The aim was to study the perceived oral health, oral health-related quality of life (OHRQoL) and oral health behaviours of older people with or without domiciliary care in Finland. Another aim was to examine domiciliary care planning and implementation of oral health aspects from domiciliary care personnel.
Data concerning perceived oral health and OHRQoL of older domiciliary care clients was based on secondary analyses of interview data of the nationally representative Health 2000 and 2011 surveys. Home-dwelling at least 70-year older people with or without domiciliary care were enrolled in the study. Differences in perceived oral health, OHRQoL and oral health behaviours were analyzed in terms of the use of domiciliary care. Respectively, oral health care aspects of domiciliary care personnel were analyzed from two different datasets collected through questionnaires for case managers, CMs (care planning) and nursing personnel (care implementation) in one of the largest cities in Finland.
Poor perceived oral health, edentulousness, chewing difficulties and dry mouth problems were more typical among domiciliary care clients than non-clients. Clients had also tendency for poorer OHRQoL. In particular, the psychological discomfort was emphasized from the dimensions of OHRQoL. In addition, the use of removable dental prostheses (RDP) predicted poorer OHRQoL among the participants. Clients had poorer oral health behaviours indicated as poorer utilization of dental care services and impaired ability to maintain oral hygiene. Oral health-related issues (OHRIs) were considered as important in the care planning but were not routinely included in the assessment of domiciliary care by the CMs. Knowledge about oral health was generally high, yet shortcomings with the received oral health education and difficulties to use the given education in practical work were reported by nursing personnel. Oral care support was to some extent active but not as a part of daily routine.
Oral health care needs and regular use of dental care services ought to be emphasized in domiciliary care since care-dependency among clients extends also to oral health due to frailty, functional and cognitive limitations of the clients. Domiciliary care personnel require practical oral health education and guidelines. Iäkkäiden suun terveydenhuolto kotihoidossa – Kotihoidon asiakkaiden ja henkilökunnan näkökulmasta
Tavoitteena oli tutkia kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden koettua suun terveyttä, suun terveyteen liittyvää elämänlaatua ja suun terveystottumuksia kotihoidossa ja sen ulkopuolella olevilla henkilöillä. Toisena tavoitteena oli tarkastella kotihoidon henkilökunnan suun terveydenhuollon suunnittelua ja toteutusta.
Iäkkäiden henkilöiden koettua suun terveyttä ja suun terveyteen liittyvään elämänlaatua käsittävää tietoa saatiin sekundaarianalyyseistä, jotka tehtiin Terveys 2000 ja 2011 tutkimuksien haastatteluaineistoista. Tutkimukseen valittiin vähintään 70- vuotiaita kotona asuvia, kotihoidossa ja sen ulkopuolella olevia iäkkäitä henkilöitä. Eroja koetussa suun terveydessä, suun terveyteen liittyvässä elämänlaadussa ja suun terveyskäyttäytymisessä analysoitiin kotihoidon palveluiden käytöllä. Vastaavasti kotihoidon henkilöstön suun terveydenhuollon näkökohtia analysointiin kahdesta eri aineistosta, jotka kerättiin asiakasohjaajien (hoidon suunnittelu) ja hoitohenkilökunnan (hoidon toteutus) kyselylomakkeiden avulla yhdessä Suomen suurimmista kaupungista.
Huono koettu suun terveys, hampaattomuus, pureskeluvaikeudet ja kuivan suun ongelmat olivat tyypillisempiä kotihoidon asiakkailla kuin heillä, jotka eivät saaneet kotihoitoa. Asiakkailla oli myös taipumus huonompaan suun terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Elämänlaadun osa-alueista korostui erityisesti psyykkiseen epämukavuus. Lisäksi irrotettavien hammasproteesien käyttö ennusti osallistujilla heikompaa suun terveyteen liittyvää elämänlaatua. Asiakkaiden heikommat suun terveystavat näkyivät heikompana hammashoitopalveluiden käyttönä ja kykynä ylläpitää suuhygieniaa. Kotihoidon suunnittelussa tärkeäksi koettuja suun terveysasioita ei otettu säännöllisesti huomioon asiakasohjauksessa. Hoitohenkilöstön tietotaso suun terveydestä oli yleisesti korkealla, mutta puutteet koulutuksessa hankaloittivat työn suorittamista. Suun terveyttä tuettiin jokseenkin aktiivisesti, mutta ei osana hoitorutiinia.
Suun terveydenhuollon tarpeellisuutta ja hammashoitopalveluiden säännöllistä käyttöä on korostettava kotihoidossa, sillä asiakkaiden hoitoriippuvuus ulottuu myös suun terveyteen asiakkaiden haurauden, toiminnallisten ja kognitiivisten rajoitusten vuoksi. Kotihoidon henkilöstö tarvitsee ikääntyneen suun hoitoon liittyvää käytännön koulutusta ja ohjeita
