Tiivistelmä. Tunnehormonit ovat monipuolinen joukko aivoissa, hermostossa ja kudoksissa toimivia välittäjäaineita. Ne vaikuttavat monella tavalla yksilön fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin ja ylläpitävät useita normaaleja elintoimintoja. Tunnehormoneilla on tärkeä tehtävä aivoissa ja ne vaikuttavat suuresti yksilön persoonaan, käytökseen, motivaatioon, mielialaan ja tunteisiin. Ne aiheuttavat esimerkiksi innostumisen, ilon, surun, ja vihan tunteita. Nämä hormonit tunnetaan myös mielihyvähormoneina, koska ne saavat erittyessään aikaan mielihyvän ja mieltymyksen tunteet. Ne myös ohjaavat meidän käytöstämme ja saavat meidät tekemään nautintoa aiheuttavia asioita ja hakeutumaan nautintoa aiheuttaviin tilanteisiin.
Mielihyvähormoneja erittyy monissa tilanteissa, esimerkiksi syödessä, rakastuessa ja seksin aikana, mikä ohjaa ja motivoi toistamaan näitä asioita uudestaan. Mielihyvällä on siis tärkeä merkitys elämän ja evoluution kannalta, sillä se motivoi meitä lisääntymään ja pitämään itsestämme ja toisistamme huolta. Mielihyvähormoneja erittyy paljon myös arkipäiväisissä tilanteissa. Nauraminen, liikunta, musiikin kuuntelu ja lempisarjan tai -elokuvan katselu saavat aikaan mielihyvähormoneiden erittymistä. Mieltymyksen ja mielihyvän tunteet ovat hyvin moninaisia ja yksilöllisiä eivätkä kaikki koe nautintoa läheskään samoista asioista. Tärkeää on kuitenkin se, että hyvän olon tunteet pitävät meidät terveinä ja tekevät elämästä mielekästä.
Tunnehormonien toimintamekanismit ovat vielä suureksi osaksi epäselviä ja on epävarmaa, mitkä hormonit lopulta aiheuttavat mitkäkin tunnereaktiot. Mahdollista on myös se, että yksittäiset hormonit eivät suoraan aiheuta tiettyjä tunteita vaan tunteet ja mielihyvä ovat monen tekijän ja hormonin summa. Tunnehormonien aivokemialliset toimintamekanismit ovat hyvin monimutkaisia ja hankalasti tutkittavia. Mielihyvää aikaan saavia mekanismeja on selvitetty paljon huumausaineiden vaikutuksia tutkittaessa, mikä selittää mielihyväreseptoreiden huumausaineisiin viittaavat nimet, kun puhutaan esimerkiksi opioidi- tai kannabinoidireseptoreista. Tunnehormoneita on tutkittu myös aivotoiminnan häiriöiden ja psyyken sairauksien, kuten ADHD:n, masennuksen ja skitsofrenian kautta. Tutkimusta tehdään sairauksien paremman ymmärtämisen ja hoitamisen kannalta. Hoitamista pyritään tehostamaan ja spesifioimaan, sillä itse sairauksien tai lääkkeiden toimintatavat eivät laajalti ole tiedossa. Tutkimuksella pyritään selvittämään, mitkä hormonit ovat vastuussa mistäkin sairaudesta tai häiriöstä.
Dopamiini, serotoniini, oksitosiini, endorfiinit ja endokannabinoidit ovat tunne- ja mielihyvähormoneja, jotka kaikki vaikuttavat eri tavalla eri osissa aivoja. Aivoissa on eri alueista koostuva limbinen järjestelmä, jonne suurin osa tunnehormonien toiminnasta ja reseptoreista on saatu paikannettua.
Dopamiini on mielihyvähormoni, jonka vaikutukset ovat todella kokonaisvaltaisia. Dopamiini ohjaa vahvasti yksilön halua ja motivaatiota asioiden tekemiseen. Se huolehtii tunnemuistista ja mielihyvän avulla saa meidät jatkamaan ja ylläpitämään miellyttäviä ja palkitsevia tapoja ja toimintoja.
Serotoniini vaikuttaa mielialaan, ruokahaluun, vireystilaan ja seksuaaliseen halukkuuteen. Näistä syistä sillä on voimakas vaikutus yksilön fyysiseen hyvinvointiin, ja täten myös suuri efekti psyykkiseen hyvinvointiin. Serotoniinin puutteen uskotaan aiheuttavan esimerkiksi masennusta ja kroonista väsymystä.
Oksitosiini tunnetaan rakkaus- ja luottamushormonina, jolla on tärkeä tehtävä kiintymyssuhteiden muodostuksessa ja ylläpidossa. Oksitosiinin tärkeimmäksi vaikutukseksi nähdään yleensä sen merkitys vanhemman ja lapsen välisen suhteen muodostuksessa. Oksitosiinia erittyy varsinkin synnyttäneellä äidillä ja oksitosiinin eritys saa aikaan maidon tuotannon. Sitä erittyy runsaasti imetyksen aikana, mikä vahvistaa äidin ja vauvan suhdetta. Oksitosiini vaikuttaa myös parinmuodotukseen ja saa aikaan pitkäaikaisempaa ja pysyvämpää sitoutumista valittuun kumppaniin.
Endorfiinit ovat opioidireseptoreihin sitoutuvia hormoneja, joiden pääasiallinen tehtävä on kipuviestien estäminen ja niiden korvaaminen mielihyvän tunteilla. Monet aistiärsykkeet lisäävät niiden tuotantoa ja endorfiineja voi erittyä hyvin arkipäiväisissä tilanteissa.
Endokannabinoidit ovat kannabinoidireseptoreihin sitoutuvia hormoneja, jotka aiheuttavat lyhytaikaista ja pitkäaikaista mielihyvää. Niiden järjestelmällä on myös tärkeä ylläpitävä ja hallinoiva vaikutus muihin mielihyvähormoneihin, mikä aktivoi ja inhiboi niiden tuotantoa ja toimintaa
