Häkkinen, Laura

Raevuori, Anu

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

https://helda.helsinki.fiLasten ja nuorten syömishäiriöt lisääntyneet ja oireiluvaikeutunut korona-aikanaHäkkinen, Laura2022Häkkinen , L & Raevuori , A 2022 , ' Lasten ja nuorten syömishäiriöt lisääntyneet ja oireiluvaikeutunut korona-aikana ' , Duodecim , Vuosikerta. 138 , Nro 6 , Sivut 469-471 . <https://www.duodecimlehti.fi/duo16639 >http://hdl.handle.net/10138/352834publishedVersionDownloaded from Helda, University of Helsinki institutional repository.This is an electronic reprint of the original article.This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.Please cite the original version.PÄÄKIRJOITUSePUBVerkossa ensinLaura Häkkinen ja Anu RaevuoriLasten ja nuorten syömishäiriöt lisääntyneet ja oireilu vaikeutunut korona-aikanaL apsia ja nuoria hoitavat terveydenhuollon ammattilaiset ovat Suomessakin kiinnit-täneet huomiota syömishäiriöiden hälyt-tävään lisääntymiseen ja niihin liittyvän oirei-lun pahenemiseen pandemia-aikana. Tuore tutkimustieto tukee hoitavien ammattilaisten havaintoja: syömishäiriöiden ilmaantuvuus on korona-aikana kasvanut useissa länsimaissa selvästi, jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi ver-rattuna aikaan ennen pandemiaa (1–4). Myös syömishäiriöistä jo ennen pandemiaa kärsinei-den oireilu on korona-aikana vaikeutunut (4–7).Kanadassa 9–18-vuotiaiden lasten ja nuorten uusien lai-huushäiriötapausten lukumäärä on suurentunut eniten alueilla, joilla koronainfektioita oli eni-ten (2). Tämä tukee häiriön ilmaantuvuuden lisääntymisen yhteyttä pandemiaan. Muiden mielenterveyden häiriöiden osalta vastaavasta ilmiöstä ei tietääksemme ole tutkimusnäyttöä, joskin etenkin tyttöjen itse raportoima ahdis-tus- ja masennusoireilu on lisääntynyt (8).Ilmiö on havaittavissa myös HUS:n lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköissä, joissa syömis-häiriödiagnoosin saaneiden, hoidossa olevien potilaiden määrä on vuosina 2018–2021 lisään-tynyt 67 % (lastenpsykiatria: 61 potilasta vuon-na 2018 ja 102 vuonna 2021) ja 69  % (nuori-sopsykiatria: 247 potilasta vuonna 2018 ja 418 vuonna 2021). Kliinisen havainnon mukaan erityisen vaikeasti oireilevien syömishäiriöpo-tilaiden lukumäärä on pandemian aikana ollut huomattavan suuri. Myös tahdosta riippumat-tomassa osastohoidossa olevien syömishäiriö-potilaiden määrä vaikuttaa suurentuneen.Huolestuttavalle kehitykselle tarjoutuu pan-demian ja sitä seuranneen yhteiskunnan sulun myötä useita mahdollisia syitä (9,10). Karan-teenit ja ihmiskontaktien vähentämisohje ovat voineet johtaa lasten ja nuorten kehityksen kannalta tärkeiden ikätoverikontaktien heik-kenemiseen ja sosiaaliseen eristäytymiseen. Koulunkäynti-, opiskelu- ja harrastusrutiinien keskeytyminen on lisännyt lasten ja nuorten psyykkistä kuormitusta, ja etäopiskelu on ai-heuttanut lisästressiä ainakin osalle nuorista muun muassa keskittymisen ja itseohjautuvuu-den haasteiden vuoksi. Hygieniavaatimukset, kuten ti-heä käsien pesu ja maskin käyttö, sekä tartunnan pelko ovat voineet synnyttää tai vahvistaa syömishäi-riöihin kiinteästi liittyviä pakko-oireisia piirteitä. Arkiliikunnan vä-heneminen on voinut osaltaan aiheuttaa lasten ja nuortenkin lihomista, joka puolestaan lisää alttiutta syömisen häiriintymiselle (5). Mo-nien lasten ja nuorten ruutuaika on lisääntynyt, mikä on yhteydessä levottomuuteen ja kes-kittymisvaikeuksiin, unihäiriöihin, internetin haitallisille sisällöille altistumiseen, liikunnan vähäisyyteen sekä lukuisiin fyysisiin terveys-haittoihin (11). Virtuaalitapaamisissa tiheästi toistuva oman videokuvan katsominen voi eskaloida syö-mishäiriön oireita syömishäiriöille alttiille ja omaan ulkomuotoonsa tyytymättömille nuo-rille. Masennuksen, ahdistuksen ja muiden psyykkisten oireiden lisääntyminen on sekin voinut lisätä häiriintynyttä syömiskäyttäyty-mistä. Lapset ja nuoret myös kantavat huolta vanhemmistaan, ja siksi pandemian aikuisille aiheuttamat haasteet, kuten huoli toimeentu-losta, koskettavat kaikkia perheenjäseniä. Oleellista on, että häiriöt tunnistetaan ja hoito voidaan aloittaa perustason yksiköissäPÄÄKIRJOITUSL. Häkkinen ja A. RaevuoriHaavoittuvimmassa asemassa olevien per-heiden lasten ja nuorten stressi on pandemian aikana saattanut lisääntyä, koska esimerkiksi terveys- ja päihdeongelmat sekä riitaisa perheil-mapiiri ovat pandemian aikana voineet pahen-tua, mikä näkyy muun muassa sosiaalihuollon palveluiden tarpeen lisääntymisenä. Lisäksi hoitokontaktien määrän väheneminen ja muut-tuminen etävastaanotoiksi on voinut heikentää niiden lasten ja nuorten, jotka pandemian al-kaessa olivat hoidon piirissä, hoidon laatua (4).On myös esitetty, että koronapandemian aikana on paljastunut jo vuosia kehittymässä ollut laajamittainen syömishäiriöepidemia (9). Suomessakin väestötason tutkimus on jo en-nen pandemiaa vahvistanut syömishäiriöt yhä yleisemmäksi nuorten ja nuorten aikuisten, eri-tyisesti tyttöjen ja naisten kansanterveysongel-maksi (12,13). Näistä häiriöistä kärsii jossain elämänvaiheessaan jopa viidennes naisista. Syömishäiriöihin on olemassa vaikuttavia interventioita, joiden vaikuttavuus etenkin al-kuvaiheen häiriöihin on hyvä (14). Siksi hoi-to tulisikin aloittaa, kun häiriö on tuore. On  muistettava, että kaikentyyppisiin syömishäi-riöihin, myös bulimia nervosaan, ahmintahäi-riöön (binge eating disorder, BED) sekä epä-tyypillisiin ja määrittämättömiin syömishäiriöi-hin liittyy vakavia somaattisia komplikaatioita, psykiatrista oheissairastavuutta, suurentunut kuolleisuus ja heikentynyt elämänlaatu (15–19).Hoidossa psykiatristen oheishäiriöiden, ku-ten mieliala- ja ahdistushäiriöiden sekä tunne-elämän epävakauden, aktiivinen hoito on tär-keää. Lasten ja nuoruusikäisten syömishäiriöt koskettavat koko perhettä, ja perhekeskeisyys sekä oireiden kehityksellinen lähestyminen ovat hoidon kulmakiviä.Syömishäiriöiden Käypä hoito -suosituksen päivitystyö käynnistyy lähiaikoina, ja on tärke-ää, että niiden hoitoon saadaan tuoreet ohjeet ja selkeä hoidon porrastus. Oleellista on, että häiriöt tunnistetaan ja hoito voidaan aloittaa perustason yksiköissä – kuten koulu- ja opis-kelijaterveydenhuollossa tai nuorisoasemilla – nopeasti, ja porrastuksen mukaan vaikeasti oireilevat sekä vakavista oheishäiriöistä kärsivät lapset ja nuoret hoidetaan syömishäiriöihin eri-koistuneissa tertiaariyksiköissä niin, että heidän kehitysasteensa huomioidaan. Konsultaatiorakenteiden tulee olla kunnos-sa ja vaikuttavan hoidon saatavilla jo siinä vai-heessa, kun häiriö on alkuvaiheessa. Syömis-häiriö koskettaa ja kuormittaa aina myös lapsen tai nuoren verkostoa. Lisääntyneeseen hoidon tarpeeseen vastaaminen edellyttää toimivaa ja selkeää yhteistyötä perustason toimijoiden, eri-koissairaanhoidon sekä sosiaali- ja perhepalve-luiden kesken. ■LAURA HÄKKINEN, LT, nuorisopsykiatrian linjajohtajaHUS, psykiatria, nuorisopsykiatrian linjaANU RAEVUORI, LT, dosentti, apulaisylilääkäriHUS, psykiatria, nuorisopsykiatrian linjaHelsingin yliopistoItä-Suomen yliopistoSIDONNAISUUDETLaura Häkkinen: Luentopalkkio/asiantuntijapalkkio (Medishare Oy), korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Biocodex), luottamustoi-met (Suomen psykiatriyhdistyksen hallituksen jäsen 2018–)Anu Raevuori: Apuraha (Meru Health Oy), luentopalkkio/asiantuntijapalkkio (Meru Health Oy), luottamustoimet (Suomen nuorisopsykiatrisen yhdistyksen hallitus), muut sidonnaisuudet (Meru Health Oy)Lasten ja nuorten syömishäiriöt lisääntyneetKIRJALLISUUTTA1. Hansen SJ, Stephan A, Menkes DB. The impact of COVID-19 on eating disorder referrals and admissions in Waikato, New Zealand. J Eat Disord 2021;9:105.2. Agostino H, Burstein B, Moubayed D, ym. Trends in the incidence of new-onset anorexia nervosa and atypical anore-xia nervosa among youth during the  COVID-19 pandemic in Canada. JAMA Netw Open 2021;4:e2137395.3. Phillipou A, Meyer D, Neill E, ym. Eating and exercise behaviors in eating disorders and the general population during the COVID-19 pandemic in Australia: Initial results from the COLLATE project. Int J Eat Disord 2020;53:1158–65.4. Lin JA, Hartman-Munick SM, Kells MR, ym. The impact of the COVID-19 pandemic on the number of adolescents/young adults seeking eating disorder-related care. J Adolesc Health 2021;69:660–3.5. Sideli L, Lo Coco G, Bonfanti RC, ym. Effects of COVID-19 lockdown on eating disorders and obesity: a systematic  review and meta-analysis. Eur Eat Disord Rev 2021;29:826–41.6. Graell M, Morón-Nozaleda MG, Camar-neiro R, ym. Children and adolescents with eating disorders during COVID-19 confine-ment: difficulties and future challenges. Eur Eat Disord Rev 2020;28:864–70.7. Termorshuizen JD, Watson HJ, Thornton LM, ym. Early impact of COVID-19 on individuals with self-reported eating disorders: A survey of ~1,000 individuals in the United States and the Netherlands. Int J Eat Disord 2020;53:1780–90.8. Racine N, McArthur BA, Cooke JE, ym. Glo-bal prevalence of depressive and anxiety symptoms in children and adolescents during COVID-19: a meta-analysis. JAMA Pediatr 2021;175:1142–50.9. Katzman DK. The COVID-19 pandemic and eating disorders: a wake-up call for the future of eating disorders among adolescents and young adults. J Adolesc Health 2021;69:535–7.10. Maunder K, McNicholas F. Exploring carer burden amongst those caring for a child or adolescent with an eating disorder during COVID-19. J Eat Disord 2021;9:124.11. Lissak G. Adverse physiological and psychological effects of screen time on children and adolescents: literature review and case study. Environ Res 2018; 164:149–57.12. Silén Y, Sipilä PN, Raevuori A, ym. DSM-5 eating disorders among adolescents and young adults in Finland: a public health concern. Int J Eat Disord 2020;53:520–31.13. Isomaa R, Isomaa AL, Marttunen M, ym. The prevalence, incidence and develop-ment of eating disorders in Finnish ado-lescents: a two-step 3-year follow-up stu-dy. Eur Eat Disord Rev 2009;17:199–207.14. Forman SF, Grodin LF, Graham DA, ym. An eleven site national quality improvement evaluation of adolescent medicine-based eating disorder programs: predictors of weight outcomes at one year and risk adjustment analyses. J Adolesc Health 2011;49:594–600.15. Herpertz-Dahlmann B. Adolescent eating disorders: update on definitions, symp-tomatology, epidemiology, and comor-bidity. Child Adolesc Psychiatr Clin N Am 2015;24:177–96.16. Raevuori A, Haukka J, Vaarala O, ym. The increased risk for autoimmune diseases in patients with eating disorders. PLoS One 2014;9:e104845.17. Swanson SA, Crow SJ, Le Grange D, ym. Prevalence and correlates of eating disorders in adolescents. Results from the national comorbidity survey replication adolescent supplement. Arch Gen Psychiatry 2011;68:714–23.18. Suokas JT, Suvisaari JM, Gissler M, ym. Mortality in eating disorders: a follow-up study of adult eating disorder patients treated in tertiary care, 1995-2010. Psychiatry Res 2013;210:1101–6.19. Arcelus J, Mitchell AJ, Wales J, ym. Mor-tality rates in patients with anorexia ner-vosa and other eating disorders. A meta-analysis of 36 studies. Arch Gen Psychiatry 2011;68:724–31.

Lasten ja nuorten syömishäiriöt lisääntyneet ja oireilu vaikeutunut korona-aikana

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/352834/1/duo16639.pdf

Lasten ja nuorten syömishäiriöt lisääntyneet ja oireilu vaikeutunut korona-aikana

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto