This thesis provides a systematic literature review (SLR) of ethics-based AI auditing research.
The review’s main goals are to report the current status of AI auditing academic literature and
provide findings addressing the review objectives. The review incorporated 50 articles presenting
ethics-based AI auditing. The SLR findings indicate that the AI auditing field is still new and
rising. Most of the studies were conference proceeding published either 2019 or 2020. Therefore,
there was a demand for a SLR work as the AI auditing field was wide and unorganized.
Based on the SLR findings, fairness, transparency, non-maleficence and responsibility are the
most important principles for the ethics-based AI auditing. Other commonly identified principles
were privacy, beneficence, freedom and autonomy and trust. These principles were interpreted to
belong to either drivers or dimensions depending on whether something is audited directly or
whether achieving ethics is a desired outcome.
The findings also suggest that the external AI auditing leads the ethics-based AI auditing
discussion. Majority of the papers dealt specifically with external AI auditing. The most important
stakeholders were recognized to be researchers, developers and deployers, regulators, auditors,
users and individuals and companies. Roles of the stakeholders varied depending on whether they
are proposed to conduct AI audits or whether they are in the position of beneficiary.Tässä Pro gradu -tutkielmassa esitellään systemaattinen kirjallisuuskatsaus etiikkalähtöiseen
tekoälyn auditointiin. Kirjallisuuskatsauksen keskeisimmät tavoitteet ovat esittää tämänhetkinen
tila tekoälyn auditoinnin akateemisesta kirjallisuudesta sekä esittää keskeisimmät löydökset
tutkielman tavoitteiden mukaisesti. Kirjallisuuskatsaus sisälsi 50 artikkelia, mitkä käsittelivat
etiikkalähtöistä tekoälyn auditointia. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen löydökset osoittivat,
että tekoälyn auditoinnin ala on edelleen uusi ja kasvava. Suurin osa julkaisuista oli
konferenssipapereita vuosilta 2019-2020. Ala on myös laaja sekä epäorganisoitu, joten
systemaattiselle kirjallisuuskatsaukselle oli kysyntää.
Löydöksien perusteella reiluus, läpinäkyvyys, ei-haitallisuus sekä vastuullisuus ovat tärkeimmät
periaatteet etiikkalähtöiseen tekoälyn auditointiin. Muut yleisesti tunnistetut periaatteet olivat
yksityisyys, hyvyys, vapaus ja autonomia sekä luottamus. Nämä periaatteet tulkittiin kuuluvaksi
joko ajureihin tai dimensioihin sen perusteella auditoitiinko periaatetta suoraan vai oliko
periaatteen saavuttaminen auditoinnin toivottu tulos.
Löydökset osoittivat myös, että ulkoinen auditointi hallitsee tämänhetkistä keskustelua
etiikkalähtöisessä tekoälyn auditoinnissa. Valtaosa papereista käsitteli erityisesti ulkoista
tekoälyn auditointia. Lisäksi tärkeimmät sidosryhmät tunnistettiin. Nämä olivat tutkijat,
järjestelmän kehittäjät, lainvalvojat, auditoijat, käyttäjät sekä yksilöt ja organisaatiot. Heidän
roolinsa vaihtelivat sen perusteella vastasivatko he tekoälyn auditoinnin toteuttamisesta vai
kuuluivatko he tekoälyn auditoinnin edunsaajiin
