Elovainio, Marko

Manderbacka, Kristiina

Finnish

Journal.fi

141J o u r n a l  o f  S o c i a l  M e d i c i n ePäätoimittaja Kristiina Manderbackaeditor@socialmedicine.fiToimitussihteeriKrister Björklund toimitussihteeri@socialmedicine.fi040-747 8953ToimitusneuvostoElina Hemminki, Lasse Kannas, Jaakko Kaprio,  Antti Karisto, Liisa Keltikangas-Järvinen, Simo Kokko, Eero Lahelma, Risto Lehtonen, Pekka Louhiala,  Esa Läärä, Jouko Lönnqvist, Heikki Murtomaa,  Ritva Nupponen, Kari Poikolainen, Pekka Puska,  Arja Rimpelä, Elianne Riska, Leena Räsänen,  Sirkka Sinkkonen, Harri Sintonen, Antti Uutela,  Jussi Vahtera, Tapani Valkonen, Hannu Vuori JulkaisijaSosiaalilääketieteen yhdistys rySocialmedicinska föreningen rfPuheenjohtajaIlmo KeskimäkiStakes, PL 220, 00531 Helsinki,  ilmo.keskimaki@stakes.fiSihteeriTuulikki VehkoPL 598, 00101 Helsinki,sihteeri@socialmedicine.fiNeljä numeroa vuodessaTilaushinnat vuonna 2007: Jäsenet 35 € opiskelijat 16 € (Sosiaalilääketieteen yhdistyksen jäsenmaksu), muut, yhteisöt ja tilaukset ulkomaille 39 €, irtonumerot 10 € + postikulut ISSN 0355-5097Vammalan Kirjapaino Oy 2007S o S i a a l i -l ä ä k e t i e t e e l l i n e n a i k a k a u S l e h t i3/ 2 0 0 744. vuosikertaP ä ä k i r j o i t u sMiten sosiaaliset rakenteet oikein määrittävät terveyttä?Köyhyyden, vähäisen koulutuksen, alempiin so-siaaliluokkiin kuulumisen ja heikon työmarkki-na-aseman osoitettiin olevan terveysriski jo yli sata vuotta sitten ja se on osoitettu sen jälkeen toistuvasti kaikissa länsimaissa. Erot näyttävät myös joidenkin terveyden osoittimien kohdalla läpäisevän koko sosiaalisen hierarkian ja erojen syitäkin on tutkittu laajalti eri maissa jo pitkään. Miksi sosioekonomiseen asemaan liittyvät terveys-erot ovat yhä tiiviin tutkimuksen kohteena ja miksi me tiedämme yhä niin vähän siitä, mikä sosiaalisen aseman ja terveyden välistä yhteyttä oikein välittää? Yksi syy on varmasti ilmiön laajuus ja moni-selitteisyys. Vaikka sosioekonomista asemaa on-kin mitattu monin tavoin, kyse lienee laajemmin sosiaalisten rakenteiden terveysvaikutuksista. Erik Allardt (1983) on todennut että sosiaaliset rakenteet ”muodostuvat kaikista yhteiskunnan tärkeistä ryhmityksistä ja etenkin niistä, jotka liittyvät työn, vallan sekä tulojen ja vaurauden jakoon yhteiskunnassa”. Heikompi asema näissä ryhmityksissä näyttää siis harvinaisen yksiselittei-sesti johtavan useammin terveyden menetykseen, pitkäaikaissairauksiin ja kuolemaan kuin parem-pi asema.            142Tunnetuin esitys mahdollisista mekanismeista, joilla sosiaaliset rakenteet vaikuttavat ihmisten terveyteen lienee 1980-luvun alussa julkaistu brit-tiläinen The Black Report (Townsend ja Davidson 1982). Siinä terveyserojen selitysmalleja esiteltiin neljä. Artefaktaselityksissä yhteys tulkitaan näen-näiseksi, esimerkiksi mittaamisen puutteista joh-tuvaksi. Valikoitumisselitysten mukaan terveyden perusteella tapahtuva suora ja epäsuora valikoi-tuminen alempiin sosiaalisiin asemiin selittää yh-teyden. Kolmas selitysmalli liittyy käyttäytymi-seen sekä sitä ohjaaviin kulttuurisiin tekijöihin, kuten perinteisiin, arvoihin ja asenteisiin, ja neljäs malli ovat selitykset, jotka nojaavat suoraan ra-kenteellisten tai materiaalisten tekijöiden vaiku-tuksiin sekä elinoloihin että terveyteen.Sally Macintyre (1997) on tarkastellut aihees-ta The Black Reportin jälkeen tehtyä tutkimusta ja hän jaottelee nämä selitysmallit vielä ”koviin” ja ”pehmeisiin” selityksiin. Ensin mainitussa yk-sittäisiä malleja pidetään ikään kuin tyhjentävinä ja toisensa poissulkevina kilpailevina selityksinä, kun taas viime mainitussa eri selitysmalleilla ar-vioidaan olevan osansa erojen selittämisessä. Niinpä esimerkiksi kova versio rakenteellisista tai materiaalisista selityksistä olettaa, että alempaan sosioekonomiseen asemaan liittyvä materiaalinen deprivaatio ja heikommat asuin- ja muut elinolot ovat yksiselitteisesti se mekanismi, joka synnyttää terveyseroja. Pehmeämpi selitys olettaa materiaa-listen erojen lisäksi myös psykososiaaliset tekijät (sosiaaliset suhteet, sosiaalinen tuki, itsetunto jne.) sekä terveyskäyttäytymisen erot osaltaan terveyseroja tuottaviksi tekijöiksi tai ainakin vä-littäviksi mekanismeiksi.Eri selitysmallien ja välittävien mekanismien tutkijat tulevat usein eri tieteenaloilta ja eri tutki-mustraditioista ja tulokset rikastavat tietämys-tämme sosiaalisten rakenteiden vaikutuksesta terveyteen. Osin näkemyserot näyttävät olevan pikemmin poliittisiin ja tutkimuspoliittisiin eroi-hin perustuvia. Anglosaksisissa maissa on viime vuosina kiistelty erityisesti kahdesta selitysmallis-ta: ovatko rakenteelliset tai materiaaliset tekijät (neo-materialistinen tulkinta) vai psykososiaaliset ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät (psykososiaa-linen tulkinta) tärkeämpiä terveyserojen selittäjiä? (muotoilu Lynch ym. 2000). Tähän kiistaan näyt-tää liittyvän paljon ulkotutkimuksellistakin pai-nolastia ja kiistakumppanit tuntuvat puhuvan pikemmin toistensa ohi kuin toisilleen. Ulkotut-kimuksellisella painolastilla tarkoitamme tässä tutkimustulosten mahdollisia tai oletettuja poliit-tisia implikaatioita, sekä tutkimusrahoituskilpai-luun tai tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden taustaan liittyviä tekijöitä. Toistensa ohi puhu-mista taas kuvaa se, että neo-materialistien tutki-musvasteena on usein kuolema tai syöpä, kun taas psykososiaalisia selityksiä etsitään useammin mielenterveysongelmiin, kohonneeseen verenpai-neeseen tai sepelvaltimotaudin esioireisiin. Tätä keskustelua ei varmaankaan ihan lähitu-levaisuudessa ratkaista, mutta nykyisen tutkimus-näytön perusteella vaikuttaa siltä, että tutkimus-kohdetta on tarpeen laajentaa ja että ilmiön mo-nitahoisuus on syytä hyväksyä. Tutkimuksen myötä kuva kokonaisuudesta näyttää joka ta-pauksessa monimutkaistuvan ja ehdollistuvan. Osa sosioekonomisia terveyseroja välittävistä te-kijöistä on luonnollisesti lähempänä terveyttä ajallisesti ja kausaalisesti ja osa vaikuttaa etääm-mältä tai pidemmällä ajanjaksolla; tekijät voivat myös vaikuttaa eri tavoin eri elämänvaiheissa ja kasautua. Mallien, vaikutusten ajoituksen ja me-kanismien voi myös olettaa vaihtelevan eri sai-rauksien osalta. Tutkimusnäytön arviointia vai-keuttaa se, että eri tutkimuksissa on määritelty erilaiset terveysriskit (kolesteroli, verenpaine, yli-paino) joko sekoittaviksi tekijöiksi tai mekanis-meiksi tai vasteiksi. Samoin vaihtelee se, tulki-taanko psykososiaalisten tekijöiden olevan ensi-sijaisia vai vain välittäviä tai muovaavia mekanis-meja rakenteellisten tekijöiden ja terveyden välil-lä. Oman vaikeutensa tuovat hybridit uuskäsit-teet, jotka saattavat olla omiaan hämmentämään keskustelua. Sosiaalinen pääoma on tällainen, vaikka sen arvo tutkimukselle on arvioitavissa vasta tulevaisuudessa. Macintyren (1997) mukaan tärkeä kysymys terveyserojen syitä selvitettäessä on, mitkä ovat ne täsmälliset mekanismit, jotka tuottavat ja yllä-pitävät sosioekonomisia terveyseroja tietyissä konteksteissa. Tämä edellyttää erilaisten yhteis-vaikutusten ja kehityksellisten kausaaliketjujen tutkimista. Tutkimuksissa tarvitsemme oletetta-vasti myös erilaisia selitysmalleja riippuen siitä, tarkastelemmeko vain heikoimmassa asemassa olevien terveyttä vai koko sosiaalista hierarkiaa. Tutkijat ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, että sosioekonomiset terveyserot ovat epätoivottavia ja että niitä on tarpeen kaventaa. Suomessa so-siaaliryhmien väliset erot ovat joillakin terveyden osoittimilla, kuten kuolleisuudessa, eurooppalai-sessa vertailussa jopa poikkeuksellisen suuret. Voikin toivoa, että mekanismien tuntemuksen kasvu helpottaa erojen kaventamista.  143KIRJALLISUUSAllardt E. Sosiologia 1. WSOY, Porvoo 1988.Lynch JW, Davey Smith G, Kaplan GA, House JS. Income inequality and mortality: importance to health of individual income, psychosocial environment, or material conditions. BMJ 2000:320:1200-04.Macintyre S. The Black Report and beyond what are the issues? Soc Sci Med 1997:44:723-45.Townsend P, Davidson N (toim). Inequalities in health. The Black Report. Penguin Books, Harmondsworth 1982.  Kristiina ManderbacKaMarKo elovainio

Miten sosiaaliset rakenteet oikein määrittävät terveyttä?

https://journal.fi/sla/article/download/565/480

Miten sosiaaliset rakenteet oikein määrittävät terveyttä?

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi