Theodor W. Adorno: Näkökulmia uuteen oikeistoradikalismiin. Tampere: Vastapaino, 2020, 86 s. ISBN 978951768783

Puuronen, Vesa

Finnish

Journal.fi

S O S I O L O G I A  3 / 2 0 2 1 2 9 1KirjatMeidän jälkeemme vedenpaisumus – Adorno oikeistoradikalismista  Theodor W. Adorno: Näkökulmia uuteen oikeistoradikalismiin. Tampere: Vastapaino, 2020, 86 s.  ISB N 9789517687836Theodor Adorno oli yksi niistä eurooppalaisista yhteiskun-tatieteilijöistä, jotka joutuivat pakenemaan Natsi-Saksan ei-arjalaisiin kohdistamaa vainoa vuonna 1933. Hän kirjoitti vuon-na 1932: ”Yhteiskunnan järjet-tömyys on saavuttanut pisteen, että vain synkimmät ennustuk-set ovat uskottavia.” Kun otetaan huomioon viime aikaiset poliit-tiset tapahtumat Yhdysvalloissa ja Euroopassa, mukaan lukien Suomessa, kuten leviävä radi-kaali oikeistolainen populismi ja siihen liittyvät oikeusvaltiota vaarantavat ilmiöt, Adornon lauseen voi käsittää kuvaukseksi nykytilanteesta. Vastapaino julkaisi vuonna 2020 Adornon vuonna 1959 Wienis-sä pitämän puheen otsikolla Näkökulmia uuteen oikeisto-radikalismiin. Puheessaan hän pohdiskelee oikeistoradikalis-min nousun syitä 1950-luvun Saksassa. Adornon pohdiskelut voivat valaista myös nykyisen oikeistoradikalismin syntype-rustoja. Adorno kirjoittaa, että tuol-loisen oikeistoradikalismin nousun mahdollisti fasismin yhteiskunnallisten edellytysten säilyminen saksalaisessa yhteis-kunnassa. Keskeisenä hän pitää pääoman keskittymistä, joka johtaa subjektiiviselta luokka-tietoisuudeltaan porvarillisten luokkien luokka-aseman py-syvään heikentymiseen. Nämä luokat pyrkivät pitämään kiinni asemastaan, ja niiden luokka-tietoisuuden oleellinen osa on se, että ne vihaavat sosialismia – tai kuten Adorno toteaa: ”[s]itä mitä he pitävät sosialismina.”Jos tarkastellaan Yhdysvaltojen tai koko globaalin kapitalismin kehitystä varsinkin nyt Covid-19-pandemian aikana, ei ole vai-kea nähdä, että Adornon tilan-nekuva osuu kohdalleen erittäin hyvin.  Globaalikapitalismi on keskittänyt pääomat yhä harvem-pien käsiin, kun taas erityisesti niin sanottujen länsimaiden kes-kiluokkien asema on heikentynyt niin globaalisti kuin jokaisessa kansallisvaltiossakin. Tämä pää-omien keskittyminen sekä por-varillisten luokkien edustajien kyvyttömyys nähdä rakennetta, joka tuottaa heidän tilanteensa heikentymisen, ovat johtaneet siihen, että näiden luokkien edustajat syyttävät sosialisteja omasta ahdingostaan. Uutena ilmiönä esimerkiksi suomalai-sessa oikeistopropagandassa on, että sosialistien tai kommunistien syyttämisen lisäksi tilanteen kur-jistumisesta syytetään vihreitä tai yhteisnimellä vihervasem-mistoa. Porvarillisen luokkatie-toisuuden omaavien ihmisten vääristyneestä todellisuuskuvas-ta erinomaisen esimerkin tarjoaa kasvatustieteen maisteri, luokan-opettaja, europarlamentaarikko Laura Huhtasaaren käsitys, että S O S I O L O G I A  3 / 2 0 2 12 9 2Joe Bidenin hallinnon virkaan astumisen myötä Yhdysvallat siirtyy kommunistien käsiin.Porvarillisten luokkien lisäksi myös työväenluokan eri ker-rostumien luokkatietoisuus on alhainen sekä niiden ymmärrys yhteiskunnan rakenteesta ja sii-nä vaikuttavista tekijöistä heik-ko. Palkkatyöläisistä suuri osa syyttää porvariston tavoin ah-dingostaan vasemmistoa niin meillä kuin Yhdysvalloissakin.Adorno kirjoittaa, että oikeis-tolaisen radikalismin nousun mahdollisti myös se, että Saksan tärkein vasemmistopuolue SPD (Sozialdemokratische Partei Deutschlands) oli omaksunut keynesiläisen talouspolitiikan, joka ei pyri yhteiskunnan raken-teen muuttamiseen mutta jonka seurauksena keskiluokat voivat köyhtyä. Suomessa keskiluokkia köyhdyttää verotus, joka on key-nesiläiseen talouspolitiikkaan perustuvan hyvinvointivaltion ylläpitämisen ehto. Keskiluokat maksavat eniten veroa, mutta niidenkin veronmaksuhaluk-kuus on horjunut. Suomes-sa molemmat eduskunnassa edustettuna olevat vasemmis-topuolueet kannattavat keyne-siläistä talouspolitiikkaa, mikä voi ajaa niiden keskiluokkaisia kannattajia oikeistopopulistien kannalle. Adorno tuo esille, että niin keski-luokkien kuin työväenluokankin asemaa uhkaa teknologian ke-hityksen aiheuttama työmark-kinoiden muutos ja työttömyys: joutuminen tarpeettomaksi. Tästä uhasta on keskusteltu niin meillä kuin muualla jo ainakin viidentoista vuoden ajan. Häm-mästyttävää kyllä Adorno eritte-lee myös Euroopan tuolloisen yhteisön vaikutusta radikaalin oikeiston nousuun. Hänen mu-kaansa oikeistoradikalismin mahdollisuuksia maaseutuväes-tön parissa vahvistaa pelko maa-taloustuotteiden markkinoiden häiriintymisestä ja hintojen las-kusta. Lisäksi hän huomauttaa, että valtioiden kansainvälinen integroituminen voi rajoittaa yksittäisten valtioiden päätös-valtaa. Tämäkin voi johtaa natio-nalismin ja oikeistoradikalismin nousuun, vaikka integraatiolle ei olisikaan reaalisia vaihtoehtoja.Adornon mukaan oikeistora-dikalismin nousun takana on pelko yhteiskunnan kokonaiske-hityksen seurauksista. Siihen vai-kuttaa myös se, että demokratia ei ole toteutunut yhdessäkään taloudessa eikä yhteiskunnassa kokonaisvaltaisesti vaan se on jäänyt muodolliseksi. Oikeisto-radikalistiset liikkeet ovat Ador-nolle demokratian parantumat-tomia haavoja, jotka osoittavat, ettei demokratia ”vieläkään vas-taa täysin omaa käsitettään”.Oikeistoradikalismin raken-teellisten ehtojen lisäksi Ador-no tarkastelee sen psykologisia edellytyksiä. Hänen mukaansa väestön suuren osan kokema epävarmuus ja turvattomuus on saanut aikaan tiedostamat-toman toiveen kärsimyksestä ja katastrofista. Hän varoittaa selittämästä näitä toiveita kui-tenkaan psykologisesti vaan ke-hottaa näkemään, että niillä on objektiivinen perusta. Ihmiset toivovat katastrofia, koska hei-dän yhteiskunnalliset olosuh-teensa ovat sellaiset kuin ovat. He eivät toivo perikatoa omalle ryhmälleen vaan koko yhteis-kunnalle. Oikeistoradikalismi voi valjastaa tämän toiveen luodessaan viholliskuvia ja kii-hottaessaan ihmisiä toimimaan näitä tulevaisuuttaan uhkaavia, kuviteltuja vihollisia vastaan.Adornon pohdinta on siis ajan-kohtaista tänäänkin. Vuonna 1959 ei ollut vielä nykyisenkal-taista maahanmuuttoa eikä maahanmuuttajia, joita olisi voitu käyttää vihollisina. Ador-no toteaa, että vaikka oikeis-toradikalismi onkin intellek-tuaaliselta tasoltaan alhaista, eikä sillä ole teoriaa, tämä ei estä sen menetystä, koska sen propagandistiset menetelmät ovat pitkälle kehittyneitä.  Tämä lienee yksi selitys niin Donald Trumpin menestykselle Yhdys-valloissa kuin perussuomalais-ten menestykselle Suomessa. Vastapaino on tehnyt oivallisen kustannuspäätöksen.Vesa Puuronen

Meidän jälkeemme vedenpaisumus – Adorno oikeistoradikalismista

https://journal.fi/sosiologia/article/download/124608/74764

Meidän jälkeemme vedenpaisumus – Adorno oikeistoradikalismista

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi