Koskinen Seppo

UTUPub

AvoinTätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.Uutinen kuuluu aihealueisiinTyö- ja sosiaalioikeus <https://www.edilex.fi/aihealueet/Työ- ja sosiaalioikeus/uutiset>,Rikos- ja prosessioikeus <https://www.edilex.fi/aihealueet/Rikos- ja prosessioikeus/uutiset>29.12.2021 11.50 (päivitetty 30.12.2021 14.01)Vierashuoneessa työoikeudenemeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen:Turvaamistoimi ja AKT:n tukitoimenpide –miljoonan euron sakon uhkaHelsingin käräjäoikeuden päätös väliaikaisesta turvaamistoimesta (21.12.2021,Ratkaisunro T 706/2021/6649) on herättänyt melkoisesti keskustelua. Käräjäoikeusmääräsi väliaikaisesti 1.000.000,00 euron sakon uhalla Auto- ja KuljetusalanTyöntekijäliitto AKT ry:n lopettamaan tai olemaan ryhtymättä 21.12.2021 alkavaksiilmoitettuun tukitoimenpiteeseen, jossa AKT:n jäsenet pidättäytyvät käsittelemästähakijoiden tuotteita Suomen satamissa. Joidenkin asiaa käsitelleiden mielestäoikeusvaltioon ei kuulu se, että yksittäinen tuomari voi määrätä näin perustavaa laatuaolevasta työtaistelukysymyksestä päätöksellä, johon ei voida hakea muutosta. Toisettaas ovat olleet sitä mieltä, että kun määräystä ei noudateta, kyse on mafiatyyppisestäammattiliiton toiminnasta.EDILEX https://www.edilex.fi/uutiset/734681 of 6 03/01/2022, 11.101. Hakijat olivat vedonneet siihen, että hakijoiden pakottaminen Teollisuusliitto ry:n yksipuolisestilaatimien ehtojen mukaiseen paikalliseen työehtosopimukseen vailla toisintoimimismahdollisuuksiaon kohtuuton ja hyvän tavan vastainen toimi, minkä vuoksi kyseessä on kiellettytyötaistelutoimenpide. Tällaisen painostuksen alaisena syntyvä sopimus on mitätön tai ilmeisenpätemätön. AKT:n hakijoihin kohdistama tukitoimenpide on hyvän tavan vastainen ja kohtuutonmyös siksi, että se on ylimitoitettu suhteessa tukitoimella tavoiteltavaan päämäärään. AKT:ntukitoimenpide estäisi hakijoiden tuotteiden viennin välittömästi ja lopettaisi käytännössä kokonaanhakijoiden vientiriippuvaisen liiketoiminnan, mikä johtaa ensin lomauttamisiin ja sittenirtisanomisiin ja on mahdollista, että hakijat ajautuvat konkurssiin.AKT:n tukitoimilla olisi hakijoiden mukaan myös laaja-alaisia yhteiskunnallisia heijastusvaikutuksia.Hakijat tuottavat lähes 10 prosenttia Suomen sahojen tuotannon sivuvirroista syntyvistäbiopolttoaineista ja ovat näin ollen erittäin merkittäviä biopolttoaineiden toimittajia useille suurillekaupungeille ja aluelämpölaitoksille. AKT:n tukitoimet saattaisivat johtaa polttoainetoimitustenpysähtymiseen ja alueelliseen lämpöenergian tuotantokriisiin ja merkittävään kaukolämmöntuotantokustannusten nousuun talvella 2022.2. Turvaamistoimista työtaistelujen yhteydessä on meillä jo aikaisemmin syntynyt jopa melko laajaaoikeuskäytäntöä. Käräjäoikeuden päätöksessä tätä selvitettiin perusteellisesti seuraavasti:”Korkeimman oikeuden ratkaisuissa on katsottu, että työtaistelutoimenpide voidaan kieltääturvaamistoimenpiteenäoikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 § <https://www.edilex.fi/lainsaadanto/17340004000#L7P3>:n nojalla (KKO 2000:94 <https://www.edilex.fi/kko/ennakkoratkaisut/20000094> jaKKO 2018:61 <https://www.edilex.fi/kko/ennakkoratkaisut/20180061>). Edellytyksenä on, ettäturvaamistoimihakemus liittyy sellaiseen pääasiaan, joka voisi johtaaulosottokaaren 2 luvun 2 § <https://www.edilex.fi/lainsaadanto/20070705#L2P2>:ssätarkoitettuun ratkaisuun, jolla työtaistelutoimenpide kiellettäisiin (KKO 2016:14 <https://www.edilex.fi/kko/ennakkoratkaisut/20160014>, kohdat 53 ja 54).Turvaamistoimiasia käsitellään summaarisessa menettelyssä, jossa tutkittavana on vainturvaamistoimen edellytysten täyttyminen, kuten se, onko hakija saattanut todennäköiseksi,että hänellä on vastapuoltaan kohtaan väittämänsä oikeus. Oikeuskäytännössä onvakiintuneesti katsottu, että jos hakija saisi turvaamistoimella jo ennen pääasianratkaisemista sen oikeuden, jonka se on väittänyt sillä vastapuolta vastaan olevan(etukäteisnautinta), hakijan oikeuden todennäköisyydelle on turvaamistoimen myöntämistäharkittaessa asetettava huomattavasti suuremmat vaatimukset kuin saamisentodennäköisyydelle takavarikkoasiassa (esim.KKO 2018:61 <https://www.edilex.fi/kko/ennakkoratkaisut/20180061>, kohta 17 jaKKO 2019:34 <https://www.edilex.fi/kko/ennakkoratkaisut/20190034>, kohta 14).Takavarikon osalta riittävänä on pidetty, ettei saamista esitetyn näytön valossa taioikeudellisesti voida pitää selvästi perusteettomana. Tässä tapauksessa näyttövelvollisuuskoskee sen todennäköisyyttä, että kanne tukityötaistelutoimenpiteen kieltämiseksimenestyisi.Työtaistelutoimenpiteet voivat olla kiellettyjä, jos ne kohdistuvat työntekijäyhdistystäsitovaan työehtosopimukseen tai ovat muutoin oikeudenvastaisia. Työehtosopimuslain 8§:ssä säädetty työrauhavelvoite koskee vain työehtosopimukseen osallisia tai siihen muutensidottuja.Korkein oikeus on ratkaisussaanKKO 2018:61 <https://www.edilex.fi/kko/ennakkoratkaisut/20180061> todennut saarronolevan Suomen oikeusjärjestyksen hyväksymä työtaistelutoimi, joka nauttiiEDILEX https://www.edilex.fi/uutiset/734682 of 6 03/01/2022, 11.10perusoikeustasoista suojaa osana perustuslain 13 §:ssä turvattua ammatillistayhdistymisvapautta. Oikeus työtaisteluun on tunnustettu ihmisoikeutena myös useissaSuomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa (kohta 16). Lisäksi Korkein oikeus onaikaisempaan ratkaisuunsa viitaten todennut, että työtaistelutoimenpiteen osapuolille taikolmannellekaan aiheutuvat taloudelliset menetykset eivät sellaisinaan ole riittävä perusterajoittaa perusoikeuksia (kohta 21).Aikaisemmassa ratkaisukäytännössä on lisäksi todettu, että työtaistelutoimenpide onkiellettävissä lähinnä silloin, kun sellaisen toimenpiteen käyttämistä on nimenomaisestirajoitettu kansallisessa lainsäädännössä tai Euroopan unionin oikeudessa siten, ettärajoitukseen voidaan vedota yksityisten välisessä suhteessa. Turvaamistoimeatyötaistelutoimenpidettä vastaan voitaisiin pitää oikeudenvastaisena myös, jostyötaistelutoimenpide toteuttamistapansa, päämääriensä tai seuraustensa johdosta olisioikeuskäytännössä vakiintunein perustein katsottava oikeuden tai hyvän tavan vastaiseksitaikka kohtuuttomaksi (KKO 2000:94 <https://www.edilex.fi/kko/ennakkoratkaisut/20000094> jaKKO 2018:61 <https://www.edilex.fi/kko/ennakkoratkaisut/20180061>, kohta 18).Korkein oikeus on katsonut ratkaisussaKKO 2018:61 <https://www.edilex.fi/kko/ennakkoratkaisut/20180061> turvaamistoimenhakijan saattaneen varsin todennäköiseksi, että ulkomaiseen kauppa-alukseen kohdistunutsaarto oli ollut päämäärältään oikeudenvastainen, koska sillä oli tavoiteltu työehtosopimusta,joka ei olisi aluksen työntekijöiden työsopimuksiin sovellettavan lain mukaan sitova eikä voisisaada aikaan sopimuksessa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. RatkaisussaKKO 1985 II 118 <https://www.edilex.fi/kko/ennakkoratkaisut/19850118t> saartoa on pidettytavoitteeltaan hyvän tavan vastaisena tilanteessa, jossa ammattijärjestöt olivat pyrkineet senavulla pakottamaan yhtiön maksamaan niille saatavia, joiden suorittamisesta yhtiö ei lainmukaan ollut vastuussa.Ratkaisussa KKO 1987:85 <https://www.edilex.fi/kko/ennakkoratkaisut/19870085> on todettu,että saarrolla tavoiteltu päämäärä voi tehdä saarron oikeudenvastaiseksi esimerkiksi silloin,kun saarrolla tavoitellaan Suomen oikeusjärjestyksen mukaan kiellettyä sopimusta.Ratkaisussa KKO 1987:86 <https://www.edilex.fi/kko/ennakkoratkaisut/19870086> saartoa onpidetty oikeudenvastaisena siltä osin kuin sillä oli tavoiteltu toisen, eri omistajalle kuuluneenaluksen miehistön palkka-asioiden selvittämistä, koska saarretun aluksen omistaja ei ollutvastuussa tuon aluksen miehistön palkoista.Ratkaisussa KKO 1999:39 <https://www.edilex.fi/kko/ennakkoratkaisut/19990039> korkeinoikeus on arvioinut ammattiliiton ja sen paikallisjärjestöjen velvollisuutta korvata vahinko,joka oli aiheutunut vain tiettyihin yrityksiin kohdistetusta ostosaarrosta. Korkein oikeus ontodennut, että ammattiliitto oli ostosaartoon ryhtyessään valvonut jäsentensä yhteistä etuatilanteessa, jossa työntekijöiden palkkaetujen katsottiin olevan huonontumassa. Niin ikäänpaikallisjärjestöt saartoa tukiessaan olivat ajaneet työntekijöiden yhteistä etua. Seikat, joidenperusteella saartoon oli ryhdytty, eivät olleet olleet syrjiviä tai muutoin epäasiallisia. Saarronyhteydessä ei ollut esitetty vääriä tietoja taikka muutoin turvauduttu lainvastaisiin taiepäasiallisiin menettelytapoihin. Saartoa ei myöskään ollut toteutettu tavoitteensaavuttamiseen nähden liiallisilla toimenpiteillä. Korkein oikeus katsoi, ettei ostosaartoavoitu katsoa lain tai hyvän tavan vastaiseksi.Ratkaisussa KKO 2016:14 <https://www.edilex.fi/kko/ennakkoratkaisut/20160014> olikysymys osapuolia sitoneiden työehtosopimusten voimassaoloaikana toimeenpannuntyötaistelutoimen kieltämisestä turvaamistoimella. Se koskee siten erilaista tilannetta kuinnyt ratkaistavana oleva asia.”EDILEX https://www.edilex.fi/uutiset/734683 of 6 03/01/2022, 11.10Perusteiltaan turvaamistoimiasiassa on siis kyse meillä säädetystä oikeudesta, jota on joaikaisemminkin sovellettu työtaisteluihin oikeuskäytännössä. Tältä osin asia on siis tuttu ja kyseinenoikeus on vahvistettu korkeimmassa oikeudessa. Sellaista säännöstä meillä ei ole, jossaturvaamistoimipäätöksen saamisoikeus suoraan liitettäisiin työtaistelutilanteisiin. Mutta eioikeusvaltiossakaan kaikkia asioita tarvitse suoraan ja nimenomaisesti säätää.3. Käräjäoikeuden arviointi tässä asiassa oli seuraava.Käräjäoikeus arvioi ensin asiaa yleisesti.”Turvaamistoimiasiassa ei voida ratkaista saarron väitettyä oikeudenvastaisuutta, vaanarvioitavana on ainoastaanoikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 § <https://www.edilex.fi/lainsaadanto/17340004000#L7P3>:n mukaiset turvaamistoimen myöntämisen edellytykset. Työtaistelutoimen väitettyäoikeudenvastaisuutta ja sen todennäköisyyttä voidaankin turvaamistoimimenettelyssä tutkiavain summaarisesti. Jollei kysymys ole kansallisessa lainsäädännössä tai unionin oikeudessakielletystä menettelystä, saarto on turvaamistoimella kiellettävissä oikeudenvastaisena vain,jos saarto toteuttamistapansa, päämääriensä tai seuraustensa johdosta olisioikeuskäytännössä vakiintunein perustein katsottava oikeuden tai hyvän tavan vastaiseksitaikka kohtuuttomaksi. (KKO 2018:61 <https://www.edilex.fi/kko/ennakkoratkaisut/20180061> kohta 18.)Käräjäoikeus toteaa, että turvaamistoimea hakeneiden yhtiöiden asiana on näyttää, ettäturvaamistoimen edellytykset asiassa täyttyvät. Koska hakemuksella on pyritty edellätarkoitettuun etukäteisnautintaan, tukityötaistelutoimenpiteen väitetty oikeudenvastaisuuson tullut saattaa huomattavasti todennäköisemmäksi kuin mitä esimerkiksi saamisentodennäköisyydeltä takavarikkoasiassa edellytetään.Kysymyksessä olevan kaltaisen työtaistelutoimenpiteen käyttämistä ei ole laissanimenomaisesti rajoitettu. Oikeuskäytännössä saartoa oli pidetty lähtökohtaisestihyväksyttävänä työtaistelutoimenpiteenä edellä todetuin edellytyksin.Asiassa ei ole edes väitetty, että kysymys olisi työrauhavelvoitteen rikkomisesta, eikä sellainenasia käräjäoikeuden toimivaltaan kuuluisikaan (ks.KKO 2016:14 <https://www.edilex.fi/kko/ennakkoratkaisut/20160014> kohdat 53 ja 54).Saarron luonteeseen kuuluu vastapuolen taloudelliseen asemaan vaikuttaminen (KKO 1999:39 <https://www.edilex.fi/kko/ennakkoratkaisut/19990039>). Saarron osapuolilletai kolmannellekaan aiheutuvat taloudelliset menetykset eivät sellaisinaan ole riittävä perusterajoittaa perusoikeuksia (KKO 2018:61 <https://www.edilex.fi/kko/ennakkoratkaisut/20180061> kohta 21).Tukityötaistelutoimenpiteen tavoitteena on ollut Teollisuusliitto ry:n ja hakijoiden välisenpaikallisen työehtosopimuksen solmiminen. Hakijat ovat vedonneet siihen, että AKT:ntukitoimenpiteen päämääränä on asettaa hakijat tilanteeseen, joissa niillä ei ole muitatodellisia vaihtoehtoja kuin hyväksyä Teollisuusliiton laatima työehtosopimus. Hakijat ovatkatsoneet, että käsillä olevassa tapauksessa on kyse pätemättömyyteen tai mitättömyyteenjohtavasta hyvän tavan vastaisesta ja kohtuuttomasta painostamisesta sopimukseen.Suomessa vallitsee sopimusvapaus, minkä eräänä osatekijänä on päättämisvapaus. Henkilötai yritys saa pääsääntöisesti vapaasti päättää, tekeekö jonkin sopimuksen vai ei. Ketään eivoida yleensä pakottaa tekemään sopimuksia. (Mika Hemmo ja Kari Hoppu: Sopimusoikeus,sähköinen, päivitettävä hakuteos, ei sivunumerointia)EDILEX https://www.edilex.fi/uutiset/734684 of 6 03/01/2022, 11.10Hyvän tavan vastaisuus yleisenä oikeusperiaatteena muodostaa erään rajansopimusvapaudelle. Hyvän tavan vastaisuutta koskevat säännökset voivat liittyä esimerkiksisiihen, että oikeustoimi on saatu aikaan tavalla, jota voidaan pitää hyvän tavan vastaisena.Tällöin on kysymys varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (oikeustoimilaki) 3luvussa säänneltyjen pätemättömyysperusteiden kaltaisesta menettelystä. (Ari Saarnilehtoym.: Varallisuusoikeus, sähköinen, päivitettävä hakuteos, ei sivunumerointia.)”Johtopäätöksenä edellisestä käräjäoikeus katsoi hakijoiden saattaneen todennäköiseksi, että saarrollatavoiteltu sopimus olisi pätemätön, koska se olisi saatu aikaan sopimusvapauden vastaisestipakottamalla tavalla, jota voidaan pitää hyvän tavan vastaisena. Käräjäoikeus katsoi, että tässävaiheessa ei ole tarpeen ottaa kantaa hakijoiden vetoamiin muihin perusteisiin.Hakijat olivat siten saattaneet todennäköiseksi, että niillä on vastaajaa vastaanoikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 § <https://www.edilex.fi/lainsaadanto/17340004000#L7P3>:ssätarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaaulosottokaaren 2 luvun 2 § <https://www.edilex.fi/lainsaadanto/20070705#L2P2>:n 1-4 kohdassatarkoitetulla ratkaisulla, ja on olemassa vaara, että vastaaja ryhtymällä kysymyksessä olevaansaartoon estää tai heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai olennaisestin vähentää sen arvoa taimerkitystä.Hakemuksessa esitettyjen seikkojen perusteella vastaajalle ei voitu arvioida aiheutuvan turvattavaanetuuteen nähden kohtuutonta haittaa. Koska turvaamistoimen tarkoitus saattoi muutoin vaarantua,päätös väliaikaisesta turvaamistoimesta annettiin varaamatta vastaajalle tilaisuutta tulla kuulluksi.4. Käsitykseni mukaan käräjäoikeuden antama turvaamistoimipäätös perustuu päteväänoikeudelliseen arviointiin. Lainsäädännön perusteella ei voida arvioida määrätyn sakon suuruutta.Miljoonan euron sakkoa voidaan pitää joka tapauksessa todella merkittävänä verrattuna esimerkiksityöehtosopimuslain vastaisista työtaisteluista määrättyihin hyvityssakkoihin.Määräyksen voimaantulo edellyttää, että hakijat hakevat turvaamistoimen täytäntöönpanoa sitenkuin ulosottokaaren 8 luvussa <https://www.edilex.fi/lainsaadanto/20070705#L8> säädetään.Hakijan on ennen määräyksen täytäntöönpanoa asetettava ulosottomiehelle asianmukainen vakuus.Vastaajan mahdollisuudesta asettaa torjuntavakuus säädetäänulosottokaaren 8 luvussa <https://www.edilex.fi/lainsaadanto/20070705#L8>. Hakijan tuleetapauksessa viimeistään 7.1.2022 huolehtia väliaikaisen määräyksen täytäntöönpanosta jaturvaamistoimihakemuksen tiedoksiannosta. Hakijan on myös toimitettava käräjäoikeudelle selvitystäytäntöönpanosta ja tiedoksiannosta viimeistään 14.1.2022. Jos hakija laiminlyö tämän, asia voidaanjättää sillensä. Hakija voi tosin pyytää määräajan pidennystä, uutta määräaikaa tai tuomioistuintahuolehtimaan tiedoksiannosta.Määräys ei siis tule heti voimaan. Minulla ei ole tietoa siitä, missä vaiheessa määräyksentäytäntöönpano on. Ainakaan vielä ei sakkoa ole määrätty suoritettavaksi.Tämä väliaikainen määräys on voimassa, kunnes toisin määrätään. Julkisuudessa olleiden tietojenmukaan AKT on edellyttänyt käräjäoikeudelta uutta käsittelyä ja siksi määräys ei olisi vielä”lopullinen”. Käräjäoikeuden väliaikaisen päätöksen mukaan (”Muutoksenhaku Tähän päätökseen eisaa hakea muutosta.”) se on heti lopullinen, mutta siis edellyttää em. täytäntöönpanotoimia. Kunesimerkiksi tilanne on ohi ja määräykselle ei ole enää tarvetta, määräyksen voimassaolo tulee silloinlopettaa.Oikeuskäytännössä käräjäoikeuden väliaikaisia turvaamistoimipäätöksiä on valituksin kuitenkin sekäkumottu että säilytetty.  Ks. esim. KKO:2020:50: Korkeimman oikeuden johtopäätös”23. DHL-yhtiöt eivät ole saattaneet todennäköiseksi, että yhdistysten ilmoittamatEDILEX https://www.edilex.fi/uutiset/734685 of 6 03/01/2022, 11.10myötätuntotyötaistelutoimenpiteet olisivat olleet toteutustavoiltaan, päämääriltään tai seurauksiltaanoikeuden tai hyvän tavan vastaisia tai syrjiviä taikka johtaneet kohtuuttomuuteen. Näin ollen DHL-yhtiöt eivät ole saattaneet todennäköiseksi, että niillä olisi ollut yhdistyksiä vastaanoikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu oikeus. Käräjäoikeudella ei ole ollut edellytyksiämäärätä väliaikaista turvaamistoimea ja DHL-yhtiöiden hakemus olisi siten tullut hylätä.”Käräjäoikeuden päätöksen muutoksenhakuoikeuden kieltävästä maininnasta huolimatta itse asia siissaadaan ylempien oikeusasteiden tutkittavaksi.LopuksiKäräjäoikeuden väliaikaisena turvaamistoimena määräämän miljoonan euron uhkasakontäytäntööpano edellyttää hakijan toimittamaa päätöksen tiedoksiantamista vastaajalle ja hakijanasettamaa vakuutta. Väliaikainen päätös annetaan kiireellisissä asioissa usein vastaajaa kuulematta.Jos vastaaja asettaa vastavakuutuksen, uhkasakkoa ei voida täytäntöönpanna.Tämän jälkeen, jos tässä vaiheessa työtaistelu edelleen jatkuu ja kun vastaaja on esittänyt asiassakäsityksensä, käräjäoikeus antaa asiassa lopullisen turvaamistoimipäätöksen. Jos tämä päätös onhakijalle edelleen myönteinen, tuomioistuin ohjaa hakijan haastamaan vastaajan asianselvittämisoikeudenkäyntiin yleisessä tuomioistuimessa.Turvaamistointa koskeva oikeudenkäynti on ns. summaarista menettelyä, jossa selvitetetään vaintämän menettelyn edellytykset mutta ei itse riitakysymystä esimerkiksi siitä, onko tukitoimenpideoikeuden- tai hyvän tavan vastainen.Yleisessä tuomioistuimessa voidaan päätyä pitämään turvaamistoimipäätöstä lain mukaisena tai senvastaisena. Jos sitä pidetään lain mukaisena ja tukityötaistelu on riittävän kauan jatkunut, silloinmyös uhkasakko lankeaa vastaajan maksettavaksi. Yleisen tuomioistuimen päätös saadaantavanomaisesti useiden vuosien jälkeen, koska turvaamistoimipäätökset työtaistelujen yhteydessäovat periaatteellisia kysymyksiä ja siksi niistä halutaan saada korkeimman oikeuden tuomio.Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)EDILEX https://www.edilex.fi/uutiset/734686 of 6 03/01/2022, 11.10

Turvaamistoimi ja AKT:n tukitoimenpide – miljoonan euron sakon uhka

https://www.utupub.fi/bitstream/10024/161042/1/Koskinen2021TurvaamistoimiJaAKTnTukitoimenpide.pdf

Turvaamistoimi ja AKT:n tukitoimenpide – miljoonan euron sakon uhka

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

UTUPub