Kärki Tomi

Tuominen Anu

UTUPub

Kaikenlaiset mobiilisovellukset ovat jo jalkau­tuneet ainakin osaan peruskouluja ja lukioita mutta vielä kovin vähän on tutkittu sitä, kuinka mielekkäänä tällaisten opetusvälineiden käyttö koetaan. Tämä tutkimus pohjautuu Jonassenin (1995) mielekkään oppimisen attribuutteihin, joita ovat myöhemmin muokanneet muun muassa Ruokamo ja Pohjolainen (1999), Nevgi ja Tirri (2003) ja Löfström, Kanerva, Tuuttila, Lehtinen ja Nevgi (2010). Tässä tutkimuksessa käytämme Ruokamon ja Pohjolaisen luomaa jaottelua. Mielekkään oppimisen seitsemän attribuuttia ovat 1) aktiivisuus, 2) konstruktiivisuus, 3) yhteistoimin­nallisuus, 4) intentionaalisuus, 5) kontekstuaalisuus, 6) reflektiivisyys ja 7) siirtovaikutus. Aktiivisuus viittaa oppijan omaan dynaamiseen rooliin ja vastuunottoon oppimistapahtumassa. Oppiminen on konstruktiivista, kun oppija onnistuu luomaan merkityksiä yhdistämällä uutta tietoa aiempaan tieto­rakenteeseensa. Menestyksekäs yhteistoiminnallisuus rakentuu ryhmän jäsenten heikkouksien ja vahvuuk­sien huomioimisesta, sosiaalisesta tuesta ja ajatusten jakamisesta pyrittäessä kohti yhteistä päämäärää. Intentionaalinen oppija tiedostaa tavoitteensa ja on halukas suuntaamaan omaa toimintaansa kohti näitä tavoitteita. Kontekstuaalisessa oppimisessa pyritään hyödyntämään aitoja tilanteita ja reaalimaailman oppimisympäristöjä. Reflektiivisyys tarkoittaa oman oppimisprosessin analysointia sekä opittujen tietojen ja taitojen merkitysten pohtimista. Siirtovaikutus viittaa oppijan kykyyn käyttää opittuja asioita uusissa samankaltaisissa tilanteissa ja ympäristöissä.Tutkimuksessa tarkasteltavat aktiviteetit toteu­tettiin syksyllä 2016 Turun yliopiston Opettajan­koulutuslaitoksen Turun (NTurku = 102) ja Rauman (NRauma = 101) kampuksilla osana luokanopet­tajakoulutuksen läsnäolovelvollista opetusta. Tutkimukseen liittyvään kyselyyn vastaaminen oli kuitenkin vapaaehtoista, joten vastauksia saatiin 115 opiskelijalta. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, kuinka mielekkäänä opiskelijat kokevat tällaisessa mobiilioppimisympäristössä toimimisen ja onko löydettävissä eroja erilaisten toteutusten välillä. Koetaanko ryhmäytymiseen ja oppiaineiden eheyt­tämiseen liittyvä toteutus ehkä matematiikkato­teutusta mielekkäämpänä? Tästä tutkimuksesta on kerrottu tarkemmin Ainedidaktiikan symposiumin symposiumijulkaisussa (Kärki & Tuominen, 2017). Mobiilioppimisen mielekkyyttä luokanopettajakou­lutuksessa ovat tutkineet myös Kärki, Keinänen, Tuominen, Hoikkala, Matikainen & Maijala (2018).Mobiilioppimisympäristönä käytimme tampe­relaisen Team Action Zonen kehittämää paikka­tietoihin perustuvaa ActionTrack­sovellusta. Peli Mielekästä oppimista mobiiliteknologiaa hyödyntäen – vertailua matematiikan ja oppiaineita integroivan toteutuksen välilläTutkimme luokanopettajaopiskelijoiden (N = 115) kokemuksia mobiilioppimisympäristön käyttämi-sestä luokkahuoneen ulkopuolella. Opiskelijoiden kokemukset kerättiin Webropol-kyselyllä hyödyntäen 7-portaista Likert-asteikkoa. Vertailimme keskenään kahteen eri toteutukseen osallistuneiden opiskelijoiden kokemuksia nähdäksemme, syntyykö eroja ryhmäytymiseen ja oppiaineiden integroimiseen tähtäävän toteutuksen ja oppiainespesifin, matemaattisen toteutuksen välillä. Kyselyssä oppimisen mielekkyyttä mitattiin erilaisin väittämin, jotka pohjautuivat Jonassenin kehittämään mielekkään oppimisen malliin. Opiskelijoiden vastauksista korostuivat mobiilioppimisympäristön yhteistoiminnallisuus, aktiivisuus ja kontekstuaalisuus.ANU TUOMINEN JA TOMI KÄRKI , Turun yliopisto, Opettajankoulutuslaitos25D i m e n s i o  5/2018ohjaa pelaajaa mobiililaitteen, kuten kännykän tai tabletin, paikkatietojen perusteella rastilta toiselle. Kun pelaaja saapuu riittävän lähelle rastia, tehtävä ilmestyy pelaajan mobiililaitteelle. Sovellus mahdol­listaa erityyppisten tehtävien luomisen sähköiseen ympäristöön. Sovelluksen etuna on luokkahuoneen ulkopuolelle viedyn oppimisen toteuttaminen helpolla, turvallisella ja monipuolisella tavalla. Opiskelijat voivat poistua luokkahuoneesta tutki­maan ilmiötä sinne, missä se esiintyy, opettajan seuratessa palvelimelta opiskelijaryhmien liikkeitä ja pitämällä heihin yhteyttä chat­toiminnon avulla. Tehtävien annossa ja suorittamisessa voidaan monipuolisesti hyödyntää mobiililaitteen ominai­suuksia (teksti, kuva, ääni, video) ilman, että opet­tajan esimerkiksi tarvitsee käydä kiinnittämässä tehtävälappuja maastoon. Esimerkiksi alla olevan kuvan tehtävänä on ollut määrittää puun ympä­rysmitta noin 1,3 metrin korkeudelta hyödyntäen sylimittaa. Tehtävä muuttuu paljon elävämmäksi ja jää paremmin opiskelijoiden mieleen, kun ollaan oikeasti ison puun äärellä (Kuva 1). Opiskelijoiden vastaukset tallentuvat pilvipalvelimelle, joten niihin voidaan vielä myöhemmin palata.Matematiikan toteutus kesti noin tunnin ja siinä pyrittiin tuomaan esille ympäristön ja arjen matema­tiikkaa. Opiskelijoiden tehtävänä oli puun ympärys­mitan määrittämisen lisäksi havainnoida ympäristön geometrisia muotoja, sekä laskea konkreettisten esineiden tilavuuksia ja pinta­aloja. Matematiikan toteutuksessa yhtenä tehtävänä oli löytää autojen rekisterikilvistä alkulukuja. Kolminumeroisesta alkuluvusta sai 100 pistettä, kaksinumeroisesta 50 pistettä ja yksinumeroisesta vain 10 pistettä. Rakennuksen korkeutta määritettiin valokuvaa­malla. Valokuvassa rakennuksen vieressä seisovan opiskelijan pituudesta tuli päätellä kysytty korkeus. Pinta­alayksiköiden suhdetehtävässä käsitel­tiin kuvitteellista pinta­alayksikköä, neliötöpöä (Kuva 2).Kuva 1. Opettajaopiskelijoita (2018) puun ympärysmittaa määrittämässä sylimitan avulla. Kuva 2. Pinta-alayksiköiden suhdelukutehtävä.26 D i m e n s i o  5/2018Oppiaineita integroiva ryhmäytymistoteutus kesti noin neljä tuntia ja sen teemoina olivat palaminen ja kaupunkiympäristö. Tehtävissä tarkasteltiin teemoja eri oppiaineiden näkökulmista. Tehtävinä oli muun muassa puukon käsittelyn harjoittelu tekemällä kiehisiä eli sytykkeitä iltanuotiota varten, nuotion sytytysloitsun laatiminen käyttäen palamisen edellytyksiä (riittävä lämpötila, happi ja palava aine) sekä retkikeittimen käytön harjoittelu ja sytytysnesteen palamisajan mittaaminen ja arvi­ointi. Kaupunkiympäristössä esimerkiksi analysoitiin äänimaiseman perusääniä ja signaaleja, tarkasteltiin ympäröivää elollista luontoa, pohdittiin Rauman joen eläimistöä ja Pyhän Ristin kirkon käyttämistä oppimisympäristönä.Opiskelijoiden kokemuksia mitattiin kvantitatii­visella kyselyllä noin kolme kuukautta aktiviteettien jälkeen. Kyselyssä oli 38 väittämää, osa negatii­viseksi käännettyjä, joihin vastattiin 7­portaista Likert­asteikkoa käyttäen, jossa 1 tarkoitti ”täysin eri mieltä” ja 7 tarkoitti ”täysin samaa mieltä” (Taulukko 1).Opiskelijoiden kokemukset matematiikkatoteu­tuksen mielekkyydestä olivat positiivisia. Erityisesti korostuivat yhteistoiminnallisuus (keskiarvo 5,9), kontekstuaalisuus (keskiarvo 5,6) ja aktiivi­suus (keskiarvo 5,4). Siirtovaikutus sai kaikkein heikoimman keskiarvon (4,5), joka sekin oli neut­raalia arvoa 4 positiivisempi. Oppiaineita integ­roivan toteutuksen suorittaneiden opiskelijoiden kokemukset aktiviteetin mielekkyydestä olivat hyvin samansuuntaisia matematiikan toteutuksen kanssa: yhteistoiminnallisuus (keskiarvo 5,9), kontekstuaalisuus (keskiarvo 5,7) ja aktiivisuus (keskiarvo 5,6) saivat korkeita arvoja. Myös tässä toteutuksessa siirtovaikutus sai alhaisimman keski­arvon (4,8). Vertailtaessa toteutuksia keskenään ainoastaan attribuuteissa konstruktiivisuus ja reflek­tiivisyys oli tilastollisesti merkitsevä ero toteutusten välillä. Molemmissa tapauksissa opiskelijat arvioivat oppiaineita eheyttävän toteutuksen hieman mate­matiikkatoteutusta positiivisemmin.Tutkimus vahvistaa ajatusta siitä, että matema­tiikan opiskelun yhdistäminen arkipäivän ilmiöihin nykyteknologian hyödyntäen tukee mielekkyyden kokemusta. Yhteistoiminnallisuusattribuutti korostui varmaankin siksi, että radalla liikuttiin muutaman opiskelijan ryhmissä hyödyntäen muiden tietotaitoa. Kontekstuaalisuus korostui sen vuoksi, että teknologia mahdollisti asioiden ja ilmiöiden tutkimisen siellä, missä ilmiö oli. Tehtävät liittyivät siis kiinteästi kulloiseenkin ympäristöön. Intentionaalisuus korostui erityisesti matematiik­katoteutuksessa, joten toiminta radalla koettiin tavoitteelliseksi. Tämän tutkimuksen perusteella näyttäisikin siltä, että ActionTrack­sovelluksen suomat erilaiset mahdollisuudet soveltuvat mielek­kään oppimisen mallin mukaisen opetuksen toteut­tamiseen niin oppiaineita integroitaessa kuin yhden oppiaineen, tässä matematiikan, sisällä.Tutkimuksen perusteella voidaan matematiikan opiskelun mielekkyyden kannalta suositella mobii­liteknologian käyttöä siten, että matematiikan tehtävät saadaan liitettyä reaalimaailman ilmiöihin luokkahuoneen ulkopuolisessa ympäristössä. Kun oppilaat toimivat pienissä ryhmissä, luodaan tilaa vertaisoppimiselle. Tehtävät on hyvä laatia kuitenkin sellaisiksi, että välillä niiden suorittamiseen tarvi­taan kaikkia ryhmän jäseniä. Näin jokainen kokee olevansa tarpeellinen. Haasteeksi jää se, miten siirtovaikutus (eli kuinka aiemmin opittua osataan käyttää uudessa tilanteessa) saataisiin paremmin huomioitua radan tehtävissä.Luokanopettajakoulutuksessa hyödynnetään ActionTrack­sovellusta useammallakin kurssilla. Näin opiskelijat saavat omakohtaisia kokemuksia oppilaan roolista radalla ja näkevät, miten sovelluksen hyödyntäminen sopii eri oppiaineisiin. Seuraavaksi Attribuutti Esimerkkiväittämä (no.)Aktiivisuus Pystyin toimimaan oppimisympäristössä aktiivisesti ja vaikuttamaan oppimistapahtumaan. (2)Konstruktiivisuus Pystyin radalla hyödyntämään aiempia tietojani ja taitojani uuden oppimisessa. (16)Yhteistoiminnallisuus Ryhmässä toimimisesta oli hyötyä ActionTrack-radalla. (35)Intentionaalisuus Oppimisympäristö innosti minua asettamaan tavoitteita. (4)Kontekstuaalisuus Oppimisympäristössä toiminta oli konkreettista ja sidoksissa fyysiseen ympäristöön. (19)Reflektiivisyys ActionTrack-radalla toimiminen sai minut tiedostamaan omia heikkouksiani ja vahvuuksiani. (15)Siirtovaikutus Olen hyödyntänyt oppimisympäristössä oppimiani tietoja ja taitoja uuden oppimisessa. (28)Taulukko 1. Mielekkään oppimisen attribuutteihin liittyvät esimerkkiväittämät.27D i m e n s i o  5/2018opiskelijat tulisikin opettajankoulutuksessa ottaa vahvemmin mukaan mobiilioppimistapahtumien pedagogiseen suunnitteluun, jolloin reaalimaailman ilmiöiden esiin tuominen omassa opetuksessa tulisi paremmin näkyväksi. Uusien ratojen suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon kaikki mielekkään oppi­misen attribuutit. Opetushallituksen rahoittaman OpenDigi­hankkeen tiimoilta ollaankin ensi syksynä aloittamassa yhteistyökuviota, jossa luokanopettaja­opiskelijoilla on mahdollisuus laatia ActionTrack­ratoja yläkoulun opetukseen. Tavoitteena on luoda koko lukuvuoden aikana käsiteltyjä asioita ja eri oppiaineita integroiva rata kullekin luokka­asteelle. Näin opiskelijat pääsevät mukaan mobiilioppimis­ympäristön pedagogiseen suunnitteluun. LähteetJonassen, D.H. (1995). Supporting communities of learners with technology: A vision for integrating technology with learning in schools. Educational Technology, 35(4), 60–63.Kärki, T., Keinänen, H., Tuominen, A., Hoikkala, M., Matikainen, E., & Maijala, H. (2018). Meaningful learning with mobile devices: Pre-service class teachers´ experiences of mobile learning in the outdoors. Technology, Pedagogy and Education. 27(2) https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1475939X.2018.1430061.Kärki, T. & Tuominen, A. (2018) Mielekästä oppimista mobiiliteknologialla – vertailua matematiikan ja oppiaineita integroivan toteutuksen välillä. Teoksessa M. Kallio, R. Juvonen, & A. Kaasinen (toim.) Jatkuvuus ja muutos opettajankoulutuksessa. Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja, Ainedidaktisia tutkimuksia 12 (ss. 163–178). Helsinki: Helsingin yliopisto.Löfström, E., Kanerva, K., Tuuttila, L., Lehtinen, A., & Nevgi, A. (2010). Laadukkaasti verkossa: Verkko-opetuksen käsikirja yliopisto-opettajalle. Helsingin yliopiston hallinnon julkaisuja 71, Raportit ja selvitykset. Helsinki: Helsingin yliopisto.Nevgi, A., & Tirri, K. (2003). Hyvää verkko-opetusta etsimässä. Kasvatusalan tutkimuksia 15. Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura.Ruokamo, H., & Pohjolainen, S. (toim.). (1999). Etäopetus multimediaverkoissa. Digitaalisen median raportti 1/99. Helsinki: TEKES.Hankkeen tarkoituksena on koota tiedot maailman kaikista matemaa­tikoista. Kesäkuussa 2018 tietokan­nassa oli runsaat 200 000 matemaatikkoa. Kustakin kerrotaan nimi, yliopisto, jossa on väitellyt, väitöskirjan nimi ja valmistu­misvuosi. Genealogy ei viittaa tässä suku­laisuuteen, vaan siihen, kenen oppilaana henkilöä pidetään. Niinpä esimerkiksi Rolf Nevanlinnan väitöskirjan ohjaajana (advisor) on Ernst Lindelöf ja hänellä puolestaan mainitaan 31 väitöskirjaoppilasta ja näillä 1724 ohjattavaa (descendants). Vastaavasti Poincarén otaksuman todista­jalla Grigori Perelmanilla on kaksi ohjaajaa, mutta ei yhtään oppilasta. Tietokantaa pitää yllä North Dakota State University. Mathematics Genealogy ProjectVerkko­osoite on https://www.genealogy.math.ndsu.nodak.edu/index.php.28 D i m e n s i o  5/2018

Mielekästä oppimista mobiiliteknologiaa hyödyntäen – vertailua matematiikan ja oppiaineita integroivan toteutuksen välillä

https://www.utupub.fi/bitstream/10024/164448/1/25-28_DM1805.pdf

Mielekästä oppimista mobiiliteknologiaa hyödyntäen – vertailua matematiikan ja oppiaineita integroivan toteutuksen välillä

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

UTUPub