Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan afasian vaikutuksia afaattisten henkilöiden
elämään heidän itsensä arvioimana. Afasia on kielellis-kognitiivinen häiriö, jonka tyypillisin
aiheuttaja on aivoverenkiertohäiriö. Afasia voi aiheuttaa vaikeuksia kielellisiin toimintoihin,
kuten tuottoon, ymmärtämiseen, lukemiseen tai kirjoittamiseen. Kielellisten toimintojen
lisäksi afasian vaikutukset voivat heijastua muun muassa sairastuneen henkilön
kommunikatiiviseen toimintaan, sosiaaliseen toimintaan tai emotionaaliseen hyvinvointiin.
Samanlaisilla afasian kielellisillä vaikeuksilla voi olla erilaiset vaikutukset yksittäisten
afaattisten henkilöiden elämään.
Tässä tutkimuksessa tutkittiin afasian vaikutuksia yhdeksän afaattisen ihmisen elämään.
Afasian vaikutuksia mitattiin Aphasia Impact Questionnaire -21 (AIQ -21) itsearviointiin
perustuvan kyselyn avulla. Koska AIQ -21 -kyselyä ei tämän tutkimuksen toteutuksen aikana
ollut saatavilla suomen kielellä, siitä tehtiin suomenkielinen versio tämän tutkimuksen
yhteydessä. Käännösprosessi toteutettiin yhteistyössä afaattisten henkilöiden kanssa. Afasian
vaikutusten lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, onko afasian vaikeusasteella yhteyttä
koettuihin vaikutuksiin ja ovatko koetut vaikutukset yhteydessä koettuun elämänlaatuun.
Elämänlaatua tarkasteltiin The Stroke and Aphasia Quality of Life -39 (SAQoL -39)
itsearviointimittarin avulla.
Tulosten mukaan lievä ja kohtalainen afasia vaikutti eriasteisesti afaattisten henkilöiden
elämään kommunikaation, osallistumisen ja emotionaalisen hyvinvoinnin osa-alueilla.
Afasian vaikeusaste ja koetut vaikutukset eivät olleet merkitsevästi yhteydessä toisiinsa ja
myöskään koettujen vaikutusten ja elämänlaadun välillä ei nähty merkitsevää yhteyttä.
Tutkimuksen johtopäätöksena on, että myös lievä tai kohtalainen afasia voi aiheuttaa
eriasteisia vaikeuksia sairastuneen elämään. Koetut vaikutukset ovat yksilöllisiä eivätkä
välttämättä korreloi afasian vaikeusasteen tai koetun elämänlaadun kanssa. Tämän vuoksi on
tärkeää, että afasian vaikutuksia arvioidessa, huomioidaan kielellisten taitojen lisäksi myös
afaattisen henkilön oma näkökulma siitä, minkälaisia vaikutuksia afasialla on hänen
elämäänsä. Tämä on tärkeää myös siksi, että kuntoutus osattaisiin kohdentaa oikein.
Afaattisen henkilön oman näkökulman selvittäminen kuntoutusta suunniteltaessa ja sen
vaikutuksia arvioitaessa tukee osaltaan näyttöön perustuvan kuntoutuksen toteutusta ja sen
vaikuttavuutta
