Granberg, Leo

Finnish

Journal.fi

34     IDÄNTUTKIMUS 1/2009n  ä  k  ö  k  u  l  m  aMustan mullan alue levittäytyy itäisen ja keski-sen Ukrainan alueilta Venäjän lounaisalueille. 1800-luvulla se tunnettiin Euroopan leipäkorina ja se on yhä maailman parhaita viljelyalueita. Paikoin multaa on kahden metrin paksuudelta. Alueella tavataan sanoa, että multa on niin ri-kasta, että sitä voi levittää suoraan leivän päälle. Neuvostoliiton hajottua yksityistettyyn maatalo-uteen kiinnitettiin suuria toiveita. Paperilla muo-dostettiin miljoonia maanomistajia. Maatalous-reformin ajajat mm. Maailmanpankissa uskoivat perheviljelmien nousuun koko Itä-Euroopassa. Allina-Pisanon mukaan maan yksityisomis-tuksesta rakennettiin lännen reformimiehiä ja rahoittajia varten ”Potjomkinin kulissi”, jonka varjossa vanhat valtiontilat jatkoivat elämäänsä niin Ukrainassa kuin Venäjälläkin. Vuonna 2005 kuultiin alueelta taas uutisia. Michel Orloff, Venäläisen aatelissuvun jälke-läinen, perusti ruotsalaisen Black Earth Farming -yhtiön, joka ryhtyi investoimaan mustan mullan alueen maatalouteen. Yhtiön liiketoiminnan konseptina on hankkia ja viljellä maatalous-maata Venäjällä, ennen kaikkea mustan mullan alueella. Lokakuussa 2008 yhtiö oli hankkinut hallintaansa ja osin omistukseensa jo 333 000 ha maata. Kehittämisajatuksena on kollektiivitilojen jakamisen sijaan nykyaikaistaa ne ja yhdistää ne teollisiksi klustereiksi. Maata alueella on tarjolla paljon ja halpaan hintaan. Kasvavien investointien takana on vuonna 2007 alkanut uusi vaihe globaalissa ruokajär-jestelmässä. Tuolloin maailman viljasato jäi odotettua pienemmäksi, varastot supistuivat ja viljan hinta kohosi lähes kaksinkertaiseksi. Kehitysmaiden suurkaupungeissa koettiin sarja nälkämellakoita ja hallitukset turvautuivat hä-tätoimiin ruoan saamiseksi. Hintatasoa nostivat arviot maailman väestön kasvusta ja bioenergian tuotantoon siirtyvän pellon alasta. Ennen kaikkea Mustan mullan makuruokakriisi oli kuitenkin spekulatiivinen ilmiö. Maatalouskaupan kasvun, kaupan esteiden pois-tumisen ja viljapörssien ansiosta viljasta oli tullut sijoituskohde. Sen hinta heilahti 2007 rajusti ylöspäin ja palasi vuoden kuluttua lähelle entistä tasoa. Tänä aikana moni asia alkoi muuttua. Tuojamaat heräsivät vaikeuteen löytää koh-tuuhintaista ruokaa. Pääomapiirit huomasivat maatalousmaan kiinnostavaksi sijoituskohteeksi. Venäjän hallitus muisti vajaatuottoiset ja viljele-mättömät peltonsa ja julisti nostavansa tuotantoa neljänneksellä kolmessa vuodessa. Tuojamaista Libya on hankkinut 247 000 ha viljelymaata Ukrainasta vastineena kaasu- ja öljysopimukselle ja myös eräät muut arabimaat yrittävät vastaavaa. Useat yhtiöt lähtivät sijoittamaan pääomiaan Ukrainan ja Venäjän multaan. Nähtäväksi jää, miten ne reagoivat hintojen laskuun.Viimeistään ruokakriisin aikana Maailman-pankki on kääntänyt takkinsa. Transition alussa sen edustajat puhuivat maatalouden pientuotan-non puolesta. Nyt Maailmanpankin kaupallinen uloke, International Finance Corporation on lisäämässä investointeja juuri agribisnekseen. Nettijulkaisu Grainin mukaan Maailmanpankin tavoitteena on myös saada Ukraina sallimaan maatalousmaan myynnin ulkomaisille investoi-jille. Uudet kartanonomistajat ovat ilmoittau-tumassa jatkamaan 1800-luvun aatelistilojen perinteitä! L  e  o   G  r  a  n  b  e  r  gKirjoittaja on yhteiskuntapoliittisen maaseu-tututkimuksen professori Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Mustan mullan maku

https://journal.fi/idantutkimus/article/download/80538/41090

Mustan mullan maku

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi