Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli tutkia, onko vahvan koherenssin tunteen omaavilla miehillä sepelvaltimotaudin, syövän ja tapaturmien ilmaantuvuus sekä kokonaiskuolleisuus pienempi kuin niillä, joilla koherenssin tunne on heikko. Ihmisen koherenssin tunne tarkoittaa elämänhallinnan tunnetta, kuinka hyvin ymmärtää ympäristöään, tajuaa merkityksiä ja hallitsee tilanteita. Ihminen, jolla on vahva koherenssin tunne, ottaa vaikeudet vastaan haasteina eikä heti luovuta ja masennu. Vahva koherenssin tunne on tärkeä tekijä stressinhallinnassa.
Koherenssin tunne mitattiin Aaron Antonovskyn kehittämällä 29-osioisella kyselyllä Sepelvaltimotaudin ehkäisyprojektiin (Helsinki Heart Study) osallistuneilta miehiltä. Lisäksi heiltä mitattiin kliiniset tiedot, kuten kokonaiskolesteroli, systolinen ja diastolinen verenpaine ja painoindeksi sekä kysyttiin tupakointi, alkoholin käyttö ja vapaa-ajan liikunta. Ammattinimike saatiin Tilastokeskuksesta väestölaskennan perusteella ja osallistujat jaettiin sen perusteella toimihenkilöihin ja työntekijöihin. Miesten sairastuvuutta ja kuolleisuutta seurattiin kahdeksan vuotta.
Huonon koherenssin omaavilla toimihenkilöillä oli korkea sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus, 20.1 tuhatta henkilövuotta kohti, kun taas keskinkertaisen tai hyvän koherenssin omaavilla ilmaantuvuus oli vastaavasti 10.9 ja 12.3. Vastaavaa koherenssin vaikutusta ei ollut työntekijöillä. Vahvimman koherenssin omaavat sairastuivat vähiten syöpään (4.0 tuhatta henkilövuotta kohti) ja huonon koherenssin omaavat (5.6 tuhatta henkilövuotta kohti) eniten. Työntekijöillä erot olivat tilastollisesti merkitseviä, mutta eivät toimihenkilöillä. Tapaturmien vaarasuhde oli tilastollisesti merkitsevästi alhaisempi hyvän (7.6 tuhatta henkilövuotta kohti) ja keskinkertaisen (7.5 tuhatta henkilövuotta kohti) koherenssin omaavilla verrattuna huonon (10.2 tuhatta henkilövuotta kohti) koherenssin omaaviin. Työntekijöillä oli hyvän ja huonon koherenssin omaavien ero tilastollisesti merkitsevä, mutta ei toimihenkilöillä. Alkoholin ja huonon koherenssin yhteisvaikutus lisäsi tapaturmavaaraa. Koherenssin vaikutus kokonaiskuolleisuuteen oli vähäinen ja klassisilla riskitekijöillä, alkoholilla (p Koherenssin vaikutuksesta voidaan todeta yhteenvetona, että se vaihteli iän, ammatin ja sairauden mukaan. Vahva koherenssi näyttäisi suojaavan tapaturmilta, toimihenkilöitä sepelvaltimotaudilta ja työntekijöitä syövältä. Kokonaiskuolleisuuteen vaikuttavat klassiset elämäntapariskitekijät, joilla on kuitenkin yhteyttä koherenssin tunteeseen. Koherenssin tunne on siis stressinhallintaan liittyvä tekijä, minkä puute näkyy terveydelle vahingollisina huonoina elämänhallinnan keinoina.The hypotheses were tested that persons with a strong sense of coherence (SOC) have decreased overall mortality and incidence of coronary heart disease, cancer and injuries. The SOC was measured with the original 29-item questionnaire among participants of the Helsinki Heart Study. Clinical findings such as total cholesterol, systolic and diastolic blood pressure and body-mass index had been measured earlier. Life style factors like smoking, alcohol consumption and leisure time physical activity were also recorded. Occupation was obtained from Statistics Finland according to the code for occupation in the 1980 Finnish version of the Nordic Classification of Occupations. The SOC score was categorised into tertiles for evaluation of the association between the SOC and CHD, cancer, injuries and all-cause mortality. The follow-up time was eight years, but for cancer it was 12 years. Relative risk was estimated using Cox proportional hazards models. These models were also used to assess the importance of covariates, i.e. age, smoking, alcohol consumption, smoking and occupation.
In white collar work environment the low SOC tertile had a high CHD incidence of 20,1 per 1000 person-years as the incidences in the moderate and high SOC tertiles were respectively 10,9 and 12,3. A similar effect was not seen in blue collar work environment. For all cancers combined those with a strong SOC had the least cancers (4.0 per 1000 person years) and those with a weak SOC had the most cancers (5.6 per 1000 person years). Among blue collar workers the difference was statistically significant, but there was no trend among white collar workers. The SOC was inversely associated with risk of injuries, with a significant 25% lower incidence in the highest tertile of the SOC (7.6 per 1000 person years) compared with the lowest tertile (10.2 per 1000 person years). Alcohol users with a weak SOC emerged as a high risk group. There was an effect of the SOC on the incidence of injury especially among blue collar workers. A substantial part of the effect was mediated by alcohol consumption. The effect of the SOC on all-cause mortality was not great. The classic risk factors showed higher relative risks of all-cause mortality than the SOC, smoking very significantly (p To summarise the effects of the SOC it can be concluded that they are varied depending on the age, illness and occupation. A strong SOC protects from CHD, but in a white collar environment only. Among blue collar workers those with a strong SOC had the least cancers. A strong SOC protects from injuries across occupations. All-cause mortality is shaped by life style factors which are partly dependent on the SOC. The sense of coherence is an instrument to measure an individual s ability to cope with stressors. A person s poor coping deteriorates health. Salutogenically expressed good coping improves health
