Tähän raporttiin on koottu vuodesta 1999 lähtien toimineen Maatalousympäristön päiväperhosseurannan päätulokset vuosilta 1999–2021. Vuonna 2010 julkaistiin vastaava raportti, jossa esiteltiin tulokset vuosilta 1999–2008. Molemmissa julkaisuissa on kuvattu seurannassa käytetyt havainnointi- ja analyysimenetelmät, joihin on viime vuosina tehty joitakin muutoksia. Seurantaa ylläpitää Suomen ympäristökeskus ja havaintojen keräämisestä vastaavat vapaaehtoiset perhosharrastajat. Havainnot tehdään ns. linjalaskentamenetelmää käyttäen. Seuranta tuottaa vuosittaisen arvion yhteensä 51 yleisenä esiintyvän päiväperhoslajin kannankehityksestä. Lisäksi aineistoista on tuotettu muutamia päiväperhoslajistomme tilaa laaja-alaisemmin kuvastavia koosteindeksejä.
Seurannassa havaintoja on kertynyt yli 1,1 miljoonaa yksilöä yhteensä 91 päiväperhoslajista. Lisäksi laskennoissa on kirjattu yli 230 000 yksilöä yhteensä 367 muusta suurperhoslajista. Vuosien mittaan havainnointia on tehty kaikkiaan 128 eri havaintopaikalla, joiden määrä on vaihdellut vuosittain 30 ja 60 välillä. Viime vuosina seurannan laajuus on vakiintunut noin 50 havaintopaikkaan. Seurantaverkosto on kattava Etelä- ja Lounais-Suomessa, mutta selvästi puutteellinen maamme keski- ja pohjoisosissa.
Tulosten perusteella päiväperhosten kannat ovat olleet 2000-luvulla loivassa laskussa. Vähentyneitä lajeja on ollut enemmän kuin runsastuneita, minkä lisäksi 45 lajin keskimääräistä kannankehitystä kuvaava koosteindeksi on ollut laskussa. Päiväperhoskannat ovat olleet keskimäärin korkeimmillaan vuosina 2002 sekä 2010–2011. Vuodet 2014–2017 olivat seurantajakson heikoimmat, minkä jälkeen koosteindeksi on noussut lähelle 2000-luvun keskimääräistä tasoa. Havaittua perhoskantojen laskua selittänee ainakin osin se, että useimmat seurantajakson sääoloiltaan heikoimmista kesistä osuivat 2010-luvulle.
Seurannan toiminta on vakiintunutta, eikä sen menetelmiin ole nähtävissä selviä muutostarpeita. Suurin riski seurannan jatkuvuudelle liittyy säännöllisen ylläpitorahoituksen puuttumiseen. Uusia havainnoijia on myös tarpeen etsiä vuosittain, mikä edellyttää aktiivista viestintää. Viime vuosina seurannan tekninen ylläpito on tehostunut huomattavasti, kun havaintojen tiedonhallinta on siirtynyt Lajitietokeskuksen Laji.fi-palveluun. Resursseja on säästänyt myös se, että vuodesta 2022 alkaen lajien kannankehitystä kuvaavien indeksien laskenta on automatisoitu tapahtumaan suoraan verkkopalvelimella.
Butterfly monitoring in Finnish agricultural landscapes 1999–2021
Butterfly monitoring in Finnish agricultural landscapes (BMS Finland) was started in 1999. This report summarizes its main results for the period of 1999–2021. A similar report was published in 2010, reporting the first results for the years 1999–2008. Both reports include a description of the methods used, the latter one describing also the changes made over the years. BMS Finland is coordinated by the Finnish Environment Institute (Syke), while the data collection is done by voluntary lepidopterologists. Butterflies are recorded using the transect counting method, that is widely used in numerous European countries. BMS Finland produces annual estimates on the population changes of 51 commonly observed butterfly species. The data are also used for calculating a few additional indices that provide more generalized information on the status of Finnish butterfly fauna.
A total of over 1,1 million butterfly individuals belonging to 91 species have been recorded during the years 1999–2021. In addition to these, over 230 000 individuals of other Lepidopteran species belonging to 367 species have been observed. Over the years recording has been done on a total of 128 sites, with the annual number of sites varying between 30 and 60. During recent years the number of sites has been around 50. The monitoring network is quite comprehensive for Southern and South-Western Finland, but very sparse for the central and northern parts of the country.
Our results show that on a general level the Finnish butterfly populations show a moderate decline during the 21st century. The number of decreasing species has been higher than that of increasing ones. In line with this, the geometric mean over the indices of the 45 most common resident species shows a decreasing trend. Generally the butterfly populations were at their highest levels during the years 2002 and 2010–2011. The worst years for butterflies have been 2014–2017, after which the butterfly numbers have recovered near to the average levels of the 21st century. The observed decline in butterfly numbers is likely to be at least partially explained by the generally poorer summer weathers during the latter part of the monitoring period.
The functioning of BMS Finland is well established, and there is no evident need to make changes in its methods. The greatest risk for its continuance is the lack of permanent funding for its coordination. There is also a continuous need to recruit new recorders to replace the leaving ones, requiring active public communication. During recent years the technical data management has made considerable advances, thus saving resources for other purposes. In 2022 also the calculation of species indices has been automatized
