhimillistä jatkuvan tarkkailun ja muutoksen alaista elementtiä. Pedalionin mukaan kirkollinen traditio on Jumalan kirjoittamatonta sanaa. Tästä esimerkiksi seuraa, että Pedalion kyseen-alaistaa arvojen hierarkian seitsemän ekumeenisen kirkolliskokouksen ja muiden kirkko-oikeudellisten lähteiden välillä. Tradition tulkinta tukee Pedalionissa näkyvää roomalaiskatolisen kirkon vastaista tunnustuskunnallista kampanjaa. Esimerkkinä voidaan mainita kysymys valtakirkon ulkopuolella kastettujen käännynnäisten vastaanotosta. Vaikka ekumeenisten kirkolliskokousten linja vaatii kastet-ta vain poikkeustapauksissa, Pedalion tukee jyrkkää linjaa. Aivan erityi-sesti näin on läntisen kirkon kohdalla. Yhtenä historiallisena selityksenä Pedalionin jyrkkyydelle on 1700-luvun kirkollinen pirstoutuminen. Kaksi kolmasosaa ortodoksisesta kirkosta Ukrainassa ja osa Antiokian patriar-kaattia liittyi tuolloin poliittisten tilanteiden ja sisäisten erimielisyyksien tuloksena roomalaiskatoliseen kirkkoon. Tilanteeseen reagoi erityisen voimakkaasti ekumeeninen patriarkka Kyrillos V (1748–51, 52–57), joka teologi Eustratios Argentiniksen tukemana julisti kaikki ei-ortodoksien kasteet mitättömiksi. Pedalion pohjustaa patriarkka Kyrilloksen teologista linjaa painot-tamalla Apostolisia kanoneja. Se pitää niitä erheellisesti historiallisesti ai-dosti apostolisina. Todellisuudessa ne ovat peräisin 200- tai 300-luvulla kirjoitetusta, todennäköisesti syyrialaisperäisestä tekstistä, joka sisältyy Constitutiones Apostolorum -teoksen kahdeksanteen lukuun. Pedalionissa siteerataan myös pyhän piispa Kyprianus Karthagolaisen (200-luku) jyrk-kiä käsityksiä kasteesta. Muiden kirkko-isien ja ekumeenisten kirkollisko-kousten kastetta koskevia toteamuksia tulkitaan näiden lähteiden valossa. Heith-Stade tutkii kirkko-oikeudellisten kanonien soveltamista ana-lysoimalla keskeisten käsitteiden käyttöä. Erityisesti on syytä mainita 178antinomiset käsiteparit ”oikeus” ja ”hoito” eli akríbeia ja oikonomía sekä ”oikeus” ja ”tapa” eli akríbeia ja synetheia. Ensimmäisen antinomian histo-riallinen tausta rakentuu osaltaan edellä mainitun Kyprianus Karthagolai-sen käsityksille. Hänen mukaansa kasteet pää- tai äitikirkon ulkopuolella ovat oikeudettomia. Siksi kaikki kirkon yhteyteen palaajat on kastettava. Toisaalta taustalla ovat ekumeenisten kirkolliskokousten päätökset, jois-sa Kyrprianuksen käsitykset rajataan sielunhoidollisista syistä koskemaan vain tietyistä lahkoista tulevia. Pedalionin syntyä edeltävät kirkko-oikeuden tuntijat tulkisivat ja tu-kivat ekumeenisten kirkolliskokousten korjaavia päätöksiä ius posterioris (myöhempi normi on aikaisempaa tarkempi)- ja ius universalius (yleiskir-kollinen normi on muita oikeampi) -periaatteiden pohjalta. Pedalion aset-taa käytännössä oman oikeus-käsitteensä sekä hoito-käsitteen että näiden myöhempien tulkinnallisten linjojen yläpuolelle. Sama koskee käsitteiden oikeus ja tapa välistä antinomiaa. Koska kirkko-oikeudellisten kanonien oikea tarkoitus on johtaa kristityt elämää antavaan katumukseen, ei niitä voi soveltaa millä tavalla hyvänsä. Heith-Stade väittää, että Pedalionin ka-rismaattisesti motivoitu kirkollisen tradition- ja hierarkian käsitys asettaa oikeuden tavan yläpuolelle. Asetelma kääntyy tietyissä tapauksissa kanoni-en oikeaa tarkoitusta vastaan. Tekijän mukaan näin selvästikin tapahtuu ai-kaisemmin kastettujen käännynnäisten vastaanottoa koskevan tulkinnan kohdalla. Keskustellessaan tutkimuksensa tuloksista, Heith-Stade vertailee lyhy-esti Pedalionin kirkollisen traditon tulkintaa ”Jumalan kirjoittamattomana sanana” myöhempiin kirkko-oikeuden tuntijoihin. Näitä ovat Pantelei-mon Rodopoulos, Panyotis Trembelas, Patrick Viscuso ja etenkin Nikodim Milaš. Suurin ero on siinä, että vain Pedalion näkee kirkko-oikeudelliset kanonit ”karismaattisina” eli enemmän tai vähemmän suorana Hengen puheena. Myöhemmille tulkitsijoille kanonit ovat myös ”pyhiä”, mutta tavalla joka ei tue Pedalionin teologista ”primitivismiä”.Heith-Staden väitöskirjaa voi luonnehtia yksinkertaisen ja kuvailevan otteen varaan rakennetuksi Pedalionin kirkko-oikeuden tulkinnan moni-ulotteiseksi lähde- ja teologis-moraaliseksi kritiikiksi. Vaikka on ilmisel-vää, että kirjoittaja on äärimmäisen kriittinen monia Pedalionin keskeisiä piirteitä kohtaan, hän ei varsinaisesti keskustele kritiikkinsä tuloksien merkityksestä eikä niiden mahdollista soveltamista. Tämä normatiivinen tehtävä jää lukijan vastuulle. 179Heith-Staden toimintatapa on yllättävä, mutta kontekstin pohjalta ymmärrettävä: valtiollinen, juuriltaan protestantinen ja jälki-kristillinen ”teologinen” tiedekunta ei yksinkertaisesti ole luonnollinen konteksti tär-keälle keskustelulle, jolle tämä huolellisesti tehty väitöskirja antaa aiheen.Johannes Pulkkanen 

Jyrkkä kanonikokoelma tutkimuksen kohteena: David Heith-Stade, The Rudder of the Church. A Study of the Theory of Canon Law in Pedalion. Lund University Publications 2014, 229 s.

https://journal.fi/ortodoksia/article/download/129930/78577

Jyrkkä kanonikokoelma tutkimuksen kohteena: David Heith-Stade, The Rudder of the Church. A Study of the Theory of Canon Law in Pedalion. Lund University Publications 2014, 229 s.

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi