Kaasinen Valtteri

Lokki Marja-Liisa

UTUPub

5PÄÄKIRJOITUSDuodecim 2020;136:5–7Valtteri Kaasinen ja Marja-Liisa LokkiUutta tietoa Parkinsonin taudin synnyn  ja tupakoinnin välisistä yhteyksistäParkinsonin tauti yleistyy kiihtyvällä tah-dilla, ja sen esiintyvyys lisääntyy kaikista neurologisista taudeista nopeimmin (1). Potilaiden määrä maailmassa on 25 vuoden ai-kana kaksinkertaistunut kolmesta miljoonasta kuuteen miljoonaan, ja uusi kaksinkertaistumi-nen tapahtunee vuoteen 2040 mennessä (2). Keskeinen syy esiintyvyyden lisääntymiseen on väestön ikääntyminen, mikä näkyy Suomes-sakin. Maassamme on noin 15 000 Parkinso-nin tautia sairastavaa potilasta, ja vuonna 2028 todennäköisesti ylitetään 20 000 potilaan raja (3).Tupakointi näyttää paradok-saalisesti suojaavan Parkinsonin taudilta. Aiemmin säännöllisesti tupakoineiden riski sairastua Parkinsonin tau-tiin on pienentynyt noin 20 % ja aktiivisten tu-pakoijien riski noin puoleen (4). Yhdysvallois-sa on laskettu, että tupakoinnin väheneminen lisää Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden määrää 10 %:lla vuoteen 2040 mennessä (5). Tupakoinnin vähentyessä siihen liittyvien kuo-lemaan johtavien tautien esiintyvyys vähenee, mikä taas pidentää väestön elinajan odotetta. Ihmiset siis ehtivät sairastua iäkkäinä Parkin-sonin tautiin. Tämä niin sanottu kilpailevien kuolinsyiden epidemiologinen vaikutus ei kui-tenkaan rajoitu Parkinsonin tautiin, vaan se vaikuttaa kaikkien myöhäisen iän sairauksien esiintyvyyteen. Tupakointiin näyttää lisäksi liittyvän suora Parkinsonin taudin riskiä muut-tava kemiallinen vaikutus. Tupakansavu sisältää tuhansia ainesosia, mutta myös nuuskan käyt-täjien Parkinsonin taudin riskin pieneneminen viittaa nikotiinin keskeiseen rooliin (6).Tupakoinnin Parkinsonin taudilta suojaava vaikutus on toistettu lukuisissa tutkimuksissa, myös Suomessa (7–9). Tuoreen tutkimuksen mukaan tämä suojavaikutus näyttäisi olevan HL-antigeeni (HLA) -kudostekijävälitteinen (10). Suojaavaksi tekijäksi osoittautui HLA-DRB1-molekyyli, joka sitoo ja esittelee pep-tidejä T-solujen tunnistettaviksi sekä sääte-lee osaltaan puolustus- ja tulehdusreaktioita. Kyseinen peptidejä sitova tekijä liittyy myös moniin autoimmuuni- ja tuleh-dustauteihin joko riski- tai suo-jatekijänä. Keskushermostossa HLA-DRB1-molekyylien ilmen-tyminen on osoitettu ainakin mikroglia- ja endoteelisoluissa sekä astrosyyteissä (11).HLA-DRB1-molekyylin Parkinsonin taudil-ta suojaava vaikutus liittyi peptidiä sitovan uur-teen aminohappoihin paikoissa 70–74 (shared epitope, SE), joka on nivelreumalle altistava ris-kitekijä (12). Parkinsonin taudilta suojaavassa molekyylissä (esimerkiksi HLA-DRB1*04:01) on SE-aminohappojen lisäksi valiini paikassa 11. Taudille altistavassa molekyylissä (esimer-kiksi HLA-DRB1*01:01) on valiinin tilalla jo-kin muu aminohappo (KUVA) (10). Alfasynukleiini-proteiinin oletetaan ole-van Parkinsonin tautiin liittyvä autoantigeeni (13). Kun arvioi tiin alfasynukleiini-peptidien sitoutumista, ne sitoutuivat voimakkaammin riskigeenien tuottamiin proteiineihin kuin suo-jaavien geenien. Tupakointi lisää aminohappo-muutoksia, muun muassa sitrullinaatioita, jol-loin esimerkiksi aminohappo lysiini muuttuu homositrulliiniksi. Peptidien homositrullinaa-tio muutti sitoutumisvoimakkuuden päinvas-Tupakoinnin haitat ylittävät moninker-taisesti mahdollisen suojavaikutuksen6Paikka 11: L tai VPaikat 70–74: Q/R - K/R - A - AL = leusiiniV = ValiiniQ = GlutamiiniR = ArginiiniK = LysiiniA = AlaniiniAlfaketjuBeetaketju A = alaniiniK = lysiiniL = leusiiniQ = glutamiiniR = arginiiniV = valiiniPÄÄKIRJOITUSV. Kaasinen ja M-L. Lokkitaiseksi. Tulosten mukaan tupakointi voi lisätä taudilta suojaavaa peptidien ja HLA:n yhteis-vaikutusta. Yhteys tupakoinnin ja Parkinsonin taudin pienentyneen riskin välillä saattaa olla osittain epäsuora. On esimerkiksi mahdollista, että Par-kinsonin tautia sairastavat potilaat ovat keski-määrin persoonallisuudeltaan muuta väestöä vähemmän impulsiivisia, minkä on ehdotettu vähentävän tupakoinnin aloittamista (14,15). Päällekkäisiä vaikutuksia on lukuisia, muun muassa kahvin suojaava vaikutus, joka on tois-tettu monissa tutkimuksissa (16,17). Kahvia juomattomien henkilöiden riski sairastua Par-kinsonin tautiin on noin viisinkertainen ver-rattuna henkilöihin, jotka juovat kahvia noin kolme mukillista päivässä (18). Liekö tämän-kin yhteyden taustalla sitten HLA-mekanismi. Myös teen juominen, erityisesti kahvia juomat-tomien osalta, näyttää jonkin verran suojaavan Parkinsonin taudilta (17,19). Kokonaisriskiä suurentaa vielä koko joukko muita tekijöitä, kuten vilkeunen (REM) aikainen käytöshäiriö, miessukupuoli ja altistuminen tuholaismyrkyil-le tai liuottimille (19,20). Lisäsuojaa sen sijaan antavat myös muun muassa plasman suuri uraattipitoisuus ja kuntoliikunta (9,19).Tupakoinnin haitalliset vaikutukset yksilön terveydelle ja yhteiskunnalle ylittävät tietysti moninkertaisesti siitä mahdollisesti saatavan osittaisen suojan Parkinsonin tautia vastaan. Vaikuttaa myös siltä, että nikotiinilla tai kofeii-nilla ei voida hoitaa jo puhjenneen Parkinsonin oireita, vaan suotuisa vaikutus rajoittuu lähinnä taudin ilmaantumisen estämiseen väestötasolla. Tupakoinnista on selvää haittaa jo Parkinsonin tautiin sairastuneille potilaille, sillä se lisää mui-den haittojen lisäksi kognition heikkenemisen riskiä (21). Kahvin Parkinsonin taudilta suojaa-va vaikutus on kuitenkin hyvä uutinen kahvin-juojille, joita Suomessa riittää. Tiedon lisääntyminen tupakoinnin, kahvin ja muiden aineiden vaikutuksista edesauttaa pyrkimyksiä estää Parkinsonin taudin puhkea-minen. Tarvitsemme lisää tutkimusta Parkinso-nin taudin mekanismeista esimerkiksi sen sel-vittämiseksi, voitaisiinko tupakoinnin ilmeinen suojavaikutus korvata vähemmän haitallisilla keinoilla. ■KUVA. Parkinsonin taudin riskiin vaikuttavat HLA-DRB1-molekyylin aminohapot (10).7 Uutta tietoa Parkinsonin taudin ja tupakoinnin yhteyksistäKIRJALLISUUTTA1. GBD 2015 Neurological Disorders Col-laborator Group. Global, regional, and national burden of neurological disorders during 1990-2015: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2015. Lancet Neurol 2017;16:877–97.2. Dorsey ER, Bloem BR. The Parkinson pandemic – a call to action. JAMA Neurol 2018;75:9–10.3. Säävuori N, Kaasinen V, Martikainen J. Health and economic burden of Parkin-son’s disease in Finland. Value Health 2018;21:S337.4. Gallo V, Vineis P, Cancellieri M, ym. Explo-ring causality of the association between smoking and Parkinson’s disease. Int J Epidemiol 2018. DOI: 10.1093/ije/dyy230.5. Rossi A, Berger K, Chen H, ym. Projection of the prevalence of Parkinson’s disease in the coming decades: revisited. Mov Disord 2018;33:156–9.6. Yang F, Pedersen NL, Weimin Y, ym. Moist smokeless tobacco (Snus) use and risk of Parkinson’s disease. Int J Epidemiol 2017; 46:872–80.7. Breckenridge CB, Berry C, Chang ET, ym. Association between Parkinson’s disease and cigarette smoking, rural living, well-water consumption, farming and pesti-cide use: systematic review and meta-analysis. PLoS One 2016;11:e0151841.8. Kuopio AM, Marttila RJ, Helenius H, ym. Changing epidemiology of Parkinson’s  disease in southwestern Finland. Neurolo-gy 1999;52:302–8.9. Sääksjärvi K, Knekt P, Männistö S, ym. Reduced risk of Parkinson’s disease asso-ciated with lower body mass index and heavy leisure-time physical activity. Eur J Epidemiol 2014;29:285–92.10. Hollenbach JA, Norman PJ, Creary LE, ym. A specific amino acid motif of HLA-DRB1 mediates risk and interacts with smoking history in Parkinson’s disease. Proc Natl Acad Sci U S A 2019;116:7419–24.11. Chastain EML, Duncan DS, Rodgers JM, ym. The role of antigen presenting cells in multiple sclerosis. Biochim Biophys Acta 2011;1812:265–74.12. Gregersen PK, Silver J, Winchester RJ. The shared epitope hypothesis: an approach to understanding the molecular genetics of susceptibility to rheumatoid arthritis. Arthritis Rheum 1987;30:1205–13.13. Sulzer D, Alcalay RN, Garretti F, ym. T cells from patients with Parkinson’s disease recognize α-synuclein peptides. Nature 2017;546:656–61.14. Kaasinen V, Nurmi E, Bergman J, ym. Personality traits and brain dopaminergic function in Parkinson’s disease. Proc Natl Acad Sci U S A 2001;98:13272–7.15. Evans AH, Lawrence AD, Potts J, ym. Relationship between impulsive sensa-tion seeking traits, smoking, alcohol and caffeine intake, and Parkinson’s disease. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2006; 77:317–21.16. Costa J, Lunet N, Santos C, ym. Caffeine exposure and the risk of Parkinson’s dise-ase: a systematic review and meta-analy-sis of observational studies. J Alzheimers Dis 2010;20(Suppl 1):S221–38.17. Hu G, Bidel S, Jousilahti P, ym. Coffee and tea consumption and the risk of Parkinson’s disease. Mov Disord 2007; 22:2242–8.18. Ross GW, Abbott RD, Petrovitch H, ym. Association of coffee and caffeine intake with the risk of Parkinson disease. JAMA 2000;283:2674–9.19. Ascherio A, Schwarzschild MA. The epi-demiology of Parkinson’s disease: risk factors and prevention. Lancet Neurol 2016;15:1257–72.20. Berg D, Postuma RB, Adler CH, ym. MDS research criteria for prodromal Parkinson’s disease. Mov Disord 2015;30:1600–11.21. Paul KC, Chuang YH, Shih IF, ym. The association between lifestyle factors and Parkinson’s disease progression and mor-tality. Mov Disord 2019;34:58–66.VALTTERI KAASINEN, neurologian dosentti, erikoislääkäri, kliininen opettajaTurun yliopisto ja Tyks, neurotoimialueMARJA-LIISA LOKKI, immunogenetiikan dosenttiHelsingin yliopisto, patologian osasto, transplantaatiolaboratorioSIDONNAISUUDETValtteri Kaasinen: Luentopalkkio/asiantuntijapalkkio (Abbvie, Orion Pharma, GE Healthcare, Teva, Nordic Infucare AB), korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Nordic Infucare AB)Marja-Liisa Lokki: Ei sidonnaisuuksia

Uutta tietoa Parkinsonin taudin synnyn ja tupakoinnin välisistä yhteyksistä

https://www.utupub.fi/bitstream/10024/171110/1/duo15329.pdf

Uutta tietoa Parkinsonin taudin synnyn ja tupakoinnin välisistä yhteyksistä

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

UTUPub