Lappi, Esa

Finnish

Journal.fi

126Kesällä 2013 Päivölän kansanopistolla pidetyssä laskennallisen sotahistorian työ-pajassa testattiin Sandis- taisteluohjelmis-toa sotahistorialliseen tilanteeseen. Histo-rian tapahtumat syötettiin ohjelmistoon ja päästettiin laskentamoottori käyntiin. Tulokset olivat hyviä: taistelun simuloitu kulku vastasi sotahistoriallista tilannetta, simuloidut tappiot vastasivat havaittuja ja tappioiden jakauma eri asejärjestelmien kesken oli mielekäs. Tämä on lyhyt suo-menkielinen esittely laajemmasta artikke-lista, joka on julkaistu englanninkielisenä edellä. Tekijätiedot, kuvat ja lähdetiedot ovat vain englanninkielisessä artikkelissa.Sandis on puolustusvoimissa kehitetty simulointimalli, jolla voidaan pelata noin prikaati vastaan prikaati tilanteita käyt-täen ”pelinappuloina” ryhmää tai joukku-etta. Sandis on tarkoitettu päätöksenteon tukivälineeksi vaihtoehtojen vertailuun ja sitä on käytetty tutkimuksissa. Siitä on useita julkaisuja, mm. Lapin väitöskirjassa Computational methods for tactical simu-lations, joten sen yksityiskohtia ei kuvata tässä lyhyessä suomenkielisessä tekstissä. Kesällä 2013 Päivölän kansanopistolla järjestetyssä Laskennallisen sotahistorian työpajassa kokeiltiin, kuinka hyvin las-kentamallin antamat tulokset vastasivat jatkosodan historian tapahtumia. Testiti-lanteeksi valittiin Loimolan lähellä käyty Suovanjärven taistelu, jossa käytettiin suoraa, epäsuoraa ja ilmavoimien tulta. Suomalaisten, lähinnä Puolustusvoimien teknillisellä tutkimuslaitoksella varus-miestutkijoina palvelleiden reserviläisten lisäksi mukana oli Turkin edustaja majuri Burhan Urek ja työpajan johti sotatietei-den tohtori Esa Lappi.Loimolan edustalla Suovanjärvellä 27.7. käydystä taistelusta oli käytössä suo-malaista muiden historialähteiden lisäksi Jr8 ensimmäistä pataljoonaa johtaneen kapteeni Keinosen teos 1944 – Taistel-len takaisin. Kirjassa taistelun kulku ja joukkojen sijainti suhteessa karttaan oli kuvattu niin tarkoin, että taistelumalliin saatettiin syöttää joukkojen liikkeet si-mulointiohjelmistoon, ja katsoa, antaako simulointimalli historiaa vastaavat tulok-set. Vanhojen aseiden parametrit koottiin monipuolisesti eri lähteistä, joiden kokoa-minen vei pari ensimmäistä päivää. Tästä simuloinnista on tarkempi eng-lanninkielinen tutkimusraportti, joten tämä suomenkielinen kuvaus kertoo vain toiminnan ydinkohdat. I/JR8 oli vasta-hyökkäyksellä 26.7. vallannut takaisin Suovanjärven eteläpään aseman, jossa oli osin linnoitettu tukilinja. Pataljoonaa tuki huomattava epäsuora tuli, joka koot-tiin jatkosotaa käsittelevän kirjallisuuden perusteella. JATKOSODAN TAISTELU SIMULOINTIMALLISSA: SUOVANJÄRVEN TAISTELU 27.7.1944 SIMULOITUNA SANDIS -OHJELMISTOLLAESA LAPPI 127Taistelu käytiin seuraavana päivänä. Lainaukset ovat Keinosen kirjan sivuilta 191–193.”Seuraavan yön aikana puolustustamme lujitettiin kuumeisesti. Uskoimme kovan koetuksen olevan edessä. Vihollisen tykis-tötuli oli opettanutmiehet kaivautumaan nopeasti ja rakentamaan sirpalesuojia.” Tämän vuoksi simuloinnissa suomalaisten puolustajien linnoitustaso asetettiin tilaan ”linnoitettu”, eikä avopoterot.”27.7.kello 11 alkoi vihollisen kiivas tuli-valmistelu, jonka jälkeen se hyökkäsi aluksi yllättävään suuntaan: Suovanjär-ven eteläpuolisesta tienhaarasta järven länsirantaa pohjoiseen. Sieltä vihollinen joutui sekä edestä että sivulta tulemme kohteeksi ja suurta mieshukkaa kärsit-tyään joutui vetäytymään takaisin lähtö-asemaansa.” Simuloitu tykistötuli kohdistettiin puo-lustusasemiin, mutta linnoitteiden vuoksi tappiot jäivät vähäisiksi. Hyökkäys joutui simuloinnissakin jalkaväen aseiden risti-tuleen, joka tuotti suuret tappiot ja las-kentamallin mukaan hyökkäys tyrehtyi jalkaväen tuleen.”Helvetillinen rumputuli alkoi kello 12:30 pieksää koko pataljoonan puo-lustusasemaa. Taivas tuntui täyttyvän ilmataistelukoneista, jotka lamauttivat Loimolan ja etulinjan välisen liikenteen. … Komentopaikkani lähelle harjanteen rinteeseen osui 2 lentopommia, ja räjäh-dyskuopat olivat mahtavat.” Simuloinnissa lentopommien putoamis-paikkoihin asetettiin ilmaiskut. Tykis-tön tuli kohdistettiin puolustusasemiin. Suomalaisten ei oletettu voivan liikuttaa joukkojaan. Linnoitetut asemat johtivat suhteellisen pieniin tappioihin.”Kello 13:30 vihollisen tuli siirtyi etu-linjasta hieman taemmas ja samassa alkoi hyökkäys. Rykmentin vahvuinen vihollinen purkautui näkyviin entisen puolustusasemamme hyvistä korsuista, joissa se oli suojautunut oman tykis-tömme vastavalmistelun aikana. Vihol-linen syöksyi häikäilemättä eteenpäin. Se pääsi häikäilemättä niin lähelle etu-linjaamme, että raskaimman tulemme torjuntamaalit jäivät sen seläm taakse. Vihollisen raju rynnäkkö pysäytettiin kuitenkin kivääriemme, konepistoo-liemme ja konekiväärien tulelle aivan asemamme eteen.” ”Kokonaista kuusi kertaa iltapäivän aika-na vihollinen toisti hyökkäyksensä maan-tien suunnassa.””Pataljoonan saavuttama torjuntavoitto perustui suurelta osalta majurin Pentti-sen johtaman raskaan tulen tehokkuu-teen. Usean patteriston ja raskasheitin-komppanian keskitetyt tuli-iskut, jotka suunnattiin joustavasti aina vaarallisim-piin maaleihin, lamauttivat ratkaisevasti vihollisen toiminnan.”  Simuloinnissa ensimmäinen hyökkäys ty-rehtyi aivan suomalaisten asemien eteen jalkaväen aseiden tuleen. Tämän jälkeen hyökkäyksiin kohdistettiin suomalaisten 128vastavalmistelut, ja hyökkäävän vihollisen tappiot tyrehdyttivät hyökkäykset.”Omat tappiomme olivat 30 miestä kaa-tuneina ja haavoittuneina.” Simuloinnissa tappioiden 95% luotta-musväli oli välillä 25-44 odotusarvona 35, joka on hyvin lähellä toteutunutta 30. Ko-konaisuutena siis hyökkäykset tyrehtyivät simuloinnissa kuten oikeasti, ja tappiot olivat samaa suuruusluokkaa. Edelleen Keinonen kirjoittaa: ”Tähän hyvään tulokseen vaikuttivat toi-saalta hikeä säästämätön kaivautuminen ja toisaalta se, että suuri osa asemiemme etumaastoa oli avointa suota, jolta vihol-linen ei pystynyt tehokkaasti käsiaseillaan tulittamaan.”Tämän vuoksi tehtiin testisimulointi, jossa linnoitustaso muutettiin avopote-roiksi. Jo ensimmäinen tulivalmistelu ja hyökkäys pohjoiseen olisi simuloinnissa mennyt läpi. Siten simulointitulos ja pa-taljoonan komentajan käsitys vastaavat näiltäkin osin toisiaan.Lopputuloksena voidaan siis tode-ta, että ainakin tässä yksittäistilanteessa Sandiksella tehdyt analyysit vastaavat to-dellisuutta erittäin hyvin, ja jopa parem-min kuin päätöksenteon tulen vertailevan analyysin minimivaatimukset ovat. Siten simulointimallin uskottavuutta voidaan pitää hyvänä. Kuitenkin tarkempaa ana-lyysiä ja lisävalidointia tarvitaan, jotta ohjelmiston pätvyysalueen rajat saadaan kartoitettua.   

JATKOSODAN TAISTELU SIMULOINTIMALLISSA: SUOVANJÄRVEN

https://journal.fi/ta/article/download/50157/15484

JATKOSODAN TAISTELU SIMULOINTIMALLISSA: SUOVANJÄRVEN

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi