Suomi, Reima

Finnish

Journal.fi

336 HALLINNON TUTKIMUS 4 • 1993 Veteen piirretty viiva - Ideoiden ja tutkimustulosten vaihdostaAtlantin poikkiReima Suomi Liiketoiminnan väitetään kansainvälistyvän no­peasti. Pääoman, työvoiman, tuotteiden ja tiedon tulisi liikkua nopeasti ja vaivattomasti ilman es­teitä maasta toiseen. Tässä artikkelissa tutkitaan tiedon vaihtoa Euroopan ja Yhdysvaltojen välil­lä. Ainakin tutkimusaineistona käytetyn tietojär­jestelmätieteen tutkimuksen kohdalla käy selvästi ilmi, että eurooppalaiset ovat kansainvälistymisen läksynsä oppineet: eurooppalainen tietojärjestel­mätieteen tutkimusyhteisö ottaa avosylin vastaan ideoita ja tutkimustuloksia Pohjois-Amerikasta. Amerikkalaiset sitävastoin ovat sisäänpäinsuun­tautuneempia, eivätkä näytä juuri piittaavan Eu­roopassa tehtävästä tutkimuksesta. Artikkelissa pohditaan, onko tällainen veteen piirretty viiva, joka sallii tiedon kulun vain yhteen suuntaan, todella olemassa Atlannin keskellä. Ja jos on, mitä vaikutuksia sillä on yritystoimintaan ja tutki­mukseen Euroopassa ja Yhdysvalloissa. IDEAALI KANSAINVÄLISESTÄ KAUPAN­KÄYNNISTÄ JA TIEDEYHTEISÖSTÄ Kansainvälisen kaupan yhteydessä puhutaan nykyään maailmantaloudesta. Kaikkien maiden kansantalouksien katsotaan olevan tiiviissä kyt­köksessä toinen toisiinsa, ja yhdellä sektorilla esiintyvien häiriöiden katsotaan vaikuttavan mui­denkin maiden taloudelliseen tasapainoon. Työn­jako maiden kesken on kaikkien rikkauden ja hyvinvoinnin lähde, ja kansalliset erot on ymmär­rettävä ja tunnustettava: »Erilaisuudet kansalli­sissa arvoissa, kulttuurissa, taloudellisissa raken­teissa, instituutioissa ja historiassa kaikki vaikut­tavat kilpailussa menestymiseen. Jokaisen maan välillä on selviä eroja menestymisessä kilpailus· sa; mikään kansakunta ei voi tai tahdo olla kil­pailukykyinen kaikissa tai edes valtaosassa toi­mialoja» [Porter 1990]. Näin kestävää kehitystä voidaan saada aikaan vain tukemalla myös hei­kommassa asemassa olevia maita ja pyrkimällä tasapainoiseen kehitykseen. Tiedeyhteisön ideaali on ollut samanlainen. Tiede on kansainvälistä. Tieteellisiä tutkimustu­loksia on vaihdettava, tutkijoiden tulee olla peril­lä muiden maiden tutkimustuloksista, ja uuden tiedon rakentamisen pitää tapahtua vanhan ku­muloituneen tietämyksen varaan. Tässä artikkelissa kysellään, onko puhe kan­sainvälisestä tiedeyhteisöstä sittenkin vain myytti tai kupla, joka ei kestä tarkempaa tarkastelua. Seuraavaksi esitettävä viiteanalyysi näyttäisi puh­kovan tätä kuplaa. Tiedeyhteisö ei ole kansain­välinen, vaan keskittynyt hyvin pitkälti Yhdysval­toihin. Ja jos kansainvälinen tiedeyhteisö osoit­tautuu myytiksi, miten lienee sitten kansainväli­sen kaupan laita? Oikea tulkinta lieneekin, että samanlaista ta­sapainottomuutta kuin mitä on maailmankaupas­sa ennenkaikkea rikkaiden ja köyhien maiden vä­lillä, mutta myös rikkaan pohjoisen maiden kes­ken, esiintyy myös tiedeyhteisössä. Tieteen »kauppatase» ei näyttäisi olevan tasapainossa,ja tiedeyhteisössä on samanlaisia häiriötiloja kuinmaailmankaupassakin. Tieteessä ei ole ehkä teh­ty tarvittavaa työnjakoa, vaan amerikkalaiset pyr­kivät tekemään kaiken itse.TUTKIMUS: TIETOJÄRJESTELMÄTIETEEN SISÄINEN TIEDON VAIHTO Selvittääkseen tiedon kulkua Amerikan ja Eu­roopan välillä tutkija läpikävi 12 hyvämaineista tietojärjestelmätieteen lehteä, kuusi eurooppalais­ta ja kuusi amerikkalaista. Jokaisesta tutkittiin viimeinen vuoden 1990 vuosikerta tai tuonna vuonna aloitettu vuosikerta. Tutkitut lehdet on esitetty oheisessa taulukossa. Nykyaikaisen kansainvälisen tiedonvälityksen aikana kustantajat ja lehtitalot ovat tietenkin kan­sainvälisiä, eikä ole mahdollista täysin leimata jotain lehteä eurooppalaiseksi tai amerikkalaisek­si. Erotuskriteerinä tässä tutkimuksessa oli kus­tantajan ensimmäiseksi mainittu osoite. AJANKOHTAISTA• REIMA SUOMI Taulukko 1. Tutkitut lehdet. Lehti Communications of the ACM Data base Education & Computing Expert Systems IBM Systems Journal lnformation & Management lnformation & Software Technology Journal of Management lnformation Systems Joutmal of Software Maintenance Journal of Systems Management MIS Quarterly Scandinavian Journal of lnformation Systems Ideana oli selvittää, vaihteleeko kirjoittajien kotimaa lehden eurooppalaisuuden/amerikkalai­suuden mukaan, ja onko eurooppalaisten ja ame­rikkalaisten kirjoittajien välillä eroja viittauskäytän­nössä. Artikkelit jakaantuivat käytännössä neljään luokkaan: 1 eurooppalaisten kirjoittamat 2 amerikkalaisten kirjoittamat 3 muiden kirjoittamat 4 kirjoitettu niin, että kirjoittajat vähintään kah­desta eri maasta Viitatut lähteet puolestaan jakaantuivat kol­meen luokkaan: 1 lähde julkaistu eurooppalaisessa lähteessä (kirja, konferenssi, lehti) 2 lähde julkaistu amerikkalaisessa lähteessä (kirja, konferenssi, lehti) 3 muut - muunmaalaiset lähteet- selvästi kansainväliset lähteet (YK:n tms. ra-portit, kiertävät konferenssit, tms.)- lähteen kotimaata ei saatu selville (alle 5%viitteistä).Yksityiskohtainen data ja siitä johdetut tulok­set käyvät ilmi liitteistä 1-5. Tutkimuksen tulok� sina voidaan pelkistää seuraavia havaintoja: Amerikkalainen tiedeyhteisö on hyvin itseriit­toinen. 88% viittauksista amerikkalaisten kir­joittamista artikkeleista amerikkalaisissa leh­dissä kohdistui amerikkalaisiin lähteisiin. 2 Missään julkaisu/tai kirjoittajakategoriassa amerikkalaisten viitteiden määrä ei laske alle puolen (minimi 54 %) 3 Amerikkalaisten ja eurooppalaisten viittaustek­niikoissa on suuria eroja: monissa amerikka-337 Numeroita Julkaisija Pää- Tutkittu vuodessa toimittaja vuosik. 12 Amerikk. Amerikk. 33 4 Amerikk. Amerikk. 21 4 Euroopp. Euroopp. 6 4 Euroopp. Euroopp. 7 4 Amerikk. Amerikk. 29 10 Euroopp. Amerikk. 18 10 Euroopp. Euroopp. 32 4 Amerikk. Amerikk. 7 4 Amer./Eur. Euroopp. 2 12 Amerikk. Amerikk. 33 4 Amerikk. Amerikk. 14 1 Euroopp. Euroopp. 2 laisissa julkaisuissa ei ole lainkaan eurooppa­laisia viitteitä, kun taas eurooppalaiset viittaa­vat runsaasti amerikkalaisiin lähteisiin. 4 Monissa eurooppalaisissa lehdissä näyttäisi olevan varattu »kiintiö» esim. kehitysmaista tai muista maista tuleville kirjoituksille, amerikka­laisissa lehdissä tällaisia ei ole havaittavissa. 5 Eurooppalaisten tai muiden ei-amerikkalaisten tutkijoiden on hyvin vaikea saada tutkimustu­loksiaan julkaistuiksi amerikkalaisissa lehdis­sä (kuusi prosenttia artikkeleista eurooppalais­ten kirjoittamia), amerikkalaisille sitävastoin annetaan runsaammin tilaa eurooppalaisissa lehdissä (37 % artikkeleista amerikkalaisten kirjoittamia) TULOSTEN YLEISTETT ÄVYYDEST Ä On selvää, että yhden tieteenhaaran pienestä osajoukosta ei voida yleistää kaikkea tiedonvaih­toa koskevia johtopäätöksiä. Jos kohta muita yksityiskohtaisia tutkimustuloksia nimeenomaan tieteellisistä viittauskäytännöistä onkin vain niu­kalti käytettävissä, näyttää kuitenkin siltä että amerikkalaisen yhteiskunnan hegemonia ja itse­riittoisuus on keskustelun ja huolen aihe mones­sa yhteydessä. Näin tämän tutkimuksen tulokset vahvistanevat yleisiä käsityksiä, eivät suinkaan kumoa niitä. Muutamia esimerkkejä tiedon tuot­tamisen, käsittelyn ja välittämisen alueelta: John A. Murray [1992, s. 599] toteaa artikke­lissaan, miten liiketaloustieteen tutkimus ja var­sinkin sen empiirinen osa oli hyvin pitkään pai­nottunutta pelkästään amerikkalaisiin suuryrityk­siin: » •.. se että suuri osa aikaisesta empiirisestä tutkimuksesta sijoittui suuriin amerikkalaisiin yri­tyksiin nosti monia kysymyksiä tutkimustulosten 338 tilannekohtaisuudesta ja sovellettavuudesta eri­laisiin organisaatiomuotoihin, -kokoihin, kehitys­vaiheisiin ja kulttuure/lis-sosiaa/is-poliittisiin tilan­teisiin. Tietojenkäsittelyn laitteiden valmistus on siir­tynyt vähitellen Japaniin ja muihin kaukoidän mai­hin (tilastoja mm. [Grove 1990]), mutta ohjelmis­tojen valmistuksessa Yhdysvalloilla on yhä kes­keinen rooli, jonka useat tutkijat ja teollisuuden ekspertit arvelevat jatkuvan kymmeniä vuosia eteenpäin (mm. [Rappaport - Shmuel 1991]) . Myös mm. viihdeteollisuudessa amerikkalaisen kulttuurin voimakkuus ja läpitunkevuus on kaik­kialla maailmassa pienempiä kulttuureita koske­va tunnistettu uhka. Yritysjohdon koulutuksen osalta Tijmstra ja Casler [1992) peräänkuuluttavat selkeää euroop­palaista koulutusohjelmaa, muuten Eurooppa uhkaa kirjoittajien mukaan jäädä vahvempien ja homogeenisempien japanilaisten ja amerikkalais­ten liikkeenjohdon oppien varjoon. JOS ... NIIN, JOHTOPÄÄTÖKSIÄ YRITYSTOIMINNAN NÄKÖKULMASTA Jos oletamme tutkimuksen mukaiset tulokset laajemminkin päteviksi, herää mm. seuraavan­tyyppisiä kysymyksenasetteluja: Tiedeyhteisö tukee periaatteellisesti voimak­kaasti kansainvälistymistä niin Euroopassa kuin Amerikassakin. Politiikoilla tai kaupallisilla etupii­reillä ei länsimaissa ole mitään syytä rakentaa minkäänlaisia esteitä tieteellisten tulosten vapaal­le liikkumiselle. Tiedon vaihtaminen on fyysisesti helppo toimenpide, ja tiedeyhteisö on hyvin pit­källe myös valinnut yhteisen kielen, englannin joten mitkään käytännön seikatkaan eivät voi estää tieteellisten tulosten vaihtoa. Lisäksi tiedos­ta perittävä korvaus on ainakin toistaiseksi ollut Taulukko 2. Vertailu: tiedeyhteisö ja kansainväli­nen kauppa Perusarvo Vakiintunut toimintatapa Työn kohde Tiedeyhteisö kansainvälisyys tulosten vaihto tietoa, maksutonta, helppo kuljettaa Yhteinen kieli englanti hyvin pitkälle Eurooppalaisten huono menestys USA:ssa Kansainvälinen kauppa kansainvälisyys/ protektionismi erilaiset kaupan esteet valtaosin tavaraa, maksullista, vaikea kuljettaa ei ? HALLINNON TUTKIMUS 4 • 1993 nimellinen, se ei ole vastannut mitenkään tiedon tuottamisen todellista kustannusta. Mutta jos amerikkalaiset ovat näin nihkeitä omaksumaan eurooppalaisia tutkimustuloksia kaikesta helppoudesta ja periaatteellisesta myö­tämielisyydestä huolimatta, miten vaikeaa eu­rooppalaisilla onkaan, kun amerikkalaisille pitäi­si todella myydä konkreettisia tuotteita täyteen hintaan - markkinoilla, jossa perinteisesti protek­tionismi ja oman tuotannon suojelu on ollut pää­periaate. Toinen pohdinnanarvoinen seikka lienee se, että kansainvälisessä kaupassa yhä harvemmin enää kaupataan fyysisiä tuotteita. Kaupankäyn­nin kohde on yhä useammin kokonaisuus, johon liittyy fyysisiä, palvelu- ja informaatiokomponent­teja [Vandermerwe - Rada 1988). Tuotteen mu­kana myydään eurooppalaista kulttuuria elämän­tapaa. Jos amerikkalaiset ovat tämän tutkimuk­sen osoittamalla tavalla nihkeitä omaksumaan eurooppalaista tietoa Ga nähtävästi eurooppalais­ta arvomaailmaa), vaikeutunee myös perinteis­ten fyysisten tuotteiden kanssa harjoitettava kau­pankäynti Amerikkaan lähivuosina. JOS ... NIIN, TULOKSIA TIEDEYHTEISÖN NÄKÖKULMASTA Tietojärjestelmätieteen tulokset eivät tietenkään anna kuvaa koko tiedeyhteisön tilasta. Tietojär­jestelmätiede on tieteenalana nuori, eikä sen tut­kimusyhteisö varmaankaan vielä ole ehtinyt va­kiintua ja stabiloitua samalla tavalla kuin monien muiden tieteenalojen. Lisäksi käytännön tietoko­neteollisuus on pitkään sijainnut valtaosiltaan Yhdysvalloissa. Mikäli saadut tulokset eivät kerro mistään vää­ryydestä, on eurooppalainen tietojärjestelmätie­teen tutkimus erittäin huonolaatuista, ja täällä on panostettava runsaasti alueen kehittämiseen. Mikäli taas on syytä olettaa, että tutkimus Euroo­passa ja Amerikassa on suurinpiirtein samanlaa­tuista, näyttää siltä että eurooppalaiset ovat kan­sainvälistymisprosessissa paljon pidemmällä kuin amerikkalaiset. Tieteellistä kirjallisuutta seurataan nykyään monin kriteerein ja luokittelutekijöin. Kirjallisuu­dessa on runsaasti erilaisia viiteanalyysitutkimuk­sia ja artikkeleiden sisältötutkimuksia (esim. [Cul­nan 1986, 1987]), joissa otetaan esiin hyvin mo­nenlaisia näkökulmia. Yllättävää on, että tässä esitetyn tapaista kirjoittajien kansallisuuteen ja viittausten kansalliseen lähteeseen keskittyvää tutkimusta ei ole aikaisemmin julkaistu. AJANKOHTAISTA• REIMA SUOMI LÄHTEITÄ Culnan, Mary J. (1987) Mapping the lntellectual Struc­ture of MIS, 1980-1985: A Co-Citation Analysis. MIS Quarterly 3 /87, 341-353. Culnan, Mary J. (1986) The lntellectual Structure of Management lnformation Systems 1972-1982: A Co­citation Analysis. Management Science 2/86, 28 9-301. Grove, Andrew S. (1990) The Future of the Computer lndustry. Califomia Management Review Fall/ 90 , 148-160 .Murray, John A. (1991) lnterfaces: the business school, industry and government. International Journal of Liite 1 OTOS Kokonaismäärä joista eurooooalaisissa lehdissä joista amerikkalaisten kirjoittamia joista eurooooalaisten kirjoittamia joista muunmaalaisten kirjoittamia joista kirjoitettu yhteistyössä joista amerikkalaisissa lehdissä joista amerikkalaisten kirjoittamia joista eurooooalaisten kirjoittamia joista muunmaalaisten kirjoittamia joista kirjoitettu yhteistyössä joista amerikkalaisten kirjoittamia eurooppalaisissa lehdissä amerikkalaisissa lehdissä joista eurooppalaisten kirjoittamia eurooooalaisissa lehdissä amerikkalaisissa lehdissä joista muunmaalaisten kirjoittamia eurooppalaisissa lehdissä amerikkalaisissa lehdissä joista kirjoitettu yhteistyössä eurooooalaisissa lehdissä amerikkalaisissa lehdissä 339 Technology Management, Voi 6 Nos 5/6, 594-602. Porter, Michael E. (19 90) The Competilive Advantage of Nations. Harvard Business Review March-April/ 90, 73-93. Rappaport, Andrew S. - Halevi, Shmuel (1991) The Computerless Computer Company. Harvard Busi­ness Review July-August/ 91, 69-80. Tijmstra, Sybren - Casler, Kenneth (1992) Management Learning for Europe. European Management Jour­nai Voi 10 No 1, 30-38. Vandermerwe, Sandra - Rada, Juan (1988 ) Serviti­zation of Business: Adding Value by Adding Ser­vices. European Management Journal Voi 6 No 4, 314-324.Artikkeleita Viitteitä 403 8756 185 4430 6 9  1624 8 9 2176 20 491 7 139 218 4326 18 2 3447 1 3 262 1 4 252 9 365 251 5071 18 2 1624 6 9  3447 10 2 2438 8 9 2176 13 262 34 743 20 491 1 4 252 1 6 504 7 13 9 9 365 340 HALLINNON TUTKIMUS 4 • 1993 Liite 2 ARTIKKELEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ JA KIRJOITTAJIEN JAKAUMA MAITTAIN LEHDISSÄ Absoluuttiset luvut Eurooppalaiset lehdet Educat ion & Computing Expert Systems lnformation & Management lnformation & Software Technology Journal of Software Maintenance Scandinavian Journal of lnf. Svstems % Amerikkalaiset lehdet Communications of the ACM Data Base IBM Systems Journal Journal of Management lnf. Svstems Journal of Systems Management MIS Ouarterlv KAIKKI LEHDET Prosenttiosuudet ��rooppalaiset lehdet Education & Computing Expert Systems lnformation & Management % % lnformation & Software Technology Journal of Software Maintenance Scandinavian Journal of lnf. Systems Amerikkalaiset lehdet - --Communications of the ACM Data Base IBM Systems Journal Journal of Management lnf. Systems .,J_ournal of Systems Management MIS Ouarterlv Kirjoittaja Artikkeleita Euroopp. 23 19 1 8 1 2 54 4 71 43 1 3 5 6 6 185 89 100 48, 1 73 7 9 1 35 1 25 0 53 3 23 1 218 1 3 100 6,0 403 102 100 25,3 100,0 82,6 100,0 66,7 100,0 7,4 100,0 60,6 100,0 38,5 100,0 100 100,0 9,6 100,0 11, 1 100,0 2,9 100,0 0,0 100,0 5,7 100 0 4,3 Amerikk. Muut Yhtels-työ 1 3 0 5 1 0 36 10 4 20 6 2 7 0 1 69 20 7 37,3 10,8 3,8 57 6 3 8 0 0 29 5 0 22 0 3 48 1 1 1 8 2 2 182 14 9 83,5 6,4 4,1 251 34 16 62,3 8,4 4,0 4,3 13,0 0,0 27,8 5,6 0,0 66,7 18,5 7,4 28,2 8,5 2,8 53.8 0,0 7,7 0 0 0 78, 1 8,2 4,1 88,9 0,0 0,0 82,9 14,3 0,0 88,0 0,0 12,0 90,6 1,9 1,9 78.3 8,7 8 7 AJANKOHTAISTA• REIMA SUOMI 341 Liite 3 -�-·· VIITTEIDEN MAÅRA JA JAKAUMA YKSITT AISISSA LEHDISSA Määrä Kirjoittajat Jakauma % eurooppalaisia % amerikkalaisia % muita Eurooppalaiset lehdet Education & Computino 594 Kaikki 34.2 62.5 3.4 576 Eurnnnnalaiset 34,9 62.0 3, 1 8 Amerikkalaiset 0,0 100.0 0,0 10 Muut 20,0 60,0 20.0 Expert systems 363 Kaikki 29.2 64,5 6,3 229 Eurooppalaiset 33,6 59,0 7.4 96 Amerikkalaiset 13.5 82.3 4,2 38 Muut 42,1 52,6 5,3 lnformation & Manaoement 1459 Kaikki 13,6 80,5 5,9 97 Eurooooalaiset 40,2 54,6 5.2 988 Amerikkalaiset 9,8 85,0 5,2 292,Muut 14.7 79.1 6,2 82 Yhteistyö 24,4 61.0 14,6 lnformation and Software Techoloov 1567 Kaikki 25,5 64,3 10,2 961 Eurooooalaiset 30.4 58.6 11.0 409 Amerikkalaiset 16,6 76,0 7,3 151 Muut 17,9 66,2 15.9 46 Yhteistyö 28,3 71, 7 o.oJournal of Software Malntenance 277 Kalkki 15,9 81,2 2,9 143 Eurooopalaiset 29,4 67,1 3,5 123 Amerikkalaiset 1,6 95,9 2,4 11 Yhteistyö 0,0 100,0 0,0 Scandinavian Journal of lnformation Systems 170 Kaikki 37,6 58,8 3,5 170 Eurooppalaiset 37.6 58,8 3.5 Amerikkalaiset lehdet Communications of the ACM 1892 Kaikki 6.9 86.8 6,3 189 Eurooppalaiset 18,5 71,4 1 0, 1 1379 Amerikkalaiset 2,8 i!2,9 4,3 188 Muut 10,6 76.6 12,8 136 Yhteistyö 27,2 60,3 12,5 Data Base 109 Kalkki 15,6 80.7 3,7 28 Eurooooalaiset 39,3 57,1 3.6 81 Amerikkalaiset 7,4 88,9 3,7 IB,M_J,ystems Joumal 325 Kaikki 6.5 90,2 3.4 34 Eurooppalaiset 32,4 61,8 5,9 232 Amerikkalaiset 3,0 94.0 3.0 59 Muut 5,1 91.5 3,4 Journal of Management lnformation Systems 1012 Kaikki 9,4 87,3 3.4 908 Amerikkalaiset 9.6 88.1 2,3 104 Yhteistyö 7.7 79,8 12,5 Jourrml of S�stems Manaoement 189 Kaikki 7.8 91,8 0.4 7 Eurooooalaiset 0,0 100.0 0,0 168 Amerikkalaiset 4,8 94,6 0.6 14 Yhteistyö 100,0 o.o o.o Ml�_Ouarterly 7991Kaikki 5,4 93,4 1,3 4 Euroopj>alaJset 25,0 75,0 0,0 679 Amerikkalaiset 4,9 94,1 1,0 ---5 Muut 20,0 60,0 20,0 111 Yhteistyö 7,2 91,0 1,8 342 HALLINNON TUTKIMUS 4 • 1993 Liite 4 VIITTAUSTEN JAKAUMA Viitteitä Viitattu lähde kaikkiaan Eur ooooalainen Amerikkalainen Muu Eurooppalaiset lehdet 4430 # 101 6 3111 303 100 % 22,9 70,2 6,8 Amerikkalaiset lehdet 4326 # 329 3818 179 100 % 7,6 88,3 4, 1 KAIKKI LEHDET 8756 # 1345 6929 482 1 00 % 1 5,4 79 , 1 5,5 Liite 5 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 VIITTEIDEN MÅÅRAN-KESKIARVO LEHDITTÅIN JA KIRJOITTAJATYYPEITTÅIN 1 1 ----EurnnnnaJalset lehdet Education & ComputnQ ExPert svstems lnformation & Mana�ment lnformat:ion and Software T echolnnv Joumal of Software Maintanance Scandinavian Journal of lnforma1ion Sys1ema Kaiw euroocna1aiset AmertkkalaJMt lehdet Commumcat,ons of the ACM Data Base IBM"""•msJournal JournaJ of t.bruuwwnenl lnformation Svstems JoumaJ ol Svstems Manaaement MISOuarterlY KaAd<i amerid<alaisel KAl<Klt.aal' r- · r ! 1 IKirj<>iltaiat K_al_kkl 1 E_ur�palaiset i . . Amerikkalaiset , M_u_ut ! Viili. Art. Suhde Viilt. 1Arl. :suhde Viili. !Art. Suhde_ \'!!!!- --i-llr.L_ �u_hde 594 363 14591 1567 277 170 4430 18921 109 3251 23 25 � 18' 20,2 541 27 0 711 2b1 131 21 3 61 28 3 185'. 23 9 73' 25,9 91 12 1 35, 9 3 1012�_51 40,_5 189 53, 3 61 799 23 34 7' 1 43261 218• 19 8 1 8756: 403' 21 7 1 1 576 1 f 2291 12• 971 4i 9611 43: 143 5, 170 s; 1 2176 891 l 189 7' 28 11 34 11 7 3 4 1 262 131 2438, 1021 1 3Q_,3 8; 1 80 1 o, 3 3 3 1911 96i 51 19 2 3 B.l..___!L� 8, 0 1 24,��88�2!.,� 292 1 0i 29 2' 22,3u_o9, 201 20,� 151 6 25 2' 28 61 1231 71 17 6 28 3 1 24 4 1624 691 23 5 491 20 24 6 1 1 27 0' 13791 571 24,2 188 6• 31 3, 28_,_0: 81 BI 10 1 1 34 0 232 291 8 0 59 51 11 8 1 908 22 41 3 1 2,31 168 48 3 5 0 1' o,_o 4 o:jj79 18 37 7 5 21 2 5 1 20 2 1 3447 182 18 9 252 14 18 0 23 9 5071 251 20 2 743, 34 21 9 i Yhtelstyös�  Vlilt. Art. ISuhd� 1 i 82 4; 20 5 4�  �, 0 11 1' 11 0 139 7 19 9 136' 3 45 3 104 3 34 7 14 1 �4-1.9 ----,-,; � 55 5 365' 9 40 6 1 5041 16, 31 5 

Veteen piirretty viiva - Ideoiden ja tutkimustulosten vaihdosta Atlantin poikki

https://journal.fi/hallinnontutkimus/article/download/102237/59574

Veteen piirretty viiva - Ideoiden ja tutkimustulosten vaihdosta Atlantin poikki

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi