Muikku-Werner, Pirkko

Finnish

Journal.fi

kielen päälläGerontologia 3/2021320Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus?  Ikä sanonnoissa ja ajatelmissaIkä on vain numero. Väite, jota en milloinkaan kuvitellut käyttäväni. Konsaan ei kuitenkaan pitäisi sanoa ei koskaan: olen kuullut itseni ker-taavan kyseistä toteamaa! Hokema on suosittu  ‒ nouseehan väestön keski-ikä. Hiljattain val-mistunut elokuvakin on saanut nimekseen 70 on vain numero. Enää ei hevin lausahdeta, että joka elää kauan, tulee vanhaksi.Aika aikaa kutakinKertyviin vuosiin suhtaudutaan hyvin monin tavoin muun muassa sen mukaan, millainen on henkilön terveys ja taloudellinen tilanne tai millaiset perhesuhteet hänellä on. Onko silti olemassa joitakin yleisesti jaettuja näke-myksiä elämänvaiheista, niiden välisistä laatu-eroista? Ovatko eri-ikäiset kenties etääntyneet liian kauaksi toisistaan? Turhan pessimistinen kuva ryhmien keskinäisestä vuorovaikutukses-ta maalataan seuraavassa, ilmeisesti humoris-tiseksi tarkoitetussa huomiossa: Vanhat toista­vat itseään ja nuorilla ei ole mitään sanottavaa. Ikävystyminen on molemminpuolista.Turvaudun sanontoihin ja aforismeihin et-siessäni mainintoja ikääntymisestä, sen haitois-ta ja hyödyistä. Odotuksenmukaisesti poikkea-via mielipiteitä on kosolti. Jopa lapsuuteen saa-tetaan suhtautua hiukan empien: Laita lapsi asialle, mene itse perässä. Joku puolestaan vaa-lii kiihkeästi lasta itsessään: Vanhaksi tulet var­masti. Mutta aikuistumisen voit välttää.Nuoruudella katsotaan olevan  keskeinen merkitys tulevaisuuden muovaajana: Joka on nuorena nopea, se on virkku vanhanakin ja Nuorena vitsa väännettävä. Edellytykset tie-don hankinnalle ovat hyvät: Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Nuoruus on itseluot-tamusta täynnä: Muna on viisaampi kuin kana ja Aamu on iltaa viisaampi. Terävästä kieles-tään tunnettu näytelmäkirjailija Oscar Wilde ei  kuitenkaan sitä varauksettomasti ihaile: Saadakseen nuoruutensa takaisin tarvitsee vain toistaa hölmöilynsä.Ajan kulumista ei voi estää, ja siitä  löytyy syy esimerkiksi muistin heikkenemiselle: Sa­ma pää kesät talvet. Muitakin  sivuvaikutuksia ikääntyminen tuo tullessaan: Vanhuus ei tule yksin. Mark Twain kirjoittaa  humoristisesti: Ikä ei aina tuo viisautta. Joskus se tulee yksin. Kokemukseen pohjautunee seuraava alistunut tokaisu: Ei ikä aikuista tee.Toki lisääntyvistä vuosista löydetään myös hyviä puolia. Elinikäisen oppimisen idea on sisäis tetty jo ennen kuin termiä oli olemassa-kaan: Oppia ikä kaikki! Kokemusten myötä kart-tunutta ymmärrystä luonnehditaan runollisesti: Tieto tulee, mutta viisaus aikailee. Vieläpä rin-nastaminen nuorempiin tuottaa positiivisen tu-loksen: Vanhassa vara parempi. Englantilainen yleisnero Francis Bacon muistuttaa tutun viini-vertauksen avulla, että nuori viiniköynnös an­taa enemmän rypäleitä, vanha antaa parempaa viiniä. Iän kasvaessa nähdään kauemmas: Joka sanoo että nuoruus on kypsää ikää onnellisempi, väittää että näköala tornin juurelta on parempi kuin sen huipulta. Huolimatta tavoitteiden saa-vuttamisen osittaisesta hankaloitumisesta pon-nistelut eivät ole turhia: Ikääntyminen on kuin Gerontologia 3/2021 321vuorelle nousua. Hengästyttää hieman, mutta nä­köala paranee.Elämä on ‒ ohjeita ja havaintojaSanontoihin sisältyy yleensä asiasta jos toi-sestakin paljon neuvoja ja ohjeita. Niitä riit-tää myös vanhenemisen pulmien ratkaisuun. Olennaista on se, ettei aikaa kannata hukata entisen haikailuun: Mikäli elät menneessä, on koko elämäsi historiaa. Katse on syytä suunnata tulevaan: Eteenpäin elävän mieli. Ylipäänsä ke-hotetaan keskittymään laatuun, ei välttämättä määrään: Paremp yks ilopäivä ko koko ikä kohta­laista ja Älä täytä elämääsi pelkillä vuosilla, täytä vuodet elämällä.Ajatus siitä, etteivät numerot ole tilanteen arvioinnin ainoita mittareita, on näkyvissä mo-nissa toteamuksissa. Niinpä ei ole  tärkeätä, kuin­ka vanha olet, vaan kuinka olet vanha. Havainto parempi päivä elettynä kuin kaksi kuoltuna on realistinen.Nauru pidentää ikää ­uskomus heijastuu osaan mietteistä. Nähtävissä on kepeän  oloinen ei elämästä selviä hengissä -asenne. Tällöin ote-taan huomioon vaikkapa eri ikäryhmien välis-ten suhteiden kiemurat: Olemme nuoria vain kerran, enempää eivät vanhemmat kestä. Myös vähemmän järkevälle käyttäytymiselle löytyy selitysvaihtoehto: Mitä ei tie nuoruuvve hulluu­vessa, sen tekköö vanhuuven pöllöyvessä. Elämän pituuden tärkeyttä punnitaan marssittamalla esiin hupaisia vertailukohteita: Iällä ei ole mer­kitystä, jollet ole juusto.Hilpeyttä herättäviä aiheita on viljalti. Ul-koi sen olemuksen muutos on väistämätön: Kun olet passikuvasi näköinen, olet matkan tarpeessa. Uudelleen on pohdittava sitäkin, mihin kulutus jatkossa suuntautuu: Siitä tietää  tulleensa van­haksi, kun kynttilät maksavat enemmän kuin kakku. Seuraava lupaus, mitä siihen nyt sisäl-tyykään, kuulostaa kiehtovalta: Mitä vanhem­maks elät, sen kummempii kuulet. Tärkeintä lie-nee kuitenkin muistaa: Tänään on loppuelämäsi ensimmäinen päivä ‒ nauti siitä!Pirkko Muikku-WernerKielenkäytön tutkija

Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus? Ikä sanonnoissa ja ajatelmissa

https://journal.fi/gerontologia/article/download/110687/65366

Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus? Ikä sanonnoissa ja ajatelmissa

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi