Koronaviruspandemian myötä yhteiskuntiin annetut etätyösuositukset pakottivat vuoden 2020 keväällä suuren määrän eri alojen työntekijöitä etätöihin niin Suomessa kuin ulkomailla. On kuitenkin epäselvää, jäävätkö etätyöntekijät pysyvästi etätöihin vai palaavatko takaisin konttoriympäristöön. Tämän selvittämiseksi on syntynyt tarve tutkia etätyön legitimiteettiä.
Olen valinnut tutkimuskysymykseksi seuraavan: Miten etätyön legitimiteetti rakentuu mediadiskursseissa koronaviruspandemian alkamisen jälkeen? Tutkimus perustuu Talouselämä-lehdessä 1.3.2020–31.12.2021 välisenä aikana julkaistuihin etätyöstä kertoviin artikkeleihin.
Arvioitaessa sitä, onko työ etätyötä, käytetään tyypillisesti neljää arviointikriteeriä. Ensinnäkin työtä tehdään työnantajan tilojen sijaan jossain muualla, tavanomaisesti kotona. Toiseksi työntekijälle on työnantajan toimesta määrätty työaika. Kolmanneksi työntekeminen perustuu työsopimuksen eli työsuhteen olemassaoloon. Neljänneksi käytetään hyväksi tieto- ja viestintätekniikkaa. Kriteerijoukko voi olla näitä neljää laajempi tai suppeampi.
Legitimiteetillä tarkoitetaan järjestelmän hyväksymisenarvoisuutta. Legitiimi järjestelmä perustuu ihmisten velvollisuudentuntoon järjestelmää kohtaan pakon sijasta.
Diskurssianalyysin päämääränä on yhdistää kielestä löytyviä säännönmukaisuuksia säännönmukaisuuksiin, jotka löytyvät sosiaalisesta toiminnasta ja kontekstista. Tavoitteena on siis ymmärtää kielenkäytön tavoite ja se, millaiseen sosiaaliseen toimintaan se yhdistyy. Diskurssianalyysi on menetelmä, joka perustuu laadulliseen tutkimukseen ja jonka objektivoinnin aste on korkea. Diskurssianalyysille on ominaista vuorovaikutusta korostava kielikäsitys. Diskurssianalyysi perustuu konstruktionismiin, jossa katsotaan kieltä todellisuuden sosiaalisen rakentumisen välineenä.
Tutkimustuloksina artikkelien sisällöt ryhmitellään teemoihin. Näiden teemojen pohjalta muodostetaan diskursseja. Löydetyt diskurssit ovat talousdiskurssi, terveyden ja hyvinvoinnin diskurssi sekä turvallisuuden diskurssi. Artikkeleissa esiintyi sekä etätyön legitimaatiota että sen delegitimaatiota.
Kirjallisuudessa mainitaan, että etätyön historiassa etätyötä on perusteltu työmatkojen lyhentämisellä, tilakustannusten pienentämisellä ja mahdollisuudella houkutella parempia työntekijöitä. Nämä seikat nousivat esiin myös aineistosta etätyötä legitimoivana perusteena.
Jatkotutkimusehdotuksena tutkimusta voisi tehdä myös työntekijöiden intressipiiriin Talouselämä-lehden edustaessa yritysjohtajien intressipiiriä. Tutkimusta voisi tehdä myös käyttäen aineistona jotain toimialakohtaista ammattilehteä toimialakohtaisten tulosten saamiseksi. Yrityskohtaista tietoa löytyisi myös suoraan organisaatioista esimerkiksi haastattelemalla yrityksen johtoa tai työntekijöitä
