Turvetuotanto ja sen vaihtoehdot

Abstract

Tässä selvityksessä tarkastellaan turpeen tuotannon aluetaloudellisia vaikutuksia ja alan taloudellista mer kitystä Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakuntien keskeisillä tuotantoalueilla. Turpeen tuotantoa on Keski- Suomessa selvästi enemmän (noin kolminkertainen) kuin Etelä-Savossa ja samoin aluetaloudelliset vaiku tuksetkin ovat tästä syystä suuremmat. Keski-Suomessa turpeen tuotannon korvaaminen onkin vaikeam paa ja edellyttäisi enemmän kasvua muilla aloilla verrattuna Etelä-Savoon. Turpeen tuotannon nopea alasajo johtaisi kummassakin maakunnassa energiantuotannon uudistamiseen. Niinpä taloudelliselta kannalta merkittävimmäksi vaikutukseksi nousi kummassakin maakunnassa ener gian tuotantoon syntyvät investointipaineet tuotantolaitosten uudistamiseen sekä logistiikkaketjun uudis tamiseen. Rahallisten panostusten lisäksi energia-alalla turpeesta luopuminen lyhyellä aikavälillä vaikuttaa myös huoltovarmuuteen, koska turve verrattuna puupolttoaineisiin tarjoaa huomattavasti varmemman pohjan tasaiselle energiantuotannolle. Kuvaa turpeen tuotannon aluetaloudellisista vaikutuksista on tarkennettu vertaamalla näitä vaikutuksia tarkastelualueiden matkailuun ja mökkeilyyn. Matkailu ja kesäasukkaat tuovat huomattavat työllisyysvai kutukset Etelä-Savon tarkastelussa mukana olevilla alueilla (Kangasniemi, Mikkeli, Pieksämäki). Alueen tur peen tuotannon työllisyysvaikutus on vain viiden prosentin luokkaa näiden vertailualojen yhteisestä työl lisyysvaikutuksesta. Keski-Suomessa tarkastelualueen turpeen tuotannon työllisyysvaikutus on samaa luokkaa alueen mökkeilyn tuoman työllisyysvaikutuksen kanssa ja noin 40 prosenttia alueen matkailun työllisyysvaikutuksista. Tilastolliset tarkastelut eivät nosta esiin turpeen tuotannosta aiheutuvia negatiivisia taloudellisia vaikutuk sia muille alueiden toimijoille. Muille toimialoille (pl. energia-ala) turpeen tuotanto näyttäytyy Keski-Suo messa ja Etelä-Savossa haastattelujen pohjalta erilaisessa valossa. Etelä-Savossa turpeen tuotannosta ai heutuvat päästöt vesistöihin tuotiin vahvasti esiin eri alojen toimijoiden haastatteluissa: turpeen tuotan toa pidetään uhkana maakunnan matkailulle ja kalastukselle sekä vapaa-ajan kiinteistöille. Keski-Suomessa vesistöjen huonontunut tilanne tuotiin myös esiin, mutta turpeen tuotantoa ei nähty kuin osasyyllisenä tapahtuneisiin vesistömuutoksiin. Toiveena on kuitenkin saada turvetuotannon päästöt kuriin, jos toiminta alueilla jatkuu. Turpeen käyttö polttoaineena on 2010-luvulla vähentynyt koko maassa huomattavasti ja myös tulevai suudessa tämän trendi tullee jatkumaan – suurimmat turpeen käyttäjät ovat siirtymässä muihin polttoai neisiin. Pidemmällä aikavälillä turpeen energiakäytöstä ollaan luopumassa niin Keski-Suomessa kuin Etelä-Savossakin. Nykyisten voimaloiden turpeen käyttö olisi taloudelliselta kannalta tarpeen vielä muu taman vuosikymmenen. Tämä edellyttää turpeen tuotannon jatkamista, joskin vähenevässä määrin. Tur peen tuotannon jatkuessa ympäristövastuullisuuden kehittäminen on oleellinen kysymys myös tulevai suudessa