Abstract. The aim of the thesis is to gain clarity on the reasons for the increase in the demand of democracy skills, as they appear on the national Finnish school curricula. The study focuses on interviews given in Finnish by two English language teachers in Finland. The data utilized in the study consists of transcriptions made on the basis of recorded interview audio, which were then translated to English. Adjacent topics relating to democracy such as voting, social exclusion, Finlandization and social media are also discussed.
The thesis compiles a selection of contemporary academic research and theory on democratic teaching methods in an effort to analyze the interviews given by the teachers. The methodology of the study consists of thematic analysis as outlined by Given (2008). The data was subjected to a deep close reading, arranged based on the themes that appear and analyzed in the context of prior theory on democracy skills. The analysis builds upon on the work of Leo van Lier (2004), and especially his work on the semiotics and ecology of language learning. The study leans heavily on Bernstein’s (2000) taxonomy on the rights of democratic pedagogy: the right to individual enhancement, the right to social inclusion and the right to participate.
The findings illustrate that the teachers are well initiated into the history, ideals and methods of democracy. As for their hypotheses concerning the increase in the demand of democracy skills, the role of growing social exclusion among the Finnish youth is proposed. The effect of social media on the social cohesion of society at large is also proposed as a potential causal factor.
The findings highlight the unique role of the English language in preparing the students for the increasingly complex political and media environment in which democracy is played out. Democracy as a phenomenon and the development of democracy skills also benefit immensely from a shared global language. This makes the English classroom a particularly well-adapted context for practicing democracy skills.Opettajien kokemuksia luokkahuoneesta : syntyykö ”demokratiataitojen” kasvanut tarve tyhjiöstä?. Tiivistelmä. Tutkielman tavoite on valottaa syitä kansallisissa opetussuunnitelmissa kasvavissa määrin painotettuun demokratiataitojen kysyntään. Tutkielma keskittyy kahden suomalaisen englanninopettajan haastatteluihin. Tutkielmassa käytetty data koostuu suomen kielellä nauhoitettujen haastattelujen pohjalta tehtyihin transkriptioihin, jotka käännettiin englanniksi. Demokratiaan liittyvistä aiheista kuten äänestäminen, syrjäytyminen, suomettuminen ja sosiaalinen media keskustellaan myös.
Tutkielma kokoaa valikoiman aikalaistutkimuksia ja -teoriaa demokraattisiin opetusmenetelmiin liittyen opettajien haastatteluiden analysoinnin mahdollistamiseksi. Tutkimusmenetelmä koostuu Givenin (2008) hahmottamasta temaattisesta analyysistä. Tutkimusdataa käsiteltiin ensin huolellisen lähiluennan avulla, jonka jälkeen sen sisältö jaettiin toistuvasti esiintyviin teemoihin. Lopuksi sisältöä analysoitiin aiemman demokratiataitojen akateemisen teorian kontekstissa. Analyysi nojautuu van Lierin (2004) artikkelin ja Bernsteinin (2000) luomiin teorioihin ja termistöön. Haastatteluita tarkastellaan demokraattisen pedagogian oikeuksien valossa. Nämä oikeudet ovat oikeus henkilökohtaiseen kehitykseen, oikeus sosiaaliseen inkluusioon ja oikeus osallistumiseen (Bernstein 2000).
Löydökset osoittavat, että opettajat ovat hyvin perehtyneitä demokratian historiaan, ideaaleihin ja metodeihin. Heidän hypoteesinsa kasvaneen demokratiataitojen kysynnän suhteen ovat kasvava syrjäytyneisyys ja sosiaalisen median vaikutus yhteiskunnalliseen koheesioon.
Löydökset tukevat englannin kielen uniikkia roolia oppilaiden valmistamisessa kasvavan monimutkaiseen poliittiseen- ja mediaympäristöön, jossa demokratiaa käytännössä harjoitetaan. Demokratia ja demokratiataidot hyötyvät ilmiöinä valtavasti yhteisen globaalin kielen käytöstä, mikä tekee englannin luokkahuoneesta erityisen hyvän kontekstin demokratiataitojen harjoittelemiselle
