Honkanen, Mari

Salminen, Turkka

Valtonen, Kati

Vippola, Minnamari

Trepo - Institutional Repository of Tampere University

MATERIA 4/2022 59Mikroskopiakonferenssi Scandem 2022Tampereen Mikroskopiakeskus järjesti 20.-22. kesäkuuta vuosittaisen pohjoismaisen Scandem 2022 -konferenssin virtuaalisena tapahtumana. Tämä mahdollisti konferenssiin osallistumisen ympäri maailmaa ja tallennettujen esitysten katsomisen myös jälkikäteen. Ilmoittautuneita oli lähes 250 yli kahdestakymmenestä eri maasta.Pohjoismainen mikroskopiaseu-ra, Scandem, on perustettu 1948 Tukholmassa. Se on sittemmin toiminut pohjoismaiset mikros-kopistit yhteen kokoavana aktii-visena organisaationa, joka huomioi laajasti eri mikroskopianäkökohtia. Tähän sisältyvät teknologinen kehitys, näytteenvalmistustek-niikat, sovellukset materiaali- ja biotieteissä sekä uudentyyppiset mikroskopiamenetel-mät. Suurin osa seuran yli 300 jäsenestä tulee pohjoismaisista yliopistoista, tutkimuslai-toksista ja teollisuudesta. Seuran keskeisenä toimintana on vuosittainen konferenssi, jossa tiede, tieto ja kokemukset jaetaan mikrosko-piaystävällisessä ilmapiirissä. Vuosittaisten konferenssien sijainti ja järjestelyvastuu on kiertänyt pohjoismaisten yliopistojen kesken aina seuran alkuajoista lähtien. Seuran 72. vuosikonferenssin järjesti Tampereen Mik-roskopiakeskus, vuonna 2018 perustettu Tampereen yliopiston tutkimusympäris-tö. Keskus tarjoaa laitteistoja ja palveluita yliopiston tutkijoille ja opiskelijoille sekä tutkimusyhteistyön kautta myös muille tut-kimuslaitoksille ja yrityksille. Edellisen ker-ran Tampere toimi Scandem-konferenssin isäntänä vuonna 2002, tasan 20 vuotta sitten.Kutsutut puhujatMikroskopiakeskuksen johtaja, professori Minnamari Vippola aloitti konferenssin Kuva 1. Eri kaasuympäris-töissä tapahtu-vat muutokset platinapartikke-lin pinnalla läpi-valaisuelektro-nimikroskoopilla kuvattuna. yhdessä Scandemin puheenjohtajan, Islan-nin yliopiston emeritusprofessori Kesara Anamthawat-Jónssonin kanssa. Konfe-renssissa oli neljä kutsuttua puhujaa eri tieteenaloilta. Ensimmäisen esityksen piti Antwerpenin yliopiston (Belgia) professo-ri Sara Bals. Hän esitteli nanomateriaalien 3D-karakterisointia elektronitomografiaa käyttäen. Bals osoitti kultapohjaisten nano-partikkeleiden avulla, miten huippuluokan elektronimikroskopia ja rekonstruktioalgo-ritmit yhdistämällä voidaan määrittää nano-materiaaleissa olevien yksittäisten atomien paikkoja ja kemiallisia luonteita. Hän esitteli myös tutkimusryhmänsä tuloksia korotet-tujen lämpötilojen ja kaasumaisten ympä-ristöjen vaikutuksesta nanopartikkeleiden morfologiaan ja koostumukseen (kuva 1). Helsingin yliopiston akatemiatutkija Giuseppe Balistrerin aihe oli erittäin ajan-kohtainen: kuinka SARS-CoV-2-virus pääsee ihmisen solun sisälle ja kuinka tätä voidaan estää. Hän kertoi uusien koronavirusvariant-tien leviävän helposti, sillä ne pystyvät infek-toimaan nenän ja kurkun, jolloin virusta va-pautuu hengitettäessä ja puhuttaessa. Aiempi SARS1-virus infektoi keuhkot, jolloin se levisi yskittäessä ja aivastettaessa. SARS-CoV-2-vi-ruksella on kaksi avainta solun sisään, joka tekee viruksesta ärhäkän. Balistreri tutkimus-SARA BALS / ANTWERPENIN YLIOPISTO60 MATERIA 4/2022ryhmineen ja yhteistyökumppaneineen on pystynyt mikroskopian avulla kuvantamaan viruksen matkaa solun sisälle. Tätä kautta saadaan tietoa, millaisia lääkkeitä tarvitaan tukkimaan nämä virusten reitit. Toisen päivän aloitti professori Jiang-hua Chen Hunanin yliopistosta (Kiina). Hän esitteli keraamimateriaalien, nanosauvojen ja metalliseosten erkaumien karakterisointia 3D-elektronitomografian avulla. Professori Chen osoitti, että alumiiniseoksissa olevien pienten erkaumien rakenteita määritettäes-sä tarvitaan atomiresoluution kuvantamisen lisäksi kvantitatiivista kuva-analyysiä. Tar-kasti määritettyjen erkaumien rakenteisiin perehtymällä Chen ryhmineen on pystynyt selittämään autoteollisuudessa käytettävi-en AlMgSi-seosten karkaisumekanismeja atomitasolla. Francis Crick -instituutin (Englanti) elektronimikroskopiayksikön johtaja Lucy Collinsonin aiheena oli korrelatiivinen va-lo- ja elektronimikroskopia. Näiden avulla voidaan kuvantaa solujen molekyylien ja or-ganellien rakenteita ja sijainteja. Pelkkien ku-vien lisäksi voidaan koostaa myös 3D-dataa, jolloin suuriakin näytetilavuuksia voidaan tutkia nanometrien resoluutiolla. Collinson esitteli tutkimusryhmänsä kehittämiä näyt-teenvalmistusmenetelmiä sekä algoritmeja, joilla korrelatiivisen mikroskopian vaiheet nopeutuvat ja tarkkuus paranee. Esityksiä materiaali- ja biotieteistäKutsuttujen puhujien lisäksi konferenssissa oli kahdeksan sessiota, joista materiaali- ja biotieteiden sessiot kulkivat rinnakkain. Näi-Kuva 2. Ruostumattoman teräspinnan orientaatiokartta ennen ja jälkeen kuulapuhalluksen. Kuva 3. Keskellä keskuksen johtaja, professori Minnamari Vippola, ympärillä tutkimusympäris-töasiantuntijat Mari Honkanen ja Turkka Salmi-nen, taustalla läpivalaisuelektronimikroskooppi (Jeol JEM-F200).Tampereen MikroskopiakeskusLisätietoja ja yhteystiedot:  www.tuni.fi/en/research/tampere-microscopy-center Virtuaalinen esittely: www.thinglink.com/scene/1430517326951743491. tä esityksiä täydensivät 16 posteriesitystä, joi-den videot olivat katsottavissa kahden viikon ajan samoin kuin muutkin esitykset. Kaiken kaikkiaan esityksiä käytiin katsomassa satoja kertoja myös jälkikäteen eli tallenteet olivat tärkeä osa konferenssia.Materiaalitieteiden sessiot käsittelivät mm. atomitason karakterisointia, elektroni-mikroskopian erityyppisiä mahdollisuuksia materiaalien karakterisoinnissa ja mallinnuk-sen yhdistämistä kuvantamiseen sekä in-situ elektronimikroskopiaa. Lisäksi viimeisessä sessiossa esiteltiin erityyppisten atomivoi-mamikroskooppisovellusten mahdollisuuk-sia. Kuvassa 2 on esimerkki elektronimik-roskoopilla mitatusta orientaatiokartasta ainetta lisäävällä menetelmällä valmistetun ruostumattoman teräksen pinnasta ennen ja jälkeen kuulapuhalluksen. Tampereen yli-opiston väitöskirjatutkija Tejas Gundgiren mittaaman orientaatiokartan avulla pystytään arvioimaan käsittelyn aiheuttamia muodon-muutoksia teräksen pinnassa. Biotieteiden sessiot keskittyivät solujen ja biomateriaalien (3D) kuvantamiseen ja ku-va-analyyseihin, fluoresenssimikroskopiaan sekä elektronimikroskooppisiin menetelmiin biologisten materiaalien tutkimuksissa. Ma-teriaali- ja biotieteiden sessioiden esityk-sistä palkittiin parhaat. Materiaalitieteiden parhaan esityksen palkinnon sai Andreas Røsnes Norjan teknis-luonnontieteellisestä yliopistosta esityksellään ”Differentiating Po-lyamorphous SiO2 by SPED, PDF and Blind Source Separation Algorithm”. Biotieteis-sä palkinnon sai Ilya Belevich Helsingin yliopistosta esityksellään ”Democratizing deep learning for image segmentation with DeepMIB”. Parhaan posteriesityksen palkin-non sai Cristopher Røhl Andersen Tans-kan teknillisestä yliopistosta otsikolla ”Lo-cal E-field manipulation of III-V nanowire catalysts in an environmental transmission electron microscope”.Konferenssin kolmas päivä oli omistettu yritysten pitämille esityksille. Kahdessa rin-nakkaisessa sessiossa kulkeneessa ohjelmassa 21 puhujaa 17 osallistuneesta yrityksestä esit-teli viimeisimpiä uutuuksia elektronimikros-kopian, karakterisointitekniikoiden, tietoko-netomografian ja datan käsittelyn saralla. TEKSTI: MARI HONKANEN*, TURKKA SALMINEN*, KATI VALTONEN**, MINNAMARI VIPPOLA* *) TAMPEREEN MIKROSKOPIAKESKUS**) TAMPERE WEAR CENTERTEJAS GUNDGIRE/TAUJONNE RENVALL/TAU4 MATERIA 1/2022N O R M E T.C O MINNOVATING FORPERFORMANCETEHOKASTA BETONIRUISKUTUSTAILMAN PAIKALLISIA PÄÄSTÖJÄSmartDrive tuoteperheellä korkea tuot-tavuus alentuneilla kustannuksillaEi paikallisia päästöjäPuhtaampi ilmaSuurempi nopeus & korkeampi suorituskykyParantunut turvallisuusVähemmän meluaParantunut energiatehokkuusAlemmat käyttökustannuksetNOR_200930_Materia4_Ad_w175xh124.indd   1 1.10.2020   12.32.23Liity matkaamme kohti kiertotalouttaRaaka-aineiden tehokkaaseen käyttöön perustuva kiertotalous on yksi Nordkalkin strategian tärkeimmistä painopistealueista.Käy katsomassa video:nordkalk.fi/kiertotalousLuitko jo vastuullisuusraporttimme?nordkalk.fi/vastuullisuusWATERTREATMENT PLANT

Mikroskopiakonferenssi Scandem 2022

https://trepo.tuni.fi/bitstream/10024/143845/1/MATERIA_4_22_59.pdf

Mikroskopiakonferenssi Scandem 2022

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Trepo - Institutional Repository of Tampere University