Kaakinen, Pirjo

Kyngäs, Helvi

Finnish

Journal.fi

HOITOTIEDE 2019, 31 (4), 229PääkirjoitusHoitotieteen opetusta on Suomessa ollut yliopistoissa 40-vuotta. Jo hoitotieteen ke-hityskaaren alkuvaiheessa perustettiin Hoi-totiede lehti ja sitä pidettiin merkittävänä jul-kaisukanavana hoitotieteelliselle tutkimuk-selle Suomessa. Lehden avulla voitiin levit-tää Suomessa tutkimustuloksia, joiden arvi-oitiin olevan merkittäviä hoitotyön, sen kou-lutuksen ja johtamisen kehittämiseksi. Leh-den tultua tutuksi hoitotietelijöille ja hoito-tieteen tutkimuksen lisääntyessä käsikirjoi-tusten tarjonta Hoitotiede lehteen oli run-sasta. 2000-luvun puolivälissä tarjonta oli niin mittavaa, että lehdessä julkaistiin usean vuoden ajan kuusi numeroa vuodessa, jotta käsikirjoitusten julkaisuviive saatiin pidettyä kohtuullisena.Viimeisen kymmenen vuoden aikana leh-teen on tarjottu 9–33 käsikirjoitusta vuodes-sa. Hylkäysprosentti on ollut keskimäärin 50%. Matalimmillaan se on ollut 24% ja kor-keimillaan 67% vuodessa. Tarjottujen käsi-kirjoitusten määrän perustella voi päätellä, että Hoitotiede lehden asema hoitotieteelli-sen tiedon julkaisukanavana on muuttunut. Tähän voi vaikuttaa se, että hoitotiede on vahvasti kansainvälistynyt ja suomalaista korkeatasoista hoitotieellistä tutkimusta jul-kaistaan mielellään kansainvälisissä lehdis-sä. Hoitotieteen kehityskaaren alkuvaihees-sa kansainvälinen julkaiseminen oli merkit-tävä osa tieteen julkaisupolitiikka, mutta ei samassa määrin kuin tänä päivänä.Mielenkiintoinen ja periaatteellinen kysy-mys on se, mitä me haluamme julkaista ko-timaisessa tieteellisessä lehdessä, jolla on oma uskollinen tilaaja- ja lukijakunta. Hoi-totiede lehden tilajaamäärät ovat pysyneet lähes samoina viimeisen kymmenen vuoden ajan vaihdellen 1900–2400 tilaajaan. Tutkija joutuu kuitenkin pohtimaan monesta näkö-kulmasta sitä, mikä on hänen tutkimuksel-le tai tutkijanuralle paras mahdollinen jul-kaisufoorumi – kotimainen Hoitotiede lehti vai kansainvälinen lehti. Tarjottujen käsikir-joitusten lukumäärän perustella ja tietoise-na siitä, että hoitotieteen tutkijoiden määrä kasvaa vuosittain, silti yhä harvempi tutkija lähettää käsikirjoituksen arviointiin Hoito-tiede lehteen.Monet tekijät ovat johtaneet siihen, että julkaisupaine kansainväliseen tiedejulkai-suun on lisääntynyt. Mikä yhtäältä on hoi-totieteen kehittymisen ja kansainvälistymi-sen näkökulmasta välttämätön ja hyvä asia. Toisaalta se johtaa siihen, että yhä vähem-män tarjotaan tieteellisiä käsikirjoituksia esi-merkiksi kotimaiseen Hoitotiede lehteen. Paineen tieteen kansainvälistymiseen ym-märtää hyvin sekä tieteen kehittymisen, ver-kostoitumisen että tutkijan urakehityksen näkökulmista, mutta se on myös merkittvä tulosrahoituksen näkökulmasta.Näistä näkökulmista huolimatta keskei-nen kysymys on se, millaisena tieteellisenä julkaisufoorumina kotimainen Hoitotiede lehti halutaan säilyttää. Se tarjoaa erityisen hyvän tieteellisen kanavan edelleen julkais-ta omia tutkimustuloksia ja levittää näyttöön perustuvaa tietoa lukijakunnalle. Hoitotiede lehden artikkelit sisältävät arvokasta tutkit-tua tietoa kotimaisen hoitotyön, terveysalan koulutuksen ja johtamisen näkökulmista. Myös kirjallisuukatsaus artikkelit välittävä lu-kijalle hyvän synteesin aihealueesta tehdys-tä tutkimuksesta, helpottaen hyvin käytän-teiden implementointia.Hoitotiede lehti – merkittävä kansallinen tieteellisen tiedon julkaisufoorumiHOITOTIEDE 2019, 31 (4), 230Kirjoittajan näkökulmasta ja tilastojen va-lossa, Hoitotiede lehden käsikirjoitusproses-sin pituus on vertailukelpoinen monen muun kansainvälisen lehden kanssa. Arvi-ointien keskipituus on tällä hetkellä 19 vuo-rokautta, mikä on lyhyt ja julkaisuviive on vajaa vuosi, mikä on varsin kohtuullinen aika.Kun Sinulla tutkija, on mielenkiintoisia tu-loksia jaettavana kollegoille niin tartu ky-nään, kirjoita ja jaa arvokasta tietoa innok-kaille Hoitotiede lehden lukijoille. Tosin, et ehkä tänä päivänä kynään tartu, mutta ’na-puttele’ tietokoneelle. Lisäksi käy rekiste-röimässä itsesi Hoitotiede lehden vertaisar-vioijaksi ja lisää siihen myös oma sisällölli-nen ja metodologinen osaamisesi. Näin saamme lyhennettyä edelleen käsikirjoitus-prosessien arviointiaikaa. Lukijoita on, koska Hoitotiede lehden tilaajamäärät ovat pysy-neet jo vuosikymmenet lähes vakiona.Kiitämme lämpimästi lukijoitamme, käsi-kirjoituksen lähettäjiä ja arvioija kuluneesta vuodesta ja toivomme rauhallista Joulun aikaa ja onnellista uutta vuotta 2020. Helvi Kyngäs Pirjo Kaakinen Päätoimittaja Toimitussihteeri

Hoitotiede lehti – merkittävä kansallinen  tieteellisen tiedon julkaisufoorumi

https://journal.fi/hoitotiede/article/download/129018/78049

Hoitotiede lehti – merkittävä kansallinen tieteellisen tiedon julkaisufoorumi

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi