Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella ydinosaamisen säilyttämistä organisaatioon identifioitumisen kautta. Tutkimuksen kohteena on asiantuntijaorganisaatio, jonka toiminta ja menestyminen perustuvat tuotekehitykseen ja innovaatioihin.
Markkinat ovat tänä päivänä globaaleja sekä hyvin nopeasti muuttuvia, ja organisaatiot joutuvat mukautumaan näihin muutoksiin jatkuvasti. Muutosten myllerryksessä on tärkeää, että organisaation jäsenet säilyttävät yhteyden tunteen organisaatioon, koska organisaatioon identifioitumisen on todettu voivan lieventää epävarmuuden negatiivisia vaikutuksia työssä suoriutumiseen. Organisaatioon identifioitumisen tärkeiksi seurauksiksi on nähty esimerkiksi lisääntynyt innovatiivisuus ja vähentyneet lähtöaikeet. Näin ollen organisaatioiden, jotka haluavat vähentää asiantuntijoiden lähtövaihtuvuutta, kannattaa pyrkiä edistämään organisaatioon identifioitumista.
Tässä tutkimuksessa tutkittiin asiantuntijoiden kokemuksia organisaatioon identifioitumisesta sekä heidän kokemiaan identifioitumiseen vaikuttavia tekijöitä ja sen seurauksia. Tämä laadullinen tapaustutkimus toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina, joihin osallistui kymmenen kohdeorganisaation suunnitteluasiantuntijaa. Analyysi tehtiin sisällönanalyysin keinoin teemoitellen tekstiksi kirjoitettua aineistoa yläkategorioihin, jotka olivat organisaatioon identifioitumisen kokemukset, identifioitumiseen vaikuttavat tekijät ja identifioitumisen seuraukset.
Tällä tutkimuksella täydennetään aiempaa kirjallisuutta yhdistämällä organisaatioon identifioitumiseen liitetyt kaksi teoriaa, sosiaalinen identiteettiteoria ja sosiaalinen vaihtoteoria. Vaikka näiden kahden teorian on katsottu täydentävän toisiaan organisaatioon identifioitumisen tarkastelussa, vain harva tutkimus on tähän mennessä näitä teorioita tutkimuksissaan yhdistänyt varsinkaan laadullisena tutkimuksena, joka antaa tilaa asiantuntijoiden subjektiivisille kokemuksille ja näkemyksille sekä ennakoimattomille uusille havainnoille.
Tämän tutkimuksen tulokset tukivat suurelta osin aiempaa organisaatioon identifioitumisen tutkimusta sekä näkemystä, että ilmiön tarkasteluun olisi hyvä hyödyntää molempia ilmiöön liitettyjä teorioita. Organisaatiossa tapahtuneet monet muutokset näkyivät haastateltavien organisaatioon identifioitumisen dynaamisuutena. Tuloksista kävi ilmi, miten aika vahvistaa yksilön ja organisaation välistä psykologista suhdetta eli organisaatioon identifioitumista, ellei sitä riko jokin tapahtuma, joka etäännyttää organisaation identiteetin yksilön identiteetistä. Mielenkiintoinen ja uusi havainto oli, miten asiantuntijat kokivat vaikeiden kokemusten vahvistaneen heidän identifioitumistaan. Tätä ilmiötä on vielä hyvin vähän tutkittu, ja kaipaisi nykypäivänä jatkuvien muutosten ja Covid-19 pandemian myötä lisätutkimusta
