Finland-Swedish Sign Language (FinSSL) is an endangered minority signed language used by approximately 90 deaf and 100 hearing persons in Finland and a smaller group of users in Sweden. Finland-Swedish Sign Language is in need of revitalization, and this study contributes to this with a detailed description of the form and usage of list construction in informational monologues published between 2014 and 2019.
This study examines the use of list constructions in FinSSL. In list construction and its basic form, the non-dominant hand ‘counts’ and its fingertips are associated with entities while the dominant hand is used for pointing at these non-dominant hand’s fingers. In previous studies, list constructions have been called, for example, digital enumeration, finger(tip) loci or enumeration, and list buoys. List constructions have been described as a simultaneous expression involving the use of a numeral sign, since the non-dominant list hand often borrows its handshape from a corresponding numeral sign. The list hand can be held in place throughout a stretch of discourse (perseverating) or the hand can alternate between perseveration, simultaneous presentation of list fingers, sequential presentation of the list fingers, and various mixed versions of these.
This study focuses on how FinSSL signers use list constructions in informational videos published on Teckeneko (www.teckeneko.fi). Teckeneko is a web-based information channel and broadcast service administered by the association Finlandssvenska teckenspråkiga rf and the media company Moxio AB.
The data for this study consists of 48 videos (2 hours and 16 minutes) where the list construction was used 241 times by seven different signers. The data was first annotated with the ELAN annotation program, and then the usage-events were analyzed by using Cognitive Grammar as the theoretical framework. In this analysis, list constructions consist of a list hand and a pointing device. The list hand and its fingers represent the different listed entities. The other hand acts as the pointing device and directs attention to the referents on the list hand fingers.
The results of this study are the detailed description of the list construction usage in informational videos signed in FinSSL. The signers were found to use list construction, e.g., in enumerating topics in the video in question or for a project, events, dates, program numbers, participants, and organizations. The signers also used list construction for grouping the enumerated entities and for referring to the group of entities instead of individual entities. The results show a more nuanced understanding of the use of list constructions in FinSSL and in signed languages in general but also a need for further research on list constructions in other types of data.Listakonstruktio suomenruotsalaisessa viittomakielessä
Tämä väitöstutkimus käsittelee listakonstruktiota suomenruotsalaisessa viittomakielessä. Suomenruotsalainen viittomakieli on toinen Suomessa käytettävistä viittomakielistä. Se on vakavasti uhanalainen kieli, jolla on Suomessa noin sata natiivia kielenkäyttäjää. Tämä on ensimmäinen väitöstutkimus suomenruotsalaisen viittomakielen kieliopista. Tutkimus on deskriptiivinen, ja se on teoreettiselta viitekehykseltään kognitiivisen kieliopin alalta. Työn teoreettiseen osaan on kerätty laajalti kuvauksia listakonstruktiosta ja sen käytöstä ja tutkimuksesta muista viittomakielistä ympäri maailmaa.
Listakonstruktiossa viittoja ojentaa toisesta kädestään (nk. listakäsi) yhdestä viiteen sormea ja toisella kädellään (nk. osoitin) osoittaa joko yhteen tai useampaan näistä ojennetuista sormista. Listakonstruktiota käytetään, kun viittoja listaa asioita ja paikantaa listattavat asiat näihin listakäden sormiin. Listakäden ojennettujen sormien lukumäärä riippuu siitä, montako asiaa viittojan listalla on. Tarvittavat sormet voidaan ojentaa joko kaikki kerralla (nk. simultaaninen lista) tai yksitellen listan edetessä (nk. sekventiaalinen lista). Listakäsi voi myös olla joko näkyvillä, listasormet ojennettuina, koko sen ajan, kun listakonstruktiota tuotetaan (nk. pysyvä lista), tai listakäsi voi osallistua listattavien asioiden viittomiseen ja ottaa listamuodon, kun on seuraavan listasormiin tehtävän osoituksen vuoro.
Väitöstutkimuksessa kuvataan, kuinka suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävät hyödyntävät listakonstruktiota informatiivisissa monologeissa, jotka on julkaistu Teckeneko-sivustolla (teckeneko.fi) ja todetaan, että käyttö on monipuolista ja luovaa. Osoittavan käden käsimuoto ja sen tekemä liike nimittäin poikkeaa usein prototyyppisestä, pelkällä etusormella tehtävästä osoituksesta ja kosketuksesta yhden listakäden sormenpäästä. Osoittava käsimuoto voi sisältää sekä etu- että keskisormet ja täten on mahdollista koskettaa kahta listakäden sormenpäätä yhtä aikaa ja näin viitata kahteen listan kohtaan simultaanisesti. Osoittava käsi voi myös melkein suoran liikkeen ja pienen kosketuksen sijaan tehdä pyörähtävän liikkeen listakäden ojennettujen sormien ympäri tai linjamaisen liikkeen ojennettujen sormenpäiden yli tai vieressä. Tällä pyörähtävällä tai linjamaisella liikkeellä viittoja viittaa listan asioihin yhtenä ryhmänä, tai jos linjamainen liike ei kosketakaan kaikkia listakäden ojennettujen sormien sormenpäitä, viittoja voi ryhmitellä listan asiat kahdeksi ryhmäksi: nämä, joihin koskettiin, ja nuo, joihin ei koskettu.
Listkonstruktionen i finlandssvenskt teckenspråk
Doktorsavhandlingen behandlar om listkonstruktionen i finlandssvenskt teckenspråk som är ett av de två teckenspråken i Finland. Det finlandssvenska teckenspråket är ett allvarligt hotat språk med ungefär hundra nativa språkanvändare i Finland. Det här är den första doktorsavhandlingen som fokuserar det finlandssvenska teckenspråkets grammatik. Studien är deskriptiv och har kognitiv lingvistik som sin teoretiska ram. I avhandlingens teoretiska del har samlats beskrivningar av hur listkonstruktionen är beskriven och hur den används i flera teckenspråk runt omkring i världen.
Då en person tecknar en listkonstruktion, visar hen med ena handen (den s.k. listhanden) ett till fem utsträckta fingrar och pekar med den andra handen (den s.k. pekhanden) antingen på ett eller flera av listhandens fingrar. Listkonstruktionen används då man listar olika saker eller enheter och dessa listenheter placeras på listhandens fingrar. Antalet utsträckta listfingrar beror på antalet enheter på listan. Dessa fingrar kan sträckas ut antigen alla på en gång (s.k. simultan lista) eller i tur och ordning då listan framskrider (s.k. sekventiell lista). Listhanden kan också hållas kvar i listformen under hela den tiden som listkonstruktionen produceras (s.k. permanent lista), eller listhanden kan förlora listformen under den tiden listhanden deltar i tecknandet av de listade sakerna och kan återuppta listformen då det är dags för följande pekning på listfingrarna.
I den här doktorsavhandlingen beskrivs hur de som tecknar finlandssvenskt teckenspråk utnyttjar listkonstruktionen i informativa monologer som är publicerade på Teckeneko (teckeneko.fi). Studien visar att användningen är mångsidig och kreativ. Nämligen, pekhandens handform och rörelsen den handen gör skiljer sig ofta från den prototypiska pekningen. Den prototypiska pekningen görs med ett pekfinger och rörelsen är mot ett listfinger och slutar med kontakt mellan ett av listhandens fingrar och pekhanden. Studien visar att pekhandens handform kan innehålla både pek- och mittfingret vilket möjliggör att ha kontakt med två listfingrar samtidigt och därmed hänvisa till två listpunkter simultant. Pekhanden kan också göra en cirkulär rörelse runtomkring eller en nästan rak linjerörelse över eller nära de utsträckta listfingrarna i stället för en rörelse till ett finger. Den som tecknar kan med denna cirkulära eller linjära rörelse hänvisa till de listade enheterna i en grupp, eller gruppera enheterna i två grupper om något finger lämnas utanför den linjära rörelsen: de som den pekande handen rörde vid och de som den pekande handen inte rörde vid
