Chronic subdural hematoma (CSDH) is a common neurosurgically treated disorder. CSDH is typically initiated by a minor head trauma which leads to a collection of blood between the dura mater and arachnoid mater. Symptomatic CSDHs are operatively treated. The first study of this thesis is a retrospective observational study. We aimed to assess whether the postoperative use of a subdural drain had reduced the rate of reoperation. The second and third study are nationwide register-based analyses. In the second study, we assessed one-year case-fatality after CSDH surgery in older patients with a pre-existing diagnosis of dementia. We searched controls matched for age, sex, and year of dementia diagnosis but without a diagnosis of CSDH. In the third study, we assessed the incidence of CSDH surgeries in adult patients in Finland during 1997–2014.
When patients were treated without a subdural drain, recurrence occurred in 18% of patients. When a subdural drain was used, 6% of patients had a recurrence. Dementia was independently associated with one-year case-fatality among older patients. One-year mortality was 26% for those undergoing CSDH surgery with pre-existing dementia, whereas mortality was 16% for those having dementia but no CSDH. The age-standardized incidence of CSDH surgery increased from 12.2. to 16.5 per 100,000 person-years from 1997 to 2014. The age- and sex-adjusted incidence increased by 30%, and the incidence increased more in the older age groups.
The incorporation of subdural drain use resulted in lower recurrence rates with no difference in functional outcome or complications. For older patients, dementia is a risk factor for one-year mortality after CSDH surgery. The age- and sex-adjusted incidence of CSDH surgery increased significantly in Finland during the past two decades. We expect the increase to continue as the population ages.
Furthermore, we planned and executed a national multicenter randomized controlled trial. In this study, we assess the impact of intraoperative irrigation during a CSDH surgery on reoperation rates. The recruitment was finished in August 2022, and the results will be published in 2023. The protocol article of the study is included in this thesis.Krooninen subduraalihematooma on yleinen neurokirurgisesti hoidettava sairaus. Taustalla on usein trauma, joka johtaa kovakalvon ja lukinkalvon väliseen verikertymään. Mikäli hematooma aiheuttaa oireita, hoitona on leikkaus. Tämän väitöskirjan ensimmäinen osatyö on takautuva havaintotutkimus. Tavoitteena oli selvittää, kuinka leikkauksessa asetettavan subduraalidreenin kliininen käyttö oli vaikuttanut uusintaleikkausten määrään. Toinen ja kolmas osatyö ovat kansallisia rekisteriperustaisia tutkimuksia. Toisessa osatyössä tutkimme kuolleisuutta vuoden aikana leikkauksen jälkeen yli 60-vuotiailla potilailla, joilla oli dementia. Haimme dementiaa sairastaville tapauksille iän, sukupuolen ja dementiadiagnoosin vuoden perusteella kaltaistetut verrokit, joilla ei ollut kroonista subduraalihematoomaa. Kolmannessa osatyössä tutkimme kroonisen subduraalihematooman leikkauksen ilmaantuvuutta Suomessa vuosina 1997–2014.
Ilman subduraalidreeniä hoidettaessa uusintaleikkaukseen joutui 18 % potilaista, kun taas dreenin kanssa uusiutumisia oli 6 %. Dementia oli iäkkäillä potilailla itsenäisesti yhteydessä yhden vuoden kuolleisuuteen. Iäkkäillä potilailla, joilla oli aikaisempi dementiadiagnoosi, kuolleisuus oli kroonisen subduraalihematooman leikkaushoidon jälkeen 26 %. Kaltaistettujen verrokkien kuolleisuus oli 16 %. Kroonisen subduraalihematooman leikkauksen ikävakioitu ilmaantuvuus nousi 12,2:sta 16,5:een 100 000 henkilövuotta kohden vuosien 1997–2014 aikana. Ikä- ja sukupuolivakioitu ilmaantuvuus nousi 30 % ja ilmaantuvuus nousi enemmän iäkkäimmillä potilailla.
Tutkimuksen perusteella subduraalidreenin käyttöönotto johti uusintaleikkausten määrän vähenemiseen, mutta ei vaikuttanut toimintakykyyn tai komplikaatioihin. Dementia on iäkkäillä potilailla riskitekijä kuolleisuudelle kroonisen subduraalihematooman leikkaushoidon jälkeen. Kroonisen subduraalihematooman leikkauksen ikä- ja sukupuolivakioitu ilmaantuvuus on noussut Suomessa viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Väestön ikääntyessä odotamme taudin ilmaantuvuuden kasvavan edelleen.
Lisäksi suunnittelimme ja toteutimme kansallisen satunnaistetun yhdenveroisuustutkimuksen, jossa arvioimme leikkauksessa tehtävän huuhtelun vaikutusta uusintaleikkausten määrään. Tutkimuksen rekrytointi päättyi elokuussa 2022 ja julkaisemme tulokset vuonna 2023. Tutkimuksen protokolla-artikkeli on osa tätä väitöskirjaa
