Tiivistelmä. Liikunnalla voidaan vaikuttaa kokonaisvaltaiseen terveyteen ja energisyyteen. Liikunnan hyödyt on lisäksi liitetty koulumenestykseen. Tutkimukset osoittavat, että iän kasvaessa liikkuminen vähenee. Lukiolaiset viettävät ison osan päivästään istuen. Tämän vuoksi on tärkeää tutkia keinoja, joilla voitaisiin lisätä liikkumisen määrää opiskelupäivän aikana.
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin mitä eroja ja yhtäläisyyksiä opiskelijoiden ja opettajien kokemuksissa oli koskien liikunnallisten aktivointimenetelmien käyttöä lukion matematiikan pitkän oppimäärän tunneilla. Tutkimuksessa mukana olleita aktivointimenetelmiä olivat seisomapulpetit, toiminnallinen oppitunti ja Break Pro -taukoliikunta.
Tämän pro gradu -tutkielman aineisto on kerätty osana Likesin ja Liikkuva opiskelu -ohjelman Matikkavire-tutkimusta, joka toteutettiin yhteistyössä Oulun yliopiston ja Oulun kaupungin kanssa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat lukion matematiikan pitkän oppimäärän opiskelijat (n=16) ja heidän opettajansa (n=3). Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla vuoden 2021 keväällä. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysin keinoin.
Tulokset osoittivat, että nopeat ja helposti toteutettavat aktivointimenetelmät olivat parhaimpia niin opettajien kuin opiskelijoiden mielestä. Molemmat ryhmät kokivat omien käyttökokemustensa perusteella, että seisomapulpeteilla oli myönteistä vaikutusta vireyteen. Toiminnallinen opetus jakoi opiskelijoiden mielipiteitä, mutta opettajat pitivät sitä pääosin toimivana menetelmänä opiskelijoiden kannalta. Ryhmät olivat samaa mieltä taukojumppien hyödyllisyydestä vireyteen ja se otettiin vastaan menetelmistä myönteisimmin. Opettajat ja opiskelijat liittivät menetelmien haasteet opiskelua häiritseviin aikataulutuksen ja järjestelyn ongelmiin sekä seisomapulpettien vähäiseen lukumäärään.
Opettajien ja opiskelijoiden mukaan aktivointimenetelmät koettiin tarpeelliseksi tauottamaan oppitunteja sekä parantamaan opiskeluvireyttä. Tutkimus osoitti, että erilaisten aktivointimenetelmien käytettävyydestä lukiossa tarvitaan tutkimusta, jossa opiskelijoiden ja opettajien kokemukset perustuvat aktivointimenetelmien pidempi aikaiseen käyttöön
