Holopainen, Arja

Finnish

Journal.fi

HOITOTIEDE 2019, 31 (3), 165PäätoimittajaltaYksi terveydenhuollon keskeinen haaste on näyttöön perustuva toiminta. Yhtäältä haaste on luotettavan tiedon tuottaminen näytön perustaksi ja toisaalta haaste on näy-tön implementointi. Luotettavaa tieteellistä tutkimusta tehdään paljon, mutta se ei kata kaikkia terveydenhuollon osa-alueita. Lisäk-si näyttöön perustuvaa toimintaa kehitettä-essä tarvitaan tietoa ja osaamista luotettavan tiedon tunnistamiseksi. Näytön implemen-tointi edellyttää tukirakenteita, jotta näyttöön perustuvaa toimintaa voidaan edistää. Raken-teiden lisäksi se edellyttää monipuolista joh-tamisosaamista. Vaikka näyttöön peustuvan terveydenhuollon edut ja hyödyt on selväs-ti osoitettavissa niin näyttöön perustuvaan toimintaan ja sen edistämiseen sitoutuminen vaihtelee. Tähän lehteen saimme pääkirjoi-tuksen näyttöön perustuvan toiminnan asian-tuntijalta. Lämpimät kiitokset Hoitotyön tut-kimussäätiön tutkimusjohtajalle.Helvi KyngäsPäätoimittajaKiitän Hoitotiede-lehden päätoimittajaa mahdollisuudesta kirjoittaa tämänkertainen pääkirjoitus aiheesta, joka on itselleni, Hoi-totyön tutkimussäätiölle ja suomalaiselle hoitotyölle merkityksellinen. Kyllä, aiheena-ni on näyttöön perustuva toiminta (NPT) hoitotyössä.NPT:n tarkoituksena on karsia tehottomia tai muuten potilaan kannalta merkityksettö-miä hoitomenetelmiä ja -käytäntöjä potilai-den hoidosta (ml. terveyden edistäminen) ja terveydenhuollon palveluista. Samoin tar-koituksena on, etteivät hoitokäytännöt vaih-tele perusteettomasti eri terveydenhuollon organisaatioiden ja työntekijöiden välillä. Pe-rimmäisenä tavoitteena on, että hoitotyö on mahdollisimman laadukasta ja turvallista po-tilaalle. Hoitotyössä tämä tavoite asettaa haasteita tutkijoille, johtajille, kouluttajille ja kliinistä hoitotyötä tekeville hoitotyönteki-jöille. Kaikilla meillä on oma roolimme ja siihen liittyvät tehtävät NPT:ssa.Pääkirjoitus:Näyttöön perustuva toiminta hoitotyössä – yhteinen haasteemmeNPT:n yhtenä edellytyksenä on, että käy-tettävissä on luotettavaksi arvioitua tutki-musnäyttöä kliinisen hoitotyön tueksi ja toi-minnan kehittämiseksi. Tutkijoiden tehtävä-nä onkin tuottaa tutkimustietoa keskeisistä hoitotyön kysymyksistä, jotka liittyvät niin terveyden edistämiseen kuin potilaan hoi-don suunnitteluun, toteutukseen ja arvioin-tiin. Yksittäiset tutkimukset antavat hoito-työntekijöille tietoa siitä, millaisiin kysymyk-siin heidän omalla erityisalueellaan tutkimus kulloinkin painottuu. Sen sijaan, kun kehi-tetään näyttöön perustuvia yhtenäisiä käy-täntöjä, saadaan yksittäisten tutkimusten si-jasta luotettavampaa näyttöä esimerkiksi jär-jestelmällisistä katsauksista. Hotus ja sen yh-teydessä toimiva Suomen JBI yhteistyökes-kus laativat järjestelmällisiä katsauksia Joan-na Briggs Instituutin ( JBI) ohjeistusten mu-kaisesti. Niihin on systemaattisesti koottu tar-kastelun kohteena olevasta aihepiiristä ole-massa oleva tutkimus, arvioitu mukaan hy-HOITOTIEDE 2019, 31 (3), 166väksyttyjen tutkimusten menetelmällinen laatu ja tulosten luotettavuus sekä koottu luotettaviksi arvioiduista tutkimuksista tu-lokset tiivistettyyn muotoon.Järjestelmällisten katsausten lisäksi luotet-tavaksi arvioitu tieto on koottuna näyttöön perustuvissa hoitosuosituksissa. Niissä hyö-dynnetään järjestelmällisistä katsauksista, luotettaviksi arvioiduista yksittäisistä tutki-muksista ja asiantuntijoiden konsensuksesta saatua tietoa. Suomessa Käypä hoito ja Hoi-totyön tutkimussäätiö (jatkossa Hotus) koor-dinoivat ja ohjaavat kansallisten hoitosuosi-tusten laadintaa sekä julkaisevat niitä koti-sivuillaan niin, että ne ovat kaikkien vapaas-ti saatavilla ja hyödynnettävissä. Lisäksi Hotus julkaisee yhteistyössä asiantuntijaver-kostojensa kanssa niin sanottuja Näyttövink-kejä, joiden taustalla on luotettavaksi arvioi-tu järjestelmällinen katsaus tai hoitosuositus. Näin pyritään helpottamaan ja tukemaan hoi-totyön kliinisessä käytännössä toimivien ke-hittämistoimintaa. Aina ei kuitenkaan kehit-tämisen kohteena olevasta aiheesta ole käy-tettävissä tutkimusnäyttöä. Silloin paras mah-dollinen näyttö tarkoittaa asiantuntijoiden konsensusta siitä, miten turvataan potilastur-vallinen ja laadukas toiminta.Luotettavaksi arvioitu tutkimusnäyttökään ei vielä yksin takaa NPT:aa. Tutkimusnäyttö tulee olla kliinisessä hoitotyössä toimivien tie-dossa ja saatavilla. Hoitotyön johtajat ja klii-niset asiantuntijat ovat merkittävässä roolis-sa, kun tutkimusnäyttö viedään tiedoksi klii-nisessä hoitotyössä toimiville. Tiedon levittä-misessä voidaan hyödyntää niin passiivisia (esim. Hotuksen kotisivut) kuin aktiivisia (esim. hoitosuositusten vieminen sähköiseen päätöksentukeen) keinoja. Tieto hoitosuosi-tuksesta auttaa kliinisessä hoitotyössä toimi-via arvioimaan, onko työyhteisön ja oma toi-minta suosituksen mukaista vai tarvitaanko toiminnassa muutosta esimerkiksi siksi, että nykyinen toiminta perustuu kokonaan tai osittain vanhentuneeseen tietoon.Jos toiminnassa tunnistetaan kehittämisen tarve, tulee miettiä, kuinka hoitosuosituk-sen mukainen toiminta käytännössä toteu-tetaan. Tämä edellyttää hoitosuositukseen perustuvan toimintaohjeen laatimista eli kuinka hoitosuositus räätälöidään kyseiseen toimintaympäristöön soveltuvaksi. Räätä-löinti voi toteutua esimerkiksi selkeiden toi-mintaohjeiden, toimintamallin, tarkistuslis-tan tai toimintaa ohjaavan bundlen (suom. hoitotyön ydintoiminnot) avulla. Räätälöin-nin lisäksi on syytä varmistaa vastuunjako siitä, kuka tai ketkä työyhteisössä varmista-vat hoitosuosituksen mukaisen toiminnan le-vittämisen, käyttöönoton ja vakiinnuttami-sen. Näyttöön perustuvan yhtenäisen käy-tännön käyttöönotto ja vakiinnuttaminen vaativat aikaa ja erilaisen osaamisen omaa-vien asiantuntijoiden hyödyntämistä proses-sin eri vaiheissa. Yhtä kaikki, vaikka vastuu NPT:sta on ensisijaisesti johtajilla, ovat kaik-ki terveydenhuollossa toimivat omalta osal-taan vastuussa siitä, että toiminta on mah-dollisimman laadukasta ja potilasturvallista – eli näyttöön perustuvaa. Tämä velvoite kuuluu myös kouluttajille, jotka varmistavat alalle kouluttautuvien osaamisen NPT:ssa.Kansallinen selvitys vuodelta 2018 (www.hotus.fi) osoitti, että hoitotyössä NPT ei ole vielä sillä tasolla, jolla sen tulee olla. Jokai-nen alan ammattilainen voi omalta osaltaan viedä NPT:aa eteenpäin. Tämä koskee myös poliittisia päätöksentekijöitä, kun he teke-vät päätöksiä tulevaa SOTE-uudistusta kos-kien. Hotus ottaa omalta osaltaan haasteen vastaan tuottamalla jatkossakin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä, kehittämällä ja levittä-mällä NPT:n tueksi tukirakenteita ja toimin-tamalleja. Miten Sinä aiot tähän haasteeseen omalta osaltasi vastata?Arja Holopainentutkimusjohtaja, Hoitotyön tutkimussäätiöjohtaja, Suomen JBI yhteistyökeskus ja WHO:n hoitotyön yhteistyökeskus

Näyttöön perustuva toiminta hoitotyössä  – yhteinen haasteemme

https://journal.fi/hoitotiede/article/download/129017/78047

Näyttöön perustuva toiminta hoitotyössä – yhteinen haasteemme

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi