Tiivistelmä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät työympäristössä heikentävät noviisiopettajien työhyvinvointia sekä millä keinoin he edesauttavat ja ylläpitävät omaa työhyvinvointiaan. Tarkastelun kohteena ovat työuransa alkutaipaleella olevat opettajat, heidän kokemuksensa työympäristön, työyhteisön ja opettajan työn hyvinvointia heikentävistä tekijöistä sekä keinoja edesauttaa ja ylläpitää työhyvinvointia niin työympäristössä kuin vapaa-ajalla.
Teoreettinen viitekehys rakentuu alan aiempaan kirjallisuuteen ja tutkimukseen, jotka käsittelevät pääosin suomalaisia opettajia kotimaisen koulujärjestelmän ainutlaatuisuuden vuoksi globaalilla mittapuulla. Alan aiemman tutkimuksen ohella tarkastellaan tuoretta kirjallisuutta opettajien työhyvinvointitekijöistä. Myös aihepiirin termistöä, kuten kuormitusta tarkastellaan teoreettisessa viitekehyksessä.
Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus ja se noudattaa fenomenologista lähestymistapaa. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella loppusyksyn 2022 aikana kymmeneltä pääosin perusopetuksessa työskentelevältä noviisiopettajalta. Perusopetuksen opettajien lisäksi tutkimukseen osallistui yliopisto-opettaja ja erityisluokan opettaja. Tutkimuksen aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen tuloksista tehdyt johtopäätökset osoittavat, että noviisiopettajien työympäristöstä kumpuavat työhyvinvoinnin haittatekijät muodostuvat ensisijaisesti opettajan työnkuvan muutoksesta, jatkuvasta kiireestä ja opetustyön ulkopuolisten tehtävien suuresta määrästä, ryhmäkokojen kasvusta, erityisen tuen piirissä olevista oppilaista, resursseista sekä työyhteisöstä. Erityisesti vajavaisten resurssien koettiin olevan yhteydessä useimpiin muihin työhyvinvointia heikentäviin tekijöihin. Työhyvinvointia edesauttavat ja ylläpitävät tekijät koostuvat suurilta osin kollegoiden, rehtorin ja työn ulkopuolisen sosiaalisen verkoston tuesta, omasta asennoitumisesta työhön sekä järkevistä valinnoista ja elintavoista.
Laadullisen tutkimuksen ominaisuudet ja suhteellisen pieni otoskoko vaikuttavat tutkimuksen luotettavuuteen, jonka vuoksi yleistäminen ei ole relevanttia. Tutkimuksen kulku on kuitenkin suunniteltu huolellisesti, raportoitu johdonmukaisesti ja lähdekirjallisuus on tarkasti valittua. Tämä tutkimus syventää noviisiopettajien työhyvinvoinnista aiemmin saatua tietoa sekä antaa pohjan esimerkiksi aiheen jatkotutkimukselle
