Tämän tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää kolmannen sektorin toiminnanjohtajan työn näkökulmasta työn merkityksellisyyttä. Työn merkityksellisyys työelämän ilmiönä on yksi puhutuimmista. Taustalla on se, että samanaikaisesti, kun työelämässä on murros, myös yksilöiden odotukset työelämästä ovat muuttuneet. Enää ei riitä, että työ tuottaa pelkästään toimeentulon. Työltä odotetaan sitä, että se tarjoaa mahdollisuuksia löytää muitakin merkityksellisiä sisältöjä. On esitetty, että kolmannen sektorin organisaatiot voivat tarjota työntekijälleen puitteet, jossa merkityksellisyyttä on löydettävissä. Syvällisempi ymmärrys niistä tekijöistä, jotka ovat yhteydessä työn merkityksellisyyden kokemiseen toiminnanjohtajan työssä voivat avata uusia näkökulmia ja edistää kolmannen sektorin työelämän kehittämistä. Tässä tutkimuksessa tarkoituksena on lisätä ymmärrystä työn merkityksellisyyden lähteistä, esteistä ja seurauksista.
Tutkielma sisältää kirjallisuuskatsauksen ja empiirisen osion. Katsaus muodostuu itseohjautuvuusteoriasta ja työn merkityksellisyyttä sekä kolmatta sektoria käsittelevästä kirjallisuudesta. Katsauksessa lähestytään työn merkityksellisyyttä holistisesti ja avataan psykologisten perustarpeiden rooli työn merkityksellisyyden kontekstissa. Lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan kolmannen sektorin ja kolmannen sektorin työn erityispiirteitä työn merkityksellisyyden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluin kymmeneltä toiminnanjohtajalta eri puolilta Suomea. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimus osoitti, että merkityksellisenä koetun työn päälähteet ovat itsensä toteuttamisen ja laajempien päämäärien palvelemisen taustatekijät, jotka ovat autonomia, kompetenssi, yhteisöllisyys ja hyvän tekeminen. Työn merkityksellisyyden kokemusta estävät johtamiseen liittyvät puutteet, autonomian kaventuminen sekä työn erityispiirteistä ja vaatimuksista aiheutuvat tekijät, kuten kiire ja liiallinen työmäärä. Vaikka tutkimuksessa voitiin tunnistaa työn merkityksellisyyttä vähentäviä tekijöitä, aineistossa korostui koettu työn merkityksellisyys ja sen seuraukset, joista keskeisimpiä ovat yksilön yleiseen hyvinvointiin ja yhdistyksen suorituskykyyn liittyvät tulokset.
Tämä tutkimus osoitti myös sen, että työn merkityksellisyys on kriittinen tekijä, joka tuottaa hyötyä yksilölle ja organisaatiolle. Sen hyödyt eivät rajoitu vain työn kontekstiin, vaan se heijastuu myös työn kontekstin ulkopuolelle. Siten sen potentiaalin hyödyntäminen työelämässä on ensiarvoisen tärkeää kustannusvaikutuksiltaan alhaisena työelämän kehittämisen tapana, etenkin tilanteessa, jossa suomalainen ja kolmannen sektorin työelämä on murroksessa. Tämä tutkimus tarjoaa yhden näkökulman kolmannen sektorin palkkatyöstä työn merkityksellisyyden kontekstissa. Tuloksia voidaan hyödyntää sektorin työelämän kehittämisessä. Jatkotutkimuksena tutkimusaihetta on mahdollista lähestyä esimerkiksi kvantitatiivisesti tai tehdä vertaileva tutkimus eri ammattiryhmien välillä
