Lehto, Kirsi

Finnish

Osuva

  This is a self-archived – parallel published version of this article in the publication archive of the University of Vaasa. It might differ from the original. Ostrakismi uhkaa liian monen hyvinvointia Author(s): Lehto, Kirsi Title: Ostrakismi uhkaa liian monen hyvinvointia Year: 2023 Version: Publisher’s PDF Copyright ©2023 Focus Localis ry. Please cite the original version:  Lehto, K. (2023). Ostrakismi uhkaa liian monen hyvinvointia. Focus Localis 51(2), 3-4. https://journal.fi/focuslocalis/article/view/130304  3PÄÄKIRJOITUSOstrakismi uhkaa liian monen hyvinvointia Vaikka ostrakismia koetaan melko yleisesti, se ei ole terminä kovinkaan monelle tuttu. Ostrakismissa on kyse yhteisöstä eristämisestä, jonka monet joutuvat kokemaan elämänsä aikana jo lapsena tai nuorena ja jotkut uudestaan työelämässä. Toistuva kokemus siitä, ettei tule kuulluksi tai nähdyk­si satuttaa pahasti. Se aiheuttaa yksilölle merkityksettömyyden, ulkopuolisuuden ja yksinäisyy­den tunnetta, uhkaa mielenterveyttä ja saattaa lopulta vaarantaa koko yhteisön turvallisuuden (ks. Junttila ym. 2022). Aikuisella iällä työpaikkaostrakismi horjuttaa monen hyvinvointia ja jak­samista työssä. Kansainvälisesti aihetta on tutkittu enemmän, mutta suomenkielisillä hakusanoil­la aiheesta saadut tulokset ovat toistaiseksi laihoja. Työpaikkaostrakismista on kuitenkin tekeillä ainakin yksi väitöstutkimus. Ostrakismilla tarkoitetaan sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ulossulkemista, määrätietoista hyl­jeksimistä ja yhteisöstä eristämistä. Se voi olla tahatonta tai tahallista, ja sen seurauksena sitä kokeva henkilö jää osattomaksi yhteisön yhteisistä asioista. Mannisen ja kumppaneiden (2023) tutkimuksesta kävi ilmi, että terveydenhuollossa työpaikkaostrakismi on yllättävän yleistä. Se il­menee esimerkiksi tervehtimättä jättämisenä, kuppikuntien muodostumisena sekä näkemysten sivuuttamisena palavereissa. Se vaikuttaa yksilön ja yhteisön hyvinvointiin, kokemukseen työstä ja työyhteisössä pysymisestä. Ostrakismin seurauksena yksilön hyvinvointi kärsii, mutta työssä jo valmiiksi jaksamisensa äärirajoilla kamppaileva henkilö voi käyttäytyä tavalla, joka synnyttää muissa kokemusta ostrakismista. Kiireessä myötätunto ja aito toisen huomioiminen ja kohtaa­minen voivat unohtua, vaikka näin ei saisi olla. Työpaikkaostrakismilta suojaavia tekijöitä ovat kokemus osallisuudesta, työtovereilta ja esihen­kilöltä saatu tuki, jokaisen työyhteisötaidot ja hyvä sosiaalinen ilmapiiri. Entä voisiko psykologi­sen turvallisuuden lisääminen suojella työpaikkaostrakismilta? Psykologisesti turvallisella työ­paikalla uskalletaan keskustella avoimesti ja tuoda esiin omat mielipiteet ja ideat. Siellä voi myös epäonnistua ja tehdä virheitä ilman pelkoa naurunalaiseksi joutumisesta. (Kauppi ym. 2021). Psykologiseen turvallisuuteen liittyy lisäksi kunnioittava suhtautuminen erilaisuuteen, ihmisten erilaisiin ominaisuuksiin, taustoihin ja osaamiseen.Kohtaamiset jättävät jälkensä. Uusille työyhteisön jäsenille kokemus siitä, että on tervetullut työyhteisöön, on ratkaisevan tärkeä. Myös Mannisen ym. (2023) tutkimuksessa tuli esille uuden tulokkaan kohtaamisen kriittinen merkitys. Työhön ja työyhteisöön perehdytys on avainasemas­sa. Sen lisäksi tärkeitä elementtejä ovat arvostava kohtaaminen, tuki, auttaminen ja rohkaiseva palaute. Erityistä kuormitusta aiheuttaa se, jos vastikään aloittanut työntekijä jätetään yksin liian ison vastuun ja työtaakan paineiden kanssa. Varhaiskasvatuksen opettajien ammatinvaihtoa käsittelevässä tutkimuksessa (Sirvio ym. 2023) tuli ilmi, että kaikissa työuran vaiheissa merkittävin syy ammatinvaihtoon on tuen puute. Erityisen herkässä asemassa ovat vastikään työnsä aloittaneet. Kokemuksiin vaikuttavat myös haastavat vuo­rovaikutustilanteet ja työn kova kuormitus. Lähijohtajalta kaivattiin paitsi tukea ja hyvää vuoro­vaikusta, myös puuttumista ristiriitatilanteisiin. Terveydenhuollon henkilöstöongelmista puhuttaessa korostuvat työvoimapula ja riittämättö­mäksi koettu palkka. Tarvitaan myös toimenpiteitä työhyvinvoinnin ja johtamisen parantamiseksi. Äärimmilleen tehostetut organisaatiot ja työvoimapulasta kärsivät työyhteisöt joutuvat ottamaan 4 FOCUS LOCALIS 2/2023jäljellä jäävästä työvoimasta kaiken irti. Julkisjohtamisen uudistamisen ”tehdä enemmän vähem­mällä” sloganista tulikin kirosana, kun työnteon mielekkyydeltä katosivat värit. Tehyn kyselyssä pari vuotta sitten miltei jokainen nuori hoitaja oli harkinnut alan vaihtoa. Jaksamista heikentävinä tekijöinä tuli esille pitkälti edellä mainitut tekijät tuen puutteesta, kii­reestä, kohtuuttomasta kuormituksesta ja työstä saadun korvauksen vastaamattomuudesta. Lähijohtajalla tulisi olla enemmän aikaa keskittyä työyhteisönsä kohtaamisiin, tukeen ja vuo­rovaikutustilanteisiin. Myötätuntoista työpaikkakulttuuria ei voi rakentaa, jos ei kykene olemaan tarpeeksi läsnä. Johtamisella on paljon väliä, mutta vastuuta ilmapiiristä ei voi sälyttää pelkästään esihenkilölle. Ihan yhtä merkittävässä roolissa on jokainen työntekijä omine työyhteisötaitoineen. Johtajuuden laatu ja onnistuminen syntyvät tästä vuorovaikutussuhteesta. Työyhteisötaitojen työ­kalupakkiin kuuluvat olennaisena osana vuorovaikutus­ ja työhyvinvointitaidot. Työn kuormitta­vuudesta ja kiireestä selviytyminen on pitkälti kiinni siitä, millaiset mahdollisuudet työntekijällä on panostaa omaan työhyvinvointiinsa. (Arola ym. 2018, 44).Hyvinvointi on sekä inhimillisesti että taloudellisesti arvokas asia. Tämän numeron kirjoituk­sissa hyvinvointi, palvelut ja yhteistyö, uudet yhteistyön muodot ja yhteistyökulttuuri vuorovai­kutuksineen ja johtamisineen, onnistumisineen ja haasteineen ovat vahvasti esillä. Julkaisemme kolme vertaisarvioitua artikkelia. Yksi sosiaali­ ja terveydenhuollon uudistamisen tärkeimmistä keinoista liittyy palveluintegraatioon. Anna­Mari Juutisen, Vuokko Niirasen ja Helena Taskisen artikkeli käsittelee sosiaali­, terveys­ ja hyvinvointipalveluiden palveluintegraation valtion ohjausta, paikallistason toimeenpanoa sekä integroitumiseen vaikuttavia tekijöitä. Jenna Peiponen, Elisa Tiilikainen ja Riitta­Liisa Kinni tarkastelevat artikkelissaan sotepalveluissa työskentelevien asia­kas­ ja palveluohjaajien käsityksiä ikääntyneiden asiakkaiden tuen tarpeista ja niihin vastaami­seen liittyvistä ongelmista. Samuel Salovaara, Marianne Silén, Tinja Lääveri ja Anne Surakka keskittyvät artikkelissaan tietojärjestelmiin sosiaalipalveluiden tiedolla johtamisessa. He havait­sivat niihin liittyviä merkittäviä kehittämistarpeita. Julkaisemme myös Jaana Leinosen katsauk­sen ”Monitoimijainen yhteistyö hyvinvoinnin edistämisen yhdyspinnoilla” sekä Henna Paanasen lektion ”Vuorovaikutteistuva kuntajohtaminen”. Toimituksen puolesta kiitän kirjoittajia ja artikkelien vertaisarvioijia arvokkaasta työstä tieteen ja kehityksen hyväksi. Virkistävää kesää!Kirsi LehtoPäätoimittajaLähteetArola, M., Laulainen, S. & Pehkonen, A. (2018). Sosiaali­ ja terveydenhuollon työntekijöiden näkemyksiä orga­nisaatiokansalaisuuden piirteistä. Työelämän tutkimus 16(1), 33–48. Junttila, N., Tuominen, M. & Heikkinen, P. (2022). Tutkimuksella ulkopuolisuutta vastaan. Kasvun tuki aikakaus­lehti 2, s. 5–6. https://kasvuntuki.fi/aikakauslehti/julkaisut/kasvun­tuki­aikakauslehti­22022/tutkimus­tutuksi/Kauppi, M. Toivanen, M. & Tuomivaara, S. (2021). Psykologinen turvallisuus uudistumisen kasvualustana. Teoksessa M. Toivanen, M. Känsälä, T. Kalliomäki­Levanto, M. Kauppi, S. Tuomivaara, K. Yli­Kaitala & T. Suorsa (toim.), Onnekkaat sattumat ja psykologinen turvallisuus uudistumisen lähteinä työpaikoilla (s. 79–94). Helsinki: Työterveyslaitos, Manninen, S.M., Koponen, S., Sinervo, T., Kouvo, A­J. & Laulainen, S. (2023). Työpaikkaostrakismiin yhteydessä olevat tekijät sairaala­organisaatiossa. Työelämän tutkimus (21)1, 58–83. Sirvio, K., Ukkonen­Mikkola, T., Kangas, J., Hjelt, H. & Fonsén, E. (2023). ”Äänestin jaloillani!” Ammatin vaih­taneiden varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmia työ­ ja toimintakulttuurin muutoksesta. Työelämän tut­kimus (21)1, 84–108. Tehy (2021). Kysely Tehyläisille: Tulosesitys. https://www.tehy.fi/system/files/mfiles/dokumentti/aula_research­in_kysely_hoitajien_tyossajaksamisesta_ja_tyohyvinvoinnista_2021_id_17362.pdf

Ostrakismi uhkaa liian monen hyvinvointia

https://osuva.uwasa.fi/bitstream/10024/15784/2/Osuva_Lehto_2023.pdf

Ostrakismi uhkaa liian monen hyvinvointia

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Osuva