Lindsberg, Perttu J.

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

https://helda.helsinki.fiKonrad ReijoWaaran palkinto Anna Maija Saukkoselle :kuukauden kollegaLindsberg, Perttu J.2021Lindsberg , P J 2021 , ' Konrad ReijoWaaran palkinto Anna Maija Saukkoselle : kuukaudenkollega ' , Duodecim , Vuosikerta. 137 , Nro 23 , Sivut 2608-2609 . <https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo16576.pdf >http://hdl.handle.net/10138/351869publishedVersionDownloaded from Helda, University of Helsinki institutional repository.This is an electronic reprint of the original article.This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.Please cite the original version.2608Duodecim 2020;136:2608–9Konrad ReijoWaaran palkinto  Anna Maija SaukkoselleAnna Maija Saukkonen syntyi vuonna 1960 Heinävedellä ja kirjoitti siellä ylioppilaaksi vuonna 1979. Lääkäriksi hän valmistui vuonna 1986 ja neurologian erikoislääkäriksi vuonna 1992 Kuopion yliopistos-ta. Hän on työskennellyt apulaislääkärinä Pohjois-Karjalassa ja Savonlinnan keskussairaalassa. Vuosina 1992–1994 hän toimi neurologian erikoislääkärinä KYS:ssa ja apulaisopettajana Kuopion yliopistossa. Vuodesta 1994 alkaen hän on ollut erikoislääkärinä ja apulaisylilääkärinä Pohjois-Karjalan keskussairaa-lan neurologian yksikössä, nykyisin Siun sotessa. Saukkonen toimi yli 20 vuotta Joensuun seudun epilep-siayhdistyksen hallituksessa: alkuun jäsenenä, sitten varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Hän asuu Joensuussa, perheeseen kuuluvat puoliso ja kaksi aikuista poikaa.Sinulla on pitkä kokemus erikoisalan poliklini-kan johtamisesta. Kuinka saisimme poliklini-koissa monitieteiset työryhmät puhaltamaan yhteen hiileen?Minulla on tosiaan vuosien varrella ollut ilo osallistua sairaalamme kipu-, toiminnallisten häiriöiden ja neuropsykiatrisen työryhmän työskentelyyn. Kun neuropsykiatrisen työryh-män tarve oli selvä, mietittiin asiaa yhdessä ja kutsuttiin siitä innostuneet ihmiset kool-le. Pidänkin tärkeimpänä asiana, että näihin työryhmiin osallistuvat ne, joilla on pilke silmäkulmassa ja aito halu ymmärtää laaja-alaisesti lääketieteen eri aloja ja potilasta kaiken keskellä, vaikka välillä voi olla vaikeaa asemoi-tua uuteen näkökantaan. Toiminnallisten häiriöiden työryhmän kans-sa on auttanut se, että olemme voineet osallis-tua HUS:n ryhmän kokouksiin ja saada mallia toimintatavasta sekä keskustelun levollisesta ja sallivasta kulttuurista. Tämä asennoituminen työryhmän muiden jäsenten kommunikaatioon tuo myös lisää eväitä potilaan asian ymmärtä-miseen, vaikka esimerkiksi kivun hoidon osalta keinot olisivatkin lopulta sitä kuuntelemista, lohduttamista ja etenemisen arviointia tilan-teen mukaan.Kuvaa lyhyesti näkemyksesi laadukkaan kliini-sen työn edellytyksistä. Laadukasta kliinistä työtä voidaan näkemykseni mukaan tehdä, kun potilaan kohtaamiseen on riittävästi aikaa. Lääkärin on hyvä säilyttää omaan persoonaansa sopivalla tavalla yksilöllinen ote tekemiseensä ja huomioida po-tilaan ominaisuudet. Olennaista ammattitaidon kohentamisessa ja ylläpitämisessä on helppo pääsy tietokantoihin ja hoitoprotokolliin sekä aika perehtyä vanhaan ja uuteen kirjallisuuteen (tätä on turhan vähän).Pitkät hoitosuhteet, joissa potilaan vaiva ei Anna Maija SaukkonenKuva: Antti PitkäjärviKUUKAUDEN KOLLEGA2609ole saanut täsmällistä diagnoosia, koulivat epä-varmuuden sietoon. Parhaimmillaan ne avaavat mahdollisuuden onnistumisen kokemukseen. Voi olla, että vasta esimerkiksi toisen sukupol-ven tullessa vastaanotolle ja uusien tutkimus-menetelmien kautta ilmenee mahdollisuus koko suvun asian ratkaisuun. Keskussairaala-tasolla olemme saaneet erinomaisen avun ja oppia erityisosaajien konsultaatiokäynneistä, joissa oman talon kollega on mukana myös vas-taanotolla ja harvinaissairauksiin saadaan tuore tietämys. Hyvä verkostoituminen auttaa harvi-naissairauksien kanssa.Mikä mielestäsi nykyisin uhkaa eniten laaduk-kaan kliinisen työn toteutumista?Uhkakuvina ja jo toteutuneina pulmina näen ajan pirstoutumisen sekä vaateen ”tietokoneen kanssa seurustelusta” erilaisine tilastointi- ja kirjaamisvaatimuksineen. Se kaikki on poissa laadukkaasta kontaktista. Kiire ja ajanpuute vaivaavat varmaan isoa osaa meistä. Olen ollut huolissani tapaamatta tehtävästä työstä. Kun kuuntelee, näkee, tutkii ja erehtyykin, oppii mielestäni varsinkin uran alussa parhaiten.Miten saisimme opetus- ja mentoritehtävän parhaiten osaksi normaalia kliinistä toimintaa?Kaikille erikoistuvia ohjaaville suositan vähin-täänkin Erikoistuvan ohjaus ja arviointi -kou-lutusta. Lyhyt, tiivis, käytännön harjoittelua ja itsetutkiskelua sisältävä kattaus auttoi hah-mottamaan myös itseäni niin ohjaajana kuin oppijanakin. Olemme Joensuussa jonkin aikaa kokeilleet tapaa, jossa minä tapaan kaikki meil-le tulevat erikoistuvat tuloaamuna ja yleensä myös viimeisellä työviikolla. Etukäteen on saa-tu tietoa heidän taustoistaan ja tavoitteistaan. Pohdimme vielä keskustellen, mitä he erityi-sesti haluavat oppia, ja sovimme seuraavasta arvioinnista. Tämä ontuu eniten, ja pitäisikin luoda systeemi, jossa tietty aika viikosta tai kuukaudesta on järjestetty näille tapaamisille. Ennakoiva allokointi on tärkeää.Annatko palautetta kollegalle, kun näet siihen aihetta?Positiivisen palautteen antaminen on helpoin-ta. Se voi olla puhelun yhteydessä sanottu kiitos mukavasta konsultaatiokysymykses-tä, tai saatan pistää sähköpostia, kun kollega on onnistunut erityisen hyvin. Vaikeampaa on lähestyä vaikkapa vakavamman virheen tehnyttä. Tähän pitää varata kahdenkeskinen kiireetön aika. Itselleni oli hyvä ja opettavainen kokemus, kun kesäkandi oli tehnyt virheen ja halusi pyytää anteeksi potilaalta. Tarjouduin mukaan tueksi, kun vähän pelkäsin, että kuinka käy. Kun tuo nuoren ihmisen vilpitön pyyntö oli sanottu, oli asia potilaan kanssa selvä, eikä apuani tarvittukaan.Miten rentoudut?Harrastan aika perinteisiä asioita, kuten ke-sämökillä oleilua, marjastamista, lukemista ja liikuntaa. Loppuvuonna näihin aikoihin minua on jo useamman vuoden ajan piristänyt lasten-kodin lapsille kirjoittamani joulukertomuksen suunnittelu ja lopulta kirjoittaminen. On mu-kavaa suunnitella sitä ja poimia pitkin syksyä sopivia lisäyksiä tarinan juoneen.Mitä haluaisit lopuksi sanoa?Rohkaisisin kollegoja tarjoamaan tietämystään myös kolmannen sektorin järjestöille. Kun laa-dit esityksen selkokielellä, se auttaa puhumaan selkokielisesti myös vastaanotolla. Ja yleisö-luennot yllättävät aina! ■PERTTU J. LINDSBERGKonrad ReijoWaaran palkinto

Konrad ReijoWaaran palkinto Anna Maija Saukkoselle : kuukauden kollega

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/351869/1/duo16576.pdf

Konrad ReijoWaaran palkinto Anna Maija Saukkoselle : kuukauden kollega

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto