Tiivistelmä. Pintavalutuskentäksi soveltuvan suoalueen suunnitteluohjeena käytetään turvetuotannossa yleisesti TuKos -hanketta (Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen käsittely) ja sen suuntaa-antavia raja-arvoja tulevan pintavalutuskentän toimivuudesta. Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty Neovan (sen hetkisen Vapon) toimesta suoalueilta, joiden soveltuvuus pintavalutuskentiksi haluttiin selvittää TuKos -hankkeen ohjeiden mukaisesti. Tuloksia on tarkasteltu TuKos -hankkeen raja-arvojen valossa sekä tehty uusia havaintoja kerätystä aineistosta.
Tutkimuksessa on mukana 38 suoaluetta ympäri Suomea, jotka jaettiin tarkempia tutkimuksia ja tarkastelua varten ojitettuihin ja ojittamattomiin soihin. Näiltä soilta on maastossa määritetty turvekaava ja maatuneisuusaste sekä laboratoriossa tehty alkuaineanalyysit pintaturpeesta fosforin (P), alumiinin (Al), raudan (Fe), mangaanin (Mn), kalsiumin (Ca) ja magnesiumin (Mg) pitoisuuksista. Pitoisuusanalyysia varten haluttiin tarkastella kahden hajotusmenetelmän, EPA 3051(HNO3/HCL) ja SFS-EN ISO 16967:15, antamia eroavaisuuksia tuloksissa. Myös pH, sähkönjohtokyky ja tuhkapitoisuus määritettiin Geokemian laboratoriossa.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ojitetuilla ja ojittamattomilla soilla oli selkeä ero alkuainepitoisuuksissa muun muassa fosforin osalta, joka on pintavalutuskentillä huuhtoutumisongelmaa mahdollisesti aiheuttava alkuaine. Tarkasteltaessa myös fosforia sitovia alkuaineita, oli ero ojitustilanteiltaan erilaisilla soilla suhteellisen tasainen huuhtoutumisongelmaa silmälläpitäen. Ojittamattomilla soilla korrelaatiot eri pintaturpeen ominaisuuksien ja alkuaineiden kanssa olivat selkeämmät. Hajotusmenetelmän valinta ei aiheuttanut suurta poikkeamaa pitoisuustulosten välille, mutta tietyissä alkuaineissa (Al) ja tutkimusten vertailuissa ero on otettava huomioon. TuKos -hankkeen suunta-arvoihin verrattuna tutkimuksen pintavalutuskentän puhdistustehokkuutta kuvaavan alkuainesuhdekaavan arvot olivat huomattavasti pienempiä.
Jotta voitaisiin varmistaa tämän tutkimuksen tuloksia pintavalutuskentän pintaturpeen ominaisuuksien mahdollisesta potentiaalista sekä korrelaatioista puhdistuksessa, tulisi olla tarkastelussa myös soiden valuntatiedot. Tuloksista voidaan kuitenkin tehdä varovaisia johtopäätelmiä sen osalta, että varmimmin toimivana pintavalutuskenttänä toimii todennäköisesti TuKos -hankkeessakin esitetty pintaturpeeltaan heikosti maatunut ojittamaton suo
