Birgitta Sandberg

Henna Leino

Leila Hurmerinta

Outi Kortekangas-Savolainen

UTUPub

ajassa | näkökulmaHenna LeinoKTMTurun yliopiston kauppakorkeakouluouti KorteKangas–savoLainenLT, dosenttiTurun yliopistoLeiLa HurmerintaKTTTurun yliopiston kauppakorkeakouluBirgitta sandBergKTT, dosenttiTurun yliopiston kauppakorkeakoulu Hallitusohjelman sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus tähtää siihen, että haavoittu-vassa asemassa olevien hyvinvointia tuetaan maakuntien ja kuntien välisellä yhteistyöllä (1).Kun vastaanotolle tulee lapsi, hänen muka-naan on yleensä äiti tai isä. Kun ikäihminen muuttaa hoivakotiin, häntä saattaa yleensä puo-liso tai aikuinen lapsi. Usein lapsi tai esimer-kiksi muistisairauden vuoksi hoivapaikkaa tar-vitseva ikäihminen ei ole täysin tietoinen siitä, mistä tilanteessa on kyse. Läheinen eli sekun-däärinen asiakas (2,3) on monesti kokonais-kuvasta sitäkin tietoisempi.Terveydenhuollossa kohdataankin primääri-siä ja sekundäärisiä asiakkaita, joiden yhteiset ja erilliset tarpeet konkretisoituvat lääkärikoh-taamisissa.Koska haavoittuvassa asemassa oleva ihmi-nen ei elä tyhjiössä, hänen haavoittuvuutensa luo kehän, johon kuuluvat myös läheiset. Lä-heisten kohdalla voidaankin puhua sekundääri-sestä haavoittuvuudesta (4), joka kumpuaa lä-heisen ihmisen primäärisestä haavoittuvuudes-ta. Se ei suinkaan ole toisarvoista, sillä läheisiin ulottuva, sekundäärinen haavoittuvuus voi olla tunnepitoisuudeltaan voimakkaampaa kuin pri-määrinen haavoittuvuus. Sekundäärisestä haa-voittuvuudesta ei kuitenkaan puhuta usein, vaikka sen yhteiskunnalliset vaikutukset voivat olla merkittäviä muun muassa hyvinvoinnin, mielenterveyden ja työkyvynkin kannalta. Lä-heisille tarjotaan kyllä tukipalveluja ja eri järjes-töjen ylläpitämiä tukiryhmiä, mutta varsinais-ten palvelukokemusten vaikutuksia läheisiin ja heidän hyvinvointiinsa ei ole vielä riittävästi tunnistettu. Erään vauvan vanhemmat kuvailevat koke-mustaan näin: ”Lastamme tutkittiin, vietiin tut-kimuksesta toiseen. Kukaan ei kertonut, mitä etsittiin. Epätietoisuus ja pelko purkautuivat  lopulta vihaisena palautteena.”Hoitohenkilökunta joutuu punnitsemaan, mitä kertoa läheisille ja mitä jättää kertomatta aina kulloisenkin tilanteen, hoitoprosessin vai-heen ja läheisten vastaanottokyvyn mukaan, mi-kä on eittämättä haastavaa. On kuitenkin tilan-teita, jolloin läheiset kaipaavat jonkinlaista tieto-pakettia sairaudesta ja sen mahdollisesta kulus-ta: ”Ehkä joillekin riittää, että sanotaan: ’toimi näin’. Me olisimme halunneet tietää, miksi toi-mitaan ja mitä sen jälkeen.”Tunnetilan haasteetHaavoittuvan asiakkaan voimakas tunnetila tuo oman haasteensa tiedon välittämiseen: ”Olim-me shokissa diagnoosin kuultuamme ja kyky vastaanottaa ammattisanastoa vilisevää infor-maatiota sairaudesta ja sen hoidosta välittömäs-ti tämän jälkeen oli nolla.” Asioiden toisto sel-kokielellä vielä uudelleen on erittäin tärkeää.Köhler ja Lönnqvist (5) toteavat, että potilaan ja lääkärin välinen suhde ja yhteistyö määrittä-vät terveyspalvelujen laatua ja vaikuttavuutta, myös kustannusvaikuttavuutta. Heidän näke-myksensä mukaan ”potilaan ja lääkärin hyvä kohtaaminen on ytimeltään potilaan elämän ja lääketieteen yhteensovittamista”. Tämä on hy-vin muotoiltu, sillä potilaan elämä on se koko-naisuus, johon kuuluvat myös läheiset, ja koh-Mistä haavoittuvuus alkaa ja mihin se päättyy?Lapset, nuoret ja ikääntyneet mielletään usein haavoittuviksi  asiakkaiksi, minkä vuoksi heidän suojelemiseensa ja hyvinvointinsa turvaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Haavoittuvuus ei ole pelkästään  ominaisuus tai tiettyjen tekijöiden summa.sidonnaisuudetHenna Leino, Leila Hurmerinta ja Birgitta Sandberg: Apuraha  (Emil Aaltosen Säätiö)Outi Kortekangas–Savolainen:  Ei sidonnaisuuksia.2756 LääkäriLehti 50/2020 vsk 75Näkökulma-palstalla julkaistavien kirjoitusten enimmäispituus on 5 000 merkkiä. Toimitus lyhentää kirjoituksia tarvittaessa. Palstalle tarkoitetut kirjoitukset lähetetään osoitteeseen laakarilehti@laakarilehti.fiKirjaLLisuutta 1 Marinin hallitus, hallitusohjelma (2020) Strategiset kokonaisuudet > Oikeudenmukainen, yhden­vertainen ja mukaan ottava Suomi > Sosiaali­ ja terveyspalveluiden rakenneuudistus https://valtioneuvosto.fi/marinin­halli­tus/hallitusohjelma/sosiaali­ja­terveyspalveluiden­rakenneuudis­tus, haettu 22.9.2020.2 Leino HM. (2017), “Secondary but significant: secondary customers’ existence, vulnerability and needs in care services”. Journal of Services Marketing, 31(7), 760–770.3 Leino H, Hurmerinta L, Sandberg B. (2020) Other­related needs experienced by secondary customers – altruism or something else? Presentation at the Multidisciplinary Primary Health Care Research Congress 2020, 27–28 August 2020. University of Turku, Finland.4 Pavia TM., Mason MJ. (2014), “Vulnerability and physical, cognitive, and behavioral impairment: model extensions and open questions”, Journal of Macromarketing, 34 (4), 471–485.5 Köhler H, Lönnqvist J. (2020), ”Potilas on hoidon resurssi”, Lääkärilehti 13.3.2020, https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakir­joitukset­tiede/potilas­on­hoidon­resurssi/.6 Hurmerinta L, Arstila V, Sandberg B ym. (2019), “Temporality in the conception of life after a diagnosis of severe illness affected by interactions in healthcare service”. Proceedings of the QUIS16 Conference, 10–13 June, 2019. University of Karlstad, Sweden.7 Hurmerinta L, Sandberg B, Leino H. (2017), ”Time­related experiences and construction of elderly care services”. Procee­dings of the QUIS15, International Research Symposium on Service Excellence in Management, 12–15 June, 2017. Faculty of Engineering of the University of Porto, Portugal.8 Martin AK, Tavaglione N, Hurst S. (2014), “Resolving the conflict: Clarifying ’Vulnerability’ in health care ethics”, Kennedy Institute of Ethics Journal, 24 (1), 51–72.taamisesta muodostuva kokemus on tärkeä myös heille – ovat he paikalla tai eivät. Läheis-ten rooli voi olla jopa keskeinen, jos hoitoket-jussa on useita asiantuntijoita: ”Sitä luottaa asiantuntijaan, mutta kun niitä on hoitosuh-teen aikana useita, sitä huomaa, että ainoa, jolla on kokonaiskäsitys koko prosessista, onkin  potilas itse läheisineen.”Tutkimuksemme osoittavat, että lääkärin vas-taanotolla tai hoivapalvelun piirissä syntyneen kokemuksen jättämää jälkeä voidaan tarkastella myös ajallisesta näkökulmasta (6, 7). Monesti läheinen kantaa tätä kokemusta mukanaan läpi elämänsä, paljon pidempään kuin ns. primääri-nen asiakas, etenkin jos on kysymys ikäihmi-sestä. Palvelukokemusten laatu voi määrittää, ovatko muistot viimeisistä ajoista taakkana har-teilla vai tuovatko ne lohtua luopumisen keskel-lä ja ikävän hetkinä: ”Jää hyvä olo siitä, että mummilla on ollut loppuun asti mukavaa – voi ehkä unohtaakin semmoisen kurjemman ajan-jakson, joka tässä välissä oli.” Nähdyksi ja kuul-luksi tuleminen sekä inhimillinen ja tahdikas viestintä asiakaskohtaamisessa on näin ollen tärkeää usean eri ihmisen näkökulmasta.Haavoittuvuus ei ole pelkästään ominaisuus tai tiettyjen tekijöiden summa. Se voi koskettaa meistä jokaista. (8) Se alkaa ihmisyydestä, laaje-nee ympärilleen, ja voi jatkua aikojen yli. Lääkä-rikohtaamisten pitkäaikaiset ja sekundäärisiin asiakkaisiin ulottuvat vaikutukset korostavat lääkäreiden viestintä- ja tunnetaitojen merkitys-tä entisestään. ●Kirjoitus perustuu Emil Aaltosen Säätiön  rahoittamaan KULTA (Kuluttajien sidoslähtöiset tiedostamattomat tarpeet) -tutkimusprojektiin.Adobe/AOP2757LääkäriLehti 50/2020 vsk 75

Mistä haavoittuvuus alkaa ja mihin se päättyy?

https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/167144/Mist%c3%a4%20haavoittuvuus%20alkaa%20ja%20mihin%20se%20p%c3%a4%c3%a4ttyy_L%c3%a4%c3%a4k%c3%a4rilehti_11.12.2020.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Mistä haavoittuvuus alkaa ja mihin se päättyy?

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

UTUPub