Karkottamisen logiikka : brutaali ja monimutkainen maailmantalous / Saskia Sassen ; suomentanut Mariko Sato. Tampere : Vastapaino, 2018

Himanen, Markus

Finnish

Journal.fi

S O S I O L O G I A  3 / 2 0 193 2 2Kapitalismin karkottamat Saskia Sassen: Karkottamisen logiikka – Brutaali ja moni-mutkainen maailmantalous.  (Expulsions. Brutality and Complexity in the Global Economy). Kääntänyt Mariko Sato. Tampere: Vastapaino, 2018, 285 s.  ISB N 978-951-768-575-7Sopisiko karkottamisen (expul-sion) käsite uudeksi avaimeksi yhteiskuntatieteelliselle globaa-lin talouden kriittiselle analyy-sille? Saskia Sassen esittää, että maailmanlaajuiset ympäristö-tuhot sosiaalisine seurauksi-neen, globaalin finanssikriisin aiheuttamat häädöt ja asunnot-tomuus sekä maan laajamittai-nen kaappaaminen globaalissa etelässä ovat osa samaa eriar-voistavaa kehityskulkua. Hänen mukaansa nykyinen edistynyt kapitalismi (advanced capi-talism) toimii karkottamalla ihmisiä sosiaalisten ja talou-dellisten järjestelmien reunoil-le. Englanniksi vuonna 2014 julkaistu teos Karkottamisen logiikka kytkee tämän ilmiön osaksi yleisempää taloudellisen ja yhteiskunnallisen ohjauksen siirtymää kansallisvaltiokeskei-sestä keynesiläisyydestä mark-kinakeskeisyyteen ja talou-den sääntelyn purkamiseen. Vasta paino on nyt kustantanut S O S I O L O G I A  3 / 2 0 19 3 2 3käännöksen tästä Sassenin teoksesta, joka on osa laajem-paa tutkimushanketta globaalin kapitalismin muutoksista. Sas-sen on julkaissut sen teemoista useampia tutkimusartikkeleita, jotka huomioin tässä arviossa soveltuvin osin.Sassen on merkittävän uransa aikana tutkinut pitkiä aikajän-teitä ja rakenteita painottavan sosiologian näkökulmasta globalisaatiota, kaupunkeja, finanssitaloutta ja kansainvä-lisiä muuttoliikkeitä. Sassenin tunnetuimman teesin mukaan globaali tieto- ja rahoituska-pitalismi ei ole luonteeltaan rajatonta ja paikatonta vaan vahvasti uppoutunut (embe-dded) kaupunkien tilaan, sen tuottamiin palveluihin ja glo-baalien muuttoliikkeiden muo-vaamaan luokkajakoon. Sassen tukeutuu kirjan maanomistusta käsittelevässä osassa kansain-välisten järjestöjen kokoamiin tilastoihin ulkomaisesta maan-omistuksesta. Vesistöjen ja maaperän tuhoja kuvataan ai-kaisempiin tutkimuslaitosten ja järjestöjen tekemiin tapaustut-kimuksiin perustuen.Sassenin mukaan karkotta-misen käsite auttaa globaalin kapitalismin hahmottamisessa enemmän kuin pelkkä epätasa-arvoisuuden kasvuun keskitty-minen. Erityisesti globaalin pohjoisen valtioiden harjoitta-ma muuttoliikkeiden hallinta on tehnyt karkottamisen, maas-ta poistamisen, käännyttämi-sen ja palauttamisen kaltaisista termeistä osan jokapäiväistä uutiskieltä ja poliittista sanas-toa. Sassenin karkottamisen käsitteessä ei ole kuitenkaan kyse erityisistä toimenpiteistä tai vallan tekniikoista vaan ra-kenteisiin sisältyneestä vallasta: yhteiskunnalliset päätökset ja prosessit syrjäyttävät, sulkevat ulos ja alistavat. Sassenin mu-kaan karkotus on toimintatapa ja ”kehityssuuntaus, jossa ihmi-siä, yrityksiä ja alueita työnne-tään ulos aikamme keskeisten yhteiskunnallisten ja taloudel-listen järjestelmien piiristä”.Kirja soveltaa Sassenin vuonna 2008 julkaisemassa Territory, Authority, Rights (TAR) -teok-sessa kehittämää globalisaation tutkimuksen lähestymistapaa ja metodologiaa: Sassen näkee karkotusten eri muodot esi-merkkeinä niistä tavoista, joilla eri historiallisten voimien koko-amaa (assembled) kansallisvalti-ota nyt puretaan (disassemble). Hänen mukaansa ulkomaiset maanhankinnat ovat lähteneet voimakkaaseen kasvuun vuo-den 2006 jälkeen. Vaikka Afrik-ka muodostaakin maankaap-pausten tärkeimmän kohteen, sekä kohteita että ostajia löytyy aiempaa enempää muualta. Hankintoja tehdään Euroopan ja Yhdysvaltojen lisäksi muun muassa Kiinasta ja Lähi-idäs-tä.  Sassenin mukaan nämä uu-det maankaappauksen muodot ovat esimerkki kansallisvaltion alueellisen vallan purkautumi-sesta ja uudenlaisen globaalin geopolitiikan synnystä, jossa erilaiset ulkomaiset toimijat hallitsevat yhä laajempia osia suvereenien valtioiden alueista.Sassen osallistuu karkottami-sen käsitteellä keskusteluun kapitalistisen tuotantomuodon mahdollistavasta, tuottajan ja tuotantovälineet erottavasta prosessista, jonka Marx nime-si ”alkuperäiseksi kasautumi-seksi” (s. 21, vrt. Sassen 2010, A Savage Sorting of Winners and Losers: Contemporary Versions of Primitive Accumulation, Globalizations, 7:1-2). Sassen seuraa muun muassa Samir Aminin (2010, Ending the Crisis of Capitalism or Ending Capi-talism?, Pambazuka Press) ja David Harveyn (2003, The New Imperialism, Oxford University Press) esittämää näkemystä pi-tämällä yhteisen yksityistämistä ja aitaamista myös nykykapita-lismille keskeisenä ilmiönä. Suomessa tilallisten muutosten ja alkuperäisen kasautumisen roolia nykykapitalismissa ovat käsitelleet Eetu Viren ja Jussi Vä-hämäki (2015, Seutu joka ei ole paikka: Kapitalismi ja metro-poli, Tutkijaliitto). TAR-kirjassa Sassen on kuvannut esimerkik-si työväenluokan rakentumista Yhdysvalloissa. Eriarvoinen luokka-asema uudessa maa-ilmassa tuotettiin poliittis-S O S I O L O G I A  3 / 2 0 193 2 4oikeudellisesti. Keynesiläinen kansallisvaltion järjestys taas mahdollisti siirtolaisten sisällyt-tämisen yhteiskuntaan työläisi-nä, kansalaisina ja kuluttajina. Kyse ei kuitenkaan Sassenin mukaan ole tällä kertaa kasau-tumisesta, jossa työväestö ensin erotetaan uusintamisen ehdois-ta ja sitten sisällytetään uuteen yhteiskuntamuotoon vaan ka-sautumisesta, jossa edistynyt kapitalismi tuhoaa perinteisen kapitalismin yhteiskuntamallia ja sysää ihmiset yhteiskunnan reuna-alueille.Alkuperäisen kasautumisen teemaa ei kuitenkaan kehitellä tässä teoksessa sen pidemmäl-le. Sassen ei anna kasautumi-selle sellaista järjestelmätason merkitystä kuin uusmarxilai-set tulkitsijat. Lukijalle jääkin epäselväksi, mikä ero karkot-tamisella on lopulta verrattuna analyyseihin, jotka korostavat uusliberalismia uuden yksityis-tämisen ja markkinaehtoisen, talouskasvua painottavan talo-uspoliittisen ohjauksen mallin nimenä. Sana uusliberalismi ei esiinny kirjassa kertaakaan. Sassenia onkin arvosteltu siitä, että hän ei teoretisoi tarpeeksi. Hän on vastannut kritiikkiin korostamalla sitä, että pyrkii pikemminkin purkamaan sitä, miten metatason käsitteitä käytetään kuin luomaan uusia yleiskäsitteitä. Sassenin mu-kaan isot käsitteet kansallinen tai globaali peittävät ja hämär-tävät enemmän kuin selittävät. Hänen mukaansa kriittisen yhteiskuntatieteellisen tutki-muksen tehtävänä on tuoda näkyville esimerkiksi maan kaappaamisen tapaisia ilmiötä, jotka muuten jäisivät käsitteel-listämästä ja näkymättömiin.Sassenin argumentaatio on vahvimmillaan, kun hän käy läpi esimerkkejä karkottamises-ta kansainvälisestä pakolaisuu-desta vankeinhoidon yksityis-tämiseen Yhdysvalloissa. Sen sijaan maa- ja vesistötuhojen kohdalla on vaikeampi näh-dä, miten juuri karkottaminen yhdistäisi kaivosten likaamat alueet muihin Sassenin kuvaa-miin ilmiöihin. Lukija ei voi aina olla varma, milloin ollaan tilallisen metaforan tasolla ja milloin puhutaan konkreetti-sista ja materiaalisista tiloista: vankila, häädöt ja pienviljelijöi-den kamppailut maaoikeuksien puolesta ovat jonkin todelliseen tilaan liittyviä vallan ja kiistan muotoja. Sen sijaan julkisten palvelujen heikennysten koh-dalla tilallinen ulottuvuus on kuvainnollisempi. Sassen ei varsinaisesti suhteuta omaa karkotettujen analyysiaan muu-hun keskusteluun globaaleista luokkajaoista tai eri eriarvoi-suuksien intersektioista.Sassenin laajasta tuotannosta tehty ensimmäinen käännös on sujuvaa ja yleistajuista kieltä. Vaikka kirja ei olekaan teoria- tai käsitepainottunut, joitakin käännösratkaisuja olisi voinut perustella. Nyt kahta Sassenin vakitermiä ei ole käännetty sys-temaattisesti: Sassen käyttää kä-sitteitä uppoutunut (embedded) ja kokoonpano (assemblage) johdannaisineen kuvatessaan nykytalouden konkreettisia ja aina johonkin paikkaan sijoittu-neita rakenteita. Jälkimmäinen on välillä muodostelma (kuten myös formation) ja välillä koko-elma, ja edellinen on korvattu erilaisilla ilmaisuilla. Tyyliltään teos sijoittuu kriitti-sen pamfletin ja yhteiskunta-tieteellisen tietokirjan väliin. Kirja on helppolukuinen, mutta toisaalta se antaa välillä ylimal-kaisen vaikutelman. Lukija voi itse arvioida, onko laskettava Sassenin vahvuudeksi vai heik-koudeksi se, että hän ei pyri palauttamaan käsittelemiään ilmiöitään taloudelliselle tai yh-teiskunnalliselle järjestelmälle välttämättömäksi toiminnoiksi vaan pysyttelee uusien institu-tionaalisten prosessien kuvaa-misen ja kontekstualisoimisen tasolla. Kirjan vahvuutena on, että se tuo selkeästi näkyviin kuinka pitkälle poliittisiin pää-töksiin, sääntelyn purkamiseen ja eri toimijoiden vallankäyt-töön uppoutuneita monet ta-loudelliset ja ekologiset ilmiöt eri puolilla maailmaa ovat.Markus Himanen

Kapitalismin karkottamat

https://journal.fi/sosiologia/article/download/124397/74557

Kapitalismin karkottamat

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi