”Myös edes se, että asiasta puhuttaisiin kursseilla, saisi reflektoimaan miten itse toimisi.” : luokanopettajaopiskelijoiden ja valmistuneiden luokanopettajien näkemyksiä Oulun ja Lapin yliopiston koulutusohjelmien antamista kielellisesti vastuullisen pedagogiikan valmiuksista

Abstract

Kielitietoisuus-käsite lisättiin suomalaiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan ensimmäistä kertaa vuonna 2014 ja täten on hyvin ajankohtainen suomalaisessa koulukontekstissa. Kielitietoisuutta edellytetään kaikilta opettajilta, mutta se on jäänyt sisällöltään monelle koulutusalan ammattilaiselle ja luokanopettajalle melko vieraaksi. Kielitietoisuus-käsitteelle löytyy lukuisia eri määritelmiä, mutta sitä voidaan tarkastella opettajan näkökulmasta kielellisesti vastuullisen pedagogiikan viitekehyksen avulla, joka määrittelee kielitietoisuutta kielen roolin huomioimisena opetuksessa sekä oppijoiden kielellisten ja kulttuuristen taustojen arvostamisena. Jokaisella oppijalla on oikeus kieli- ja kulttuuritietoiseen opetukseen kieli- ja kulttuuritaustasta riippumatta. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin luokanopettajaopiskelijoiden ja valmistuneiden luokanopettajien käsityksiä luokanopettajakoulutuksen kielitietoisesta valmentamisesta hyödyntäen fenomenografista tutkimusmenetelmää. Tutkimukseni tavoitteena on nostaa esiin Lapin yliopiston, Oulun yliopiston sekä sen ITE-ohjelman luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä ja kokemuksia kielitietoisuuden sisältymisestä heidän opintoihinsa. Tarkastelen lisäksi, millaisia kielellisesti vastuullisen pedagogiikan valmiuksia opinnot tarjoavat opiskelijoille ja miten he hyödyntäisivät niitä työelämässä. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys käsittelee kielitietoisuuden taustaa, käsitteen moniulotteisuutta sekä sen muovautumista nykypäivän suomalaiseen koulukontekstiin. Keräsin tutkimusaineistoni keväällä 2022 verkkokyselylomakkeen avulla, johon osallistui kaksitoista luokanopettajaopiskelijaa ja valmistunutta luokanopettajaa Lapin yliopistosta, Oulun yliopistosta sekä ITE-ohjelmasta. Tutkin myös näiden korkeakoulujen lukuvuoden 2022–2023 opinto-oppaita ja vertasin niitä kyselyvastauksiin. Aineiston analyysin toteutin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustulokset osoittavat, että tutkimukseen osallistuneet luokanopettajaopiskelijat ja valmistuneet opettajat kokevat vaihtelevasti saaneensa kielitietoisia valmiuksia opinnoistaan. Suuri osa oli sitä mieltä, että kielitietoisuutta ei käsitellä riittävästi ja se tulisi sisällyttää omana pakollisena opintojaksonaan luokanopettajakoulutukseen. Tuloksien mukaan kielellisesti vastuullista pedagogiikan osa-alueita käsitellään vain osittain Oulun yliopiston ja Lapin yliopiston opintojaksoilla, joista suuri osa ovat valinnaisia opintoja tai jatko-opintoja. Luokanopettajakoulutuksella olisi vielä paljon kehitettävää opiskelijoiden kielitietoisuuskäsityksen muovaamisessa ja toivon, että se välittyy myös lukijalle