Analysoimme tässä tutkimuksessa Parisin ja Parisin (2003) kehittämänkuvakertomuksen soveltuvuutta nelivuotiaiden lasten tarinan ymmärtämisenarviointiin. Tutkimme myös, miten lasten kielelliset valmiudet (muisti,sanavarasto, ohjeiden ja kuullun ymmärtäminen, fonologiset taidot) jaoppimismotivaatio ovat yhteydessä kuvakertomuksen ymmärtämiseen.Lisäksi analysoimme käsitevaliditeettia eli mittaavatko kuvakertomuksentehtävät tarinan ymmärtämisen taitoja. Tutkimukseen osallistui 139 lasta.Tulokset osoittivat lasten välillä selkeitä yksilöllisiä eroja kuvakertomuksen eritehtävissä: kuvatarinaan tutustumisessa, tarinan pääasioiden muistamisessaja tarinaan liittyviin kysymyksiin vastaamisessa. Vihjeistetyt eksplisiittisetja implisiittiset kysymykset tarinasta erottelivat parhaiten valmiuksiltaaneritasoisten lasten narratiivin ymmärtämistä. Suoriutuminen vihjeistetyissäkysymyksissä korreloi tilastollisesti merkitsevästi lasten sanavaraston,kielellisen muistin, kuullun ymmärtämisen ja oman toiminnan säätelynkanssa. Kolmen latentin faktorin, tarinan kerronnan, päättelyn ja puhutunkielen ymmärtämisen, malli selitti parhaiten kuvakertomuksen tehtävien jakielellisten testien pistemäärien vaihtelua. Pohdimme kuvatarinan tehtävienmerkitystä tarinan ymmärtämistaitojen arvioinnissa ja tukemisessa.Asiasanat: Kuvakertomus, narratiivi, ymmärtäminen, leikki-ikäiset lapset, motivaatioKeywords: Pictorial narrative, comprehension, preschoolers, motivatio
