Helsingin pörssin päälistattujen yhtiöiden osaketuotot koronapandemian aikana

Abstract

Tiivistelmä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää Helsingin pörssin päälistattujen yhtiöiden osaketuottojen ennustettavuutta edeltäneen kvartaalin osaketuottojen avulla soveltaen lineaarista regressiomallia. Tutkimusperiodi painottuu koronaepidemian kahteen ensimmäiseen vuoteen Suomessa (2020–2021), joiden aikana viruksen havaittiin aiheuttaneen negatiivisia taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Tutkimuksessa pyritään osaketuottojen ennustamisen lisäksi analysoimaan koronaviruksen vaikutuksia Helsingin pörssin päälistattujen yhtiöiden performointiin tutkimusperiodin aikana. Edellä kuvatun tutkimusasetelman johdosta tutkielman päätutkimuskysymykseksi muotoutui: Voidaanko Helsingin pörssin päälistattujen yhtiöiden osaketuottoja ennustaa edellisen kvartaalin osaketuottojen avulla koronaviruspandemian aikana vuosina 2020–2021? Tutkielma sisältää markkina-arvoluokiteltujen osaketuottojen vertailukappaleen, jossa tarkastellaan eri markkina-arvoluokkiin (Small-, Mid- ja Large -Cap) kuuluvien yhtiöiden osaketuottoja tutkimusperiodin aikana, jonka tarkoituksena on osoittaa parhaiten sekä heikoiten pärjänneet yhtiöluokat. Vuosina 2020–2021 osaketuotot vaihtelivat merkittävästi tutkimukseen kerättyjen eri markkina-arvoluokiteltujen yhtiöiden kesken. Tutkimukseen kerätyn datan perusteella Small Cap -yhtiöiden osaketuotot kyseisenä ajanjaksona olivat noin 52,88 %, kun taas vastaavalla periodilla Mid Cap -yhtiöiden osaketuotot olivat noin 54,72 % ja Large Cap -yhtiöiden noin 68,42 %. Tutkielman empiirinen osio muodostuu lineaarisista regressioanalyyseista, joilla pyritään löytämään osaketuottojen ennustamiseen tilastollisesti merkitseviä tuloksia edellisen kvartaalin osaketuottojen perusteella. Koko 98 yhtiön laajuisesti tutkimusaineistosta löydettiin tutkimustuloksina kaksi merkittävää periodia (2020 Q2 ja 2021 Q1), joiden osaketuotot selittävät jonkinasteisesti tulevan kvartaalin osaketuottoja. Regressiokerroin sai vuoden 2020 toisella kvartaalilla negatiivisen arvon ja vuoden 2021 ensimmäisellä kvartaalilla positiivisen arvon. Tutkimustuloksia tulkittaessa voidaan arvioida, että vuoden 2020 kurssisyöksyn aikaan viruksen taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia ei tunnistettu riittävän hyvin, joka saattoi johtaa pitkälti paniikkimyynteihin. Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankin aloitettua määrälliset elvytystoimet, osakkeiden kurssitasot lähtivät jälleen nousuun jälleenrakentaessa sijoittajien luottamusta rahoitusmarkkinoihin. Tutkimuksessa tilastollisesti merkitsevien kvartaalien aikana koronavirustartuntojen määrät kasvoivat, joilla saattaa olla yhteyttä osaketuottojen estimointiin. Toisena tilastollisesti merkitsevänä kvartaalina taudin vakavuus oli laajemmin selvillä, koronarokotteita saatavilla sekä viruksesta oli muodostunut jo taudinkuvallisesti lievempiä variantteja, jotka saattoivat vaikuttaa osaketuottojen kasvuun

    Similar works