Andell K

Honkasalo M

UTUPub

Kipinä1/2017Loppuseminaari. Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikön Asklepios-ohjelma, lukuvuosi 2016–2017. Turun yliopisto 10.5.2017.Marja-Liisa Honkasalo ja Kia AndellKulttuurin ja terveyden tutkimusyksikön koordinoiman Asklepios-opinto-oh-jelman lukuvuosi päättyi Sirkkalan historiallisella kasarmilla pidettyyn loppu-seminaariin. Seminaarissa käsiteltiin muun muassa ohjelman opiskelijoiden lopputöitä ja kulunutta vuotta Asklepios-opintojen parissa. Paikan päällä oli kahdeksan opiskelijaa, viisi opiskelijaa suoritti seminaarin verkossa. Pääainei-den osalta opiskelijat muodostivat monialaisen joukon, jossa edustettuna oli laaja skaala oppialoja humanististen, yhteiskunta- ja kasvatustieteiden alueilta. Edeltäneen kevään ja syksyn aikana Asklepios-opiskelijat olivat suorittaneet monipuolisesti kulttuurisen terveyden opintoja, jotka keskittyivät lukuvuoden 2016–2017 kattoteeman Monikulttuurisuus ja eriarvoisuus alle. Opinnot jakau-tuivat neljään alateemaan, joita olivat terveys, kulttuuri ja eriarvoisuus, terveyden eriarvoinen historia, eriarvoisuus terveydenhuollossa ja monikuttuurinen terveyden-huolto. Kutakin alateemaa oli vuoden aikana käsitelty omassa kolmen opin-topisteen laajuisessa moduulissaan, joka koostui asiantuntijoiden luennoista, esseen kirjoittamisesta ja vertaispalautteesta. Lisäksi opiskelijoiden oli mahdol-lista osallistua kirjoittajaohjaaja FT Päivi Kososen vetämälle kirjoituskurssille.Lukuvuoden viidennessä ja viimeisessä opintomoduulissa opiskelijat keskit-tyivät laatimaan loppuesseen, jossa he saattoivat syventää aiemmissa esseissä käsittelemiään teemoja. Kunkin opintomoduulin yhteydessä opiskelijoille oli annettu laajat kirjallisuuslistat, joista he saattoivat valita omien aiheidensa kan-nalta mielekkäimmät lähteet. Lisäksi he saivat vapaasti käyttää omia lähteitä, mikä toi lopputöiden näkökulmiin entistä enemmän kiinnostavaa variaatiota. Loppuesseiden suosikkiteemaksi valikoitui monikulttuurinen terveydenhuol-to, mutta myös muut teemat, etenkin terveydenhuollon eriarvoisuus, herätti-vät kiinnostusta. Monessa esseissä eri teemoja ja niihin liittyvää kirjallisuutta olikin yhdistelty luovalla ja oivaltavalla tavalla. Ennen loppuseminaaria opis-kelijat palauttivat omat esseensä Asklepioksen Moodle-kurssialueelle. Lisäksi he valmistautuivat seminaariin lukemalla muiden töitä pienryhmissä käytävää 2Raportti1Kipinä1/2017keskustelua ja keskinäistä palautteen antoa silmällä pitäen. Seminaarin avasi Asklepios-kokonaisuuden vastuuopettaja, kulttuurisen ter-veyden professori emerita FT Marja-Liisa Honkasalo. Honkasalo toivotti osal-listujat tervetulleiksi ja kertoi sitten lyhyesti kulttuurisen terveyden opintojen merkityksestä tulevassa työelämässä. Aiempien vuosien opiskelijapalautteessa oli noussut esiin turhautuneisuus humanisti- ja yhteiskuntatieteilijöiden epä-varmoihin työnäkymiin. Erilaisiin terveysalan julkaisuihin kirjoittajille töitä taas löytyy. Honkasalo painotti, että kulttuuri on ajankohtainen näkökulma terveyden ja hyvinvoinnin kysymyksiin. Tulevaisuuden yhteiskunnassa kult-tuurinäkökulman soisikin muodostuvan yhä keskeisemmäksi. Tämän tavoit-teen edistämisessä Asklepios-opiskelijat ovat mitä parhaimpia asiantuntijoita.Seuraavaksi Kipinä-lehden päätoimittaja sosiologian tohtorikoulutettava VTM Kia Andell puhui osallistujille Kipinän tulevasta opiskelijanumerosta, jonka tarkoitus olisi toimia julkaisukanavana loppuesseille. Julkaistavista kirjoi-tuksista muokattaisiin toimituskunnan tuella eri tyyppisiä kirjoituksia kuten katsauksia ja puheenvuoroja. Kipinän kautta voisi näin jatkaa Asklepioksessa tapahtunutta harjaantumista terveysalan asiantuntijakirjoittajaksi. Opiskelijat olisivat myös tervetulleita numeron toimituskuntaan, jossa he voisivat entises-tään syventää Asklepioksessa kehittyneitä palautteen antamis- ja vastaanotta-mistaitoja ja saada kokemusta tieteellisen julkaisun toimituskuntatyöskente-lystä.Alkupuheenvuorojen jälkeen paikallaolijat jaettiin kahteen pienryhmään lop-puesseidensä teemojen perusteella. Toisen ryhmän teemana oli terveys, moni-kulttuurisuus ja eriarvoisuus, toisen painopisteenä olivat terveyden kulttuuriset määritelmät. Pienryhmien kanssa keskustelemassa olivat Asklepioksen opin-tomoduuleissa luennoineet kielentutkija-tohtorikoulutettava FM Jenny Paa-nanen ja uskontotieteilijä-antropologi FT Minna Opas. Molemmille ryhmille jaettiin sarjakuvatehtävä, jossa ryhmien tuli täydentää puhekuplat lääkärin vastaanottoa esittävään piirrokseen ja halutessaan jatkaa kuvaa esimerkik-si piirtämällä. Tehtävän tarkoituksena oli virittää keskustelua loppuesseiden teemoista ja tarjota keskustelun päämääräksi yhteisten juonteiden löytäminen monipuolisten esseiden sisältä.Lopputöiden sisällöistä käytyjen keskustelujen ja sarjakuvatehtävien purka-misen jälkeen pohdittiin kohdelukijoita ja julkaisukanavia omille kirjoituksille sekä keskusteltiin työelämävalmiuksien ja oman asiantuntijuuden kehittymi-sestä erityisesti Asklepioksen yhteydessä. Opiskelijoita pyydettiin pohtimaan, keille lukijoille he haluaisivat loppuesseensä ydinviestin osoittaa ja millaisilla foorumeilla tällaisen tekstin voisi mahdollisesti julkaista. Kohdelukijoina pi-dettiin esimerkiksi lääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattilaisia, poti-laita, elämäntapa- ja asiantuntijablogien lukijoita, nuorisoa ja opiskelijoita. Julkaisukanavista ja oman asiantuntijuuden esiin tuomisen foorumeista esiin nousivat muun muassa Duodecim, Lääkärilehti, Potilaan lääkärilehti, Demi, Voi hyvin -lehti, avoimet tiedelehdet kuten Hybris ja Kipinä, erilaiset blogit ja Face-book-ryhmä Eriarvoisuusvarasto.Seuraavaksi osallistujia pyydettiin arvioimaan, millaisia työelämässä tarvitta-via taitoja Asklepios-ohjelmassa opiskelu on kehittänyt, ja millaisten valmiuk-sien edistämiseen tulisi opetuksessa panostaa lisää. Asklepioksen katsottiin opettaneen aikatauluttamisen tärkeyttä, akateemisen tekstin tuottamista ja popularisointia, ryhmässä keskustelua, oman asian esittämistä ja palautteen antamista sekä kehittäneen kykyä toimia monitieteisessä ja -ammatillisessa yh-teisössä. Enemmän huomiota olisi kuitenkin voinut kiinnittää prosessikirjoitta-miseen, tekstin muokkaamisen opetteluun ja loppuesseen työstämiseen loppu-seminaarissa saadun palautteen pohjalta. Etenkin opintojen aikataulutuksessa olisi toivottu näiden alueiden vankempaa huomioon ottamista.Seminaari päättyi loppukeskusteluun, jossa osallistujat saivat antaa yleistä palautetta Asklepios-kokonaisuudesta. Opintojen asiasisältöön oltiin yleises-ti ottaen tyytyväisiä. Moduulien painotusten katsottiin olleen hyvällä tavalla erilaisia, jolloin opetuksessa ei ollut ylimääräistä toistoa ja mielenkiinto pysyi yllä. Kattoteema kuitenkin muodosti punaisen langan, jolloin kokonaisuus ei ollut liian hajanainen. Jatkossa teemojen alla toivottiin käsiteltävän erityisesti pakolaiskriisiin liittyviä aiheita ja vammaisuutta. Esseen kirjoittaminen suori-tusmuotona koettiin mielekkääksi, ja kirjoittamisen opettelua pidettiin hyvin tärkeänä. Moodle-kurssialueelta löytyvät kirjallisuuslistat saivat kiitosta laa-juudesta, joka mahdollisti kiinnostavien lähteiden valitsemisen esseitä varten. Opintojen suorittamista katsottiin helpottaneen, että lähteet oli annettu val-miiksi ja sähköisessä muodossa, jolloin myös lukukynnys madaltui. Eniten kritiikkiä herätti opintojen aikataulutus. Esimerkiksi lopputyön yhteyteen si-joitetun kirjoitusluennon voisi siirtää lukuvuoden alkuun. Myös loppuesseen laatimiselle olisi toivottu enemmän aikaa siten, että jatkotyöstäminen palaut-teen pohjalta olisi mahdollista. 2Raportti2Kipinä1/2017Kolme tuntia kestäneen seminaarin yleistunnelma oli leppoisa. Keskustelut pienryhmissä soljuivat luontevasti akateemisen palautteenannon ja vapaam-man aiheita sivuavan ajatustenvaihdon välillä. Loppuesseiden aiheet kirvoit-tivat omakohtaisia hauskoja muistikuvia opiskelijoilla ja ohjaajilla; toisessa pienryhmässä intouduttiin esimerkiksi muistelemaan menneiden vuosikym-menten tupakkamainoksia. Opiskelijoiden kesken vallinnut hyvä ilmapiiri näkyy myös sarjakuvatehtävien lopputuloksissa, joissa molemmissa välittyy kyky kriittiseen ajatteluun, luovuus ja huumorintaju.  Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikön puolesta kiitämme kaikkia seminaarissa pai-kalla olleita ja erityisesti Asklepioksen lukuvuoden 2016-2017 opiskelijoita hedelmälli-sistä keskusteluista ja tärkeästä palautteesta sekä paikan päällä että verkossa.2Raportti3Kipinä1/20172Raportti4Vuorovaikutusta hankaloittaa kielimuuri, joka seuraa asuinpaikan ja yhteiskunnallisen aseman eroavaisuuksista raumaa murtavan potilaan ja for-maalimman kielen oppineen maahanmuuttajalääkärin välillä. Kiusallisesta tilanteesta halutaan nopeasti pois, jolloin osapuolten välille ei muodostu mielekästä vuorovaikutussuhdetta, eikä potilaalle löydetä erityisen sopivia tai kokonaisvaltaisia hoitokeinoja.Kipinä1/2017Vuorovaikutuksen osapuolet eivät löydä yhteistä maaperää: sen paremmin kieli, terveyskäsitykset kuin asenteet eivät kohtaa, vaikka molemmat kuu-luvat kantaväestöön. Tilanteessa lääkärin ja potilaan totunnainen hierarkia, jossa lääkäri sanoo viimeisen sanan, kyseenalaistuu potilaan vastarinnan kuten ironian ja kulttuurisia normeja rikkovan tupakointikäyttäytymisen kautta.2Raportti5

Loppuseminaari. Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikön Asklepios-ohjelma, lukuvuosi 2016-2017. Turun yliopisto 10.5.2017

https://www.utupub.fi/bitstream/10024/167211/1/Raportti_Andell_Honkasalo_valmis.pdf

Loppuseminaari. Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikön Asklepios-ohjelma, lukuvuosi 2016-2017. Turun yliopisto 10.5.2017

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

UTUPub