Maaliskuussa 2020 Suomessa todettiin poikkeusolot koronavirustilanteen vuoksi ja tehtiin päätös
koulujen sulkemisesta epidemian hillitsemiseksi. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten lapsen etu
tulee esiin koulujen sulkemista käsittelevissä mielipidekirjoituksissa koronaviruspandemian aikana.
Tavoitteena on selvittää, miten lapsen etua perustellaan ja millaisia vaikutuksia koulujen sulkemisella
nähdään olevan lasten kannalta. Lisäksi tutkitaan, muuttuuko suhtautuminen lapsen etuun syksyn 2020
aikana verrattuna kevääseen 2020.
Tutkielma pohjautuu lapsen etua ja lasten oikeuksia käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen sekä
koulujen sulkemisen vaikutuksia koskevaan tutkimustietoon. Tutkimuksen menetelmänä on
laadullinen sisällönanalyysi. Tutkimuksen aineisto muodostuu Helsingin Sanomissa keväällä 2020 ja
syksyllä 2020 julkaistuista mielipidekirjoituksista. Aineistossa on mukana kaikkiaan 90
mielipidekirjoitusta.
Tutkimuksen tulosten perusteella lapsen etu on voinut toimia argumenttina sekä koulujen sulkemisen
kannattamiselle että vastustamiselle etenkin koronakriisin alkuvaiheessa. Voidaan arvioida, että
tutkimustiedon lisääntyminen lasten vähäisestä riskistä sairastua koronan vakavaan tautimuotoon sekä
kokemukset koulujen sulkemisen haittavaikutuksista ovat vahvistaneet käsitystä siitä, ettei koulujen
sulkeminen ole ollut lapsen edun mukainen toimenpide. Toisaalta aineistosta tulee kuitenkin esiin, että
koulujen sulkemisella on ollut myös positiivisia vaikutuksia esimerkiksi neurokehityksellisistä
häiriöistä tai koulukiusaamisesta kärsivien lasten kannalta.
Koulujen sulkemisen vaikutuksia arvioitaessa aineistossa keskeiseksi teemaksi nousee etenkin lasten
eriarvoisuuden lisääntyminen. Aineiston perusteella lasten yhdenvertaisuuden toteutumisessa on ollut
suurta vaihtelua eri koulujen ja paikkakuntien välillä. Lisäksi tilanteen haastavuutta on lisännyt se, että
samanaikaisesti, kun koulut sulkeutuivat, myös oppilashuollon erilaisten tukitoimien saatavuus
heikentyi. Mahdollisten tulevien poikkeusolojen varalta on hyödyllistä, että koronakriisin ajalta saadut
kokemukset arvioidaan huolellisesti, jotta voidaan pyrkiä ennaltaehkäisemään erilaisia
haittavaikutuksia ja osataan kohdistaa tukea heikoimmassa asemassa oleville lapsille
