Biologian aineenopettajaopiskelijoiden käsityksiä luonnon monimuotoisuudesta, luontokadosta sekä saavutetuista opetusvalmiuksista

Abstract

Tiivistelmä. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on ihmiskunnan suurimpia ympäristökysymyksiä. Luonnon monimuotoisuus ja luontokato ovat keskeisiä teemoja erityisesti biologian opetuksen sisällöissä peruskoulun ja lukion opetussuunnitelman perusteissa. Biologian opettajat ovat tärkeässä roolissa vaikuttamassa siihen, millaisia luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tietoja, arvoja ja asenteita siirretään tuleville sukupolville. Tämän takia myös opettajilla tulisi olla riittävä ymmärrys luonnon monimuotoisuudesta, jotta he voivat siirtää sen tuleville sukupolville. Kuitenkin on huomattu, että biologian aineenopettajaopiskelijoilla saattaa olla hyvinkin vaihtelevia käsityksiä luonnon monimuotoisuudesta. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää: 1) Millaisia käsityksiä biologian ja maantieteen aineenopettajilla on luonnon monimuotoisuudesta ja luontokadosta sekä sen tärkeimmistä aiheuttajista Suomen ja maailman mittakaavassa? 2) Miten aineenopettajaopiskelijat kokevat luonnon monimuotoisuuden ja luontokadon opettamisen? 3) Mistä aineenopettajaopiskelijat saavat luonnon monimuotoisuuteen ja luontokatoon liittyvät tietonsa? Tutkimuksen perusjoukkona toimi Suomen biologian aineenopettajaopiskelijat. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä otantatutkimuksena, jossa aineisto kerättiin edellä mainituista yliopistoista sähköisellä 21 kysymystä sisältävällä Google Forms kyselylomakkeella, joka lähetettiin Oulun, Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistoon. Kyselyssä oli neljä osiota ja se sisältä niin avoimia kuin suljettuja kysymyksiä. Aineiston analyysissä avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysillä, tuloksista muodostettiin taulukoita ja aineisto myös kvantifioitiin. Suljetuilla kysymyksillä kerättyä aineistoa tarkasteltiin lineaarisella mallinnuksella kuvaajien lisäksi. Kyselyyn vastasi 40 opiskelijaa, joista puolet opiskeli Oulun yliopistossa. Tutkimuksen mukaan biologian aineenopettajaopiskelijat kokevat luonnon monimuotoisuuden tärkeäksi ja tietotaitonsa sekä valmiutensa opettaa luonnon monimuotoisuutta hyväksi. Aineenopettajaopiskelijoiden käsitykset luonnon monimuotoisuudesta ja luontokadosta ovat kuitenkin osittain puutteellisia. Aineenopettajaopiskelijoiden käsityksissä luonnon monimuotoisuudesta ja luontokadosta on havaittavissa median yksipuolistava vaikutus ja valtaosa aineenopettajaopiskelijoista käyttikin uutismediaa yhtenä pääasiallisena tiedonlähteenä yliopiston ohella luonnon monimuotoisuuteen ja luontokatoon liittyvissä teemoissa. Ainoastaan 25 % vastaajista tarkasteli luonnon monimuotoisuuden käsitettä sen kaikilla kolmella tasolla, kun taas 42,5 % näki luonnon monimuotoisuuden vain lajien monimuotoisuutena. Vastaajien näkemys erityisen monimuotoisista alueista keskittyy Amazonin sademetsäalueeseen ja monimuotoisuuden säilyttämisen tärkeys nähtiin yleisimmin ekosysteemipalveluiden ja luonnon itseisarvon kautta. Ilmastonmuutos nähtiin merkittävimpänä luontokadon aiheuttajana ja saastuminen sekä vieraslajit vähiten merkittävänä. Vastaajien mielestä uhanalaisimmat luontotyypit Suomessa ovat perinneympäristöt, suot ja Itämeri ja metsäluontotyypit valittiin uhanalaisimpien joukkoon vain 25 % toimesta. Perinneympäristöt, metsät ja suot valittiin kuitenkin asuttamaan eniten uhanalaisia lajeja ja metsäympäristöjen muutokset nähtiin merkittävimpänä lajien uhanalaisuuden aiheuttajana yhdessä ojituksen ja turpeenoton sekä ilmastonmuutoksen kanssa. Vastaajat yliarvioivat ilmastonmuutoksen merkityksen luontokadon aiheuttajana. Lähes puolet vastaajista ei kokenut luonnon monimuotoisuuteen liittyvien teemojen opettamista helpoksi taikka haastavaksi, kun taas 37,5 % koki opettamisen melko helpoksi. Haastavuutta lisäsi erityisesti aiheen laajuus ja vakavuus, kun taas opettamista helpotti aiheen helppo lähestyttävyys ja näkyvyys. Valtaosa koki saavuttaneensa opiskelujen aikana hyvät valmiudet opettaa luonnon monimuotoisuuteen liittyviä osa-alueita, mutta kestävä kehitys ja arvo- ja asennekasvatus jakoivat mielipiteitä. Vastaajista 38 % ei kokenut opetuksessa olevan kehitettävää, mutta 26 % toivoi saavansa opiskelujen aikana lisää tietoa luontokadosta niin Suomessa kuin muualla maailmassa

    Similar works