Modernin rautatiejärjestelmän hallinnassa rahankäyttö kohdistuu valtaosin nykyisen rataverkon korjauksiin ja parannuksiin ennemmin kuin uusien ratojen rakentamiseen. Nykyisen rataverkon kunnossapitotyöt aiheuttavat suurten kustannusten lisäksi myös usein liikennerajoitteita tai yhteyksien väliaikaisia sulkemisia, jotka heikentävät rataverkon käytettävyyttä Siispä oikea-aikainen ja pitkäaikaisia parannuksia aikaansaava kunnossapito ovat edellytyksiä kilpailukykyisille ja täsmällisille rautatiekuljetuksille. Tällainen kunnossapito vaatii vankan tietopohjan radan nykyisestä kunnosta päätöksenteon tueksi.
Ratainfran omistajat teettävät päätöksenteon tueksi useita erilaisia radan kuntoa kuvaavia mittauksia ja ylläpitävät kattavia omaisuustietorekistereitä. Kenties tärkein näistä datalähteistä on koneellisen radantarkastuksen tuottamat mittaustulokset, jotka kuvastavat radan geometrian kuntoa. Nämä mittaustulokset ovat tärkeitä, koska ne tuottavat luotettavaa kuntotietoa: mittaukset tehdään toistuvasti, 2–6 kertaa vuodessa Suomessa rataosasta riippuen, mittausvaunu pysyy useita vuosia samana, tulokset ovat hyvin toistettavia ja ne antavat hyvän yleiskuvan radan kunnosta. Vaikka laadukasta dataa on paljon saatavilla, käytännön omaisuudenhallinnassa on merkittäviä haasteita datan analysoinnissa, sillä vakiintuneita menetelmiä siihen on vähän. Käytännössä seurataan usein vain mittaustulosten raja-arvojen ylittymistä ja pyritään subjektiivisesti arvioimaan rakenteiden kunnon kehittymistä ja korjaustarpeita. Kehittyneen analytiikan puutteet estävät kuntotietojen laajamittaisen hyödyntämisen kunnossapidon suunnittelussa, mikä vaikeuttaa päätöksentekoa.
Tämän väitöskirjatutkimuksen päätavoitteita olivat kehittää ratageometrian heikkenemiseen mallintamismenetelmiä, soveltaa tiedonlouhintaa saatavilla olevan omaisuusdatan analysointiin sekä jalkauttaa kyseiset tutkimustulokset käytännön rataomaisuudenhallintaan. Ratageometrian heikkenemisen mallintamismenetelmien kehittämisessä keskityttiin tuottamaan nykyisin saatavilla olevasta datasta uutta tietoa radan kunnon kehityksestä, tehdyn kunnossapidon tehokkuudesta sekä tulevaisuuden kunnossapitotarpeista. Tiedonlouhintaa sovellettiin ratageometrian heikkenemisen juurisyiden selvittämiseen rataomaisuusdatan perusteella. Lopuksi hyödynnettiin kypsyysmalleja perustana ratageometrian heikkenemisen mallinnuksen ja rataomaisuusdatan analytiikan käytäntöön viennille.
Tutkimustulosten perusteella suomalainen radantarkastus- ja rataomaisuusdata olivat riittäviä tavoiteltuihin analyyseihin. Tulokset osoittivat, että robusti lineaarinen optimointi soveltuu hyvin suomalaisen rataverkon ratageometrian heikkenemisen mallinnukseen. Mallinnuksen avulla voidaan tuottaa tunnuslukuja, jotka kuvaavat rakenteen kuntoa, kunnossapidon tehokkuutta ja tulevaa kunnossapitotarvetta, sekä muodostaa havainnollistavia visualisointeja datasta. Rataomaisuusdatan eksploratiiviseen tiedonlouhintaan käytetyn GUHA-menetelmän avulla voitiin selvittää mielenkiintoisia ja vaikeasti havaittavia korrelaatioita datasta. Näiden tulosten avulla saatiin uusia havaintoja ongelmallisista ratarakennetyypeistä. Havaintojen avulla voitiin kohdentaa jatkotutkimuksia näihin rakenteisiin, mikä ei olisi ollut mahdollista, jollei tiedonlouhinnan avulla olisi ensin tunnistettu näitä rakennetyyppejä. Kypsyysmallin soveltamisen avulla luotiin puitteet ratageometrian heikkenemisen mallintamisen ja rataomaisuusdatan analytiikan kehitykselle Suomen rataomaisuuden hallinnassa. Kypsyysmalli tarjosi käytännöllisen tavan lähestyä tarvittavaa kehitystyötä, kun eteneminen voitiin jaotella neljään eri kypsyystasoon, jotka loivat selkeitä välitavoitteita. Kypsyysmallin ja asetettujen välitavoitteiden avulla kehitys on suunniteltua ja edistystä voidaan jaotella, mikä antaa edellytykset tämän laajamittaisen kehityksen onnistuneelle läpiviennille.
Tämän väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittavat, miten nykyisin saatavilla olevasta datasta saadaan täysin uutta ja merkityksellistä tietoa, kun sitä käsitellään kehittyneen analytiikan avulla. Tämä väitöskirja tarjoaa datankäsittelyratkaisujen luomisen ja soveltamisen lisäksi myös keinoja niiden käytäntöönpanolle, sillä tietopohjaisen päätöksenteon todelliset hyödyt saavutetaan vasta käytännön radanpidossa.In the management of a modern European railway system, spending is predominantly allocated to maintaining and renewing the existing rail network rather than constructing completely new lines. In addition to major costs, the maintenance and renewals of the existing rail network often cause traffic restrictions or line closures, which decrease the usability of the rail network. Therefore, timely maintenance that achieves long-lasting improvements is imperative for achieving competitive and punctual rail traffic. This kind of maintenance requires a strong knowledge base for decision making regarding the current condition of track structures.
Track owners commission several different measurements that depict the condition of track structures and have comprehensive asset management data repositories. Perhaps one of the most important data sources is the track recording car measurement history, which depicts the condition of track geometry at different times. These measurement results are important because they offer a reliable condition database; the measurements are done recurrently, two to six times a year in Finland depending on the track section; the same recording car is used for many years; the results are repeatable; and they provide a good overall idea of the condition of track structures. However, although high-quality data is available, there are major challenges in analysing the data in practical asset management because there are few established methods for analytics. Practical asset management typically only monitors whether given threshold values are exceeded and subjectively assesses maintenance needs and development in the condition of track structures. The lack of advanced analytics prevents the full utilisation of the available data in maintenance planning which hinders decision making.
The main goals of this dissertation study were to develop track geometry deterioration modelling methods, apply data mining in analysing currently available railway asset data, and implement the results from these studies into practical railway asset management. The development of track geometry deterioration modelling methods focused on utilising currently available data for producing novel information on the development in the condition of track structures, past maintenance effectiveness, and future maintenance needs. Data mining was applied in investigating the root causes of track geometry deterioration based on asset data. Finally, maturity models were applied as the basis for implementing track geometry deterioration modelling and track asset data analytics into practice.
Based on the research findings, currently available Finnish measurement and asset data was sufficient for the desired analyses. For the Finnish track inspection data, robust linear optimisation was developed for track geometry deterioration modelling. The modelling provided key figures, which depict the condition of structures, maintenance effectiveness, and future maintenance needs. Moreover, visualisations were created from the modelling to enable the practical use of the modelling results. The applied exploratory data mining method, General Unary Hypotheses Automaton (GUHA), could find interesting and hard-to-detect correlations within asset data. With these correlations, novel observations on problematic track structure types were made. The observations could be utilised for allocating further research for problematic track structures, which would not have been possible without using data mining to identify these structures. The implementation of track geometry deterioration and asset data analytics into practice was approached by applying maturity models. The use of maturity models offered a practical way of approaching future development, as the development could be divided into four maturity levels, which created clear incremental goals for development. The maturity model and the incremental goals enabled wide-scale development planning, in which the progress can be segmented and monitored, which enhances successful project completion.
The results from these studies demonstrate how currently available data can be used to provide completely new and meaningful information, when advanced analytics are used. In addition to novel solutions for data analytics, this dissertation research also provided methods for implementing the solutions, as the true benefits of knowledge-based decision making are obtained in only practical railway asset management
