Seppänen-Järvelä, Riitta

Finnish

Journal.fi

KUNTOUTUS  42 I 2 I 2019  3PääkirjoitusRiitta Seppänen-JäRveläQuo vadiS  KuntoutuS-lehti?Olen aloittanut Kuntoutus-lehden toisena päätoimittajana Kuntou-tussäätiön Erja Poutiaisen kanssa. Taustaltani olen erityisesti kehit-tämistoiminnan ja kehittämisen arvioinnin asiantuntija sosiaalipal-veluiden ja työelämän kehittämisen alueella. Koulutukseltani olen valtiotieteen tohtori sosiaalipolitiikan oppialalta, lisäksi olen dosent-ti Itä-Suomen yliopistossa. Tulin kuntoutuksen kentälle ikään kuin ’boxin ulkopuolelta’: seitsemän vuotta sitten pääsin sukeltamaan kuntoutuksen alueelle Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishank-keen (TK2) arviointitutkimuksessa – tästä alkoi urani kuntoutuksen kiehtovassa maailmassa. Tällä hetkellä työskentelen tutkimuspäällik-könä Kelan tutkimusyksikössä. Vastaan laajasta Muutos-hankkeesta, jossa selvitetään Kelan kuntoutuksen muutosten vaikutuksia asiak-kaille. Hankkeeseen kuuluu tutkimusta niin lainsäädännön vaikutuk-sista kuin eri kuntoutuspalveluiden toteuttamisesta ja arvioinnista. Tutkimuskokonaisuus onkin tarjonnut erinomaisen näköalapaikan kuntoutuspalveluiden moninaisuuteen ja samalla myös mahdollisuu-den kehittää alan tutkimusta menetelmällisesti.Kuntoutus-lehti on luonteeltaan tieteellis-ammatillinen lehti. Kahteen suuntaan kurkottava julkaisutehtävä on haaste mutta sa-malla vahvuus, jossa on myös käyttämätöntä potentiaalia. Kuinka lehti voisi vielä tehokkaammin vahvistaa tietoon perustuvaa kuntou-tusta niin asiakastyössä kuin laajempia poliittis-hallinnollisia ratkai-suja koskevissa kysymyksissä? Tiedelehtenä Kuntoutus on luonteva julkaisufoorumi laaja-alaiselle kuntoutuksen tutkimukselle. Aikana, jolloin tuskaillaan tietotulvan ja tiedon oikeellisuuden kanssa, ko-timaiset tiedelehdet nostivat profiiliaan Tiedon tähden -kiertueella yliopistokampuksilla kuluneena keväänä. Myös Kuntoutus-lehti oli mukana tapahtumissa, joissa kerrottiin esimerkiksi tiedejulkaisemi-sesta ja avoimesta tieteestä.Kuntoutus ja kuntoutuminen ovat ilmiöinä ’moneen suuntaan aukeavia’. Onkin tärkeätä, että ilmiön luonne kompleksisena ja mo-nialaisena näkyy kuntoutuksen tutkimuksessa ja konkreettisesti tut-kimusasetelmissa. Tutkimusalan elinvoimaisuuden näkökulmasta on erityisen tärkeää tuottaa aidosti uutta tietoa. Kuntoutus-lehti on kiin-nostunut sisällökkäästi erityyppisistä aiheista ja näkökulmista: innos-tamme tarjoamaan tekstejä, jotka avaavat tuoreita näkökulmia kun-toutukseen ja kuntoutumiseen esimerkiksi ylittämällä tieteenala- ja professiokohtaisia rajoja tai tutkimusalueen konventioita. Toisaalta, kun seurasin kuntoutuksen tutkimusta eurooppalaisessa konferens-sissa (European Forum for Research in Rehabilitation, EFRR), niin suomalainen tutkimustyö – joka oli vahvasti esillä – näyttäytyi mie-lestäni varsin innovatiivisena ja monialaisena. Erityisesti havahduin siihen, kuinka kapeasti kuntoutuksen merkitys asiakkaalle monissa ulkomaisissa tutkimuksissa tuli esille.Kuntoutuksen alueella on menossa monenlaisia reformeja, uu-distuksia ja hankkeita. Hieno asia on opetus- ja kulttuuriministeriön Jyväskylän ammattikorkeakoululle ja Metropolia Ammattikorkea-koululle myöntämä resurssi (970 000 €) vahvistamaan monialaisen kuntoutuksen kehittämistä (Platform ecosystem for strengthening of RDI activities in multidisciplinary rehabilitation). Ministeriö myön-si rahoitusta arvioinnissa parhaiksi arvioiduille hakemuksille: Isot onnittelut hankkeelle! Voimme odottaa, että merkittävä kehittämis-ponnistus säteilee vahvuutta laajasti kuntoutuksen alueelle. Alussa nimettyjä kärkiteemoja ovat työ- ja toimintakyky, osallistava ja toi-miva arki sekä liikunnallinen kuntoutus. Ottakaamme siis Kuntou-tus-lehti aktiivisesti viestinnän foorumiksi, jossa tartutaan niin han-keympäristöistä kuin arkisista työympyröistä nouseviin kiinnostaviin teemoihin. Tutkimuksellisten tekstien rinnalla rohkaisemme kirjoitta-maan myös juttuja, jotka ovat näkemyksellisiä ja puntaroivat päivän-polttavia asioita tai ilmiöitä!Tässä lehdessä Ulla Lämsä ja Essi Xiong kuvaavat ICF-luokituksen käyttöönottoprosessia Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Tutkimuk-sellisesti jäsennetty prosessi tarjoaa hyvän peilipinnan vertaisoppi-miseen työyhteisöille, jotka haluavat vahvistaa omaa ICF-kyvykkyyt-tään. Anu Kinnunen ja Tarja Väisänen valottavat katsauksessaan robotiikkailmiötä ja kertovat kehittämistyöstä, jossa etsittiin robo-tiikan keinoja auttaa erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja opettajia kouluympäristössä. Katsauksen viesti on, että robotiikalla on kun-touttavia vaikutuksia. Minä ja kollegani Jenna Mäkinen kirjoitamme osakuntoutusrahasta kuvaten sen käyttöä ja kuntoutujien kokemuk-sia. Jyväskylän yliopiston tutkijat Kaisa Haapakoski ja Leena Åker-blad analysoivat työllistymistä edistävää (TEAK) kuntoutusta ikään-tyneiden kuntoutujien vinkkelistä. He tulevat siihen tulokseen, että kuntoutuspalveluita olisi tärkeätä räätälöidä siten, että ikääntyneiden tarpeet ja tavoitteet tulisivat paremmin huomioitua; tämä vahvistaisi kuntoutumista ja edistäisi työllistymistä. Lisäksi Anna Grant ja Ulla Varis esittelevät Rakentava vuorovaikutus mielenterveyden tukena (RVM) -hankkeen. Kysymys on valtakunnallisesta projektista, jossa järjestetään mielenterveyskuntoutujille, kokemusasiantuntijoille ja työntekijöille vuorovaikutustaitokoulutusta tavoitteena osallistujien tunnetaitojen ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen.Antoisia lukuhetkiä ja lempeää kesää!Riitta Seppänen-JärveläKuntoutus-lehden päätoimittaja

Quo vadis Kuntoutus-lehti?

https://journal.fi/kuntoutus/article/download/97240/55510

Quo vadis Kuntoutus-lehti?

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi