Robots and artificial intelligence are increasingly utilized for labor in various occupational fields. The interest in designing advanced technological solutions suitable for environments outside of manufacturing has not only shifted to home and leisure activities but also to more interactive robots used at work. Consequently, robots with advanced social and collaboration features are being deployed for work tasks that human workers have previously done. Robots operating closely with the human workforce introduces not only technical challenges but also social and psychological demands for the human workers and people involved. More research is needed to understand people’s expectations and the potential social psychological consequences of introducing new-generation robots at work. these novel challenges, this doctoral dissertation utilizes intergroup threat theory as a theoretical framework and investigates the affective attitudes toward robots at work.
The research articles included in this doctoral dissertation in social psychology utilized experimental, computational, and longitudinal research designs to investigate the affective attitudes toward robots. Article I focused on group identification and was based on two vignette-design experiments examining how people react when organizations introduce robots as members of a work team. Article II used three role-playing experiments to capture reactions toward introducing robot colleagues using sentiment analysis tools for analyzing written text. Article III aimed at understanding the public opinion and discussions on robots in general over time, and thus, comments on robotic technologies were collected from social media and analyzed with sentiment analysis and other lexicon-based computational tools. Article IV was a longitudinal survey study on the Finnish working population and within-person analyses enabled investigating how attitudes toward robots as colleagues or tools at work have developed over time before and during the COVID-19 pandemic.
The results show that people hold some prejudice toward deploying robots at work. This is especially true when robots are introduced as social agents such as colleagues. However, although social media discussions on robotic technologies suggested that people perceive robots less positively for work than for leisure activities, conversations around robots were overall positive in the work context compared to the more negative comments within the home setting. Longitudinal analyses also reveal a slight positive trend on affective attitudes toward robots during the pandemic. The findings show how the attitudes toward deploying robots at work have shifted to a more positive direction during the need for social distancing. Attention should be given to how robots are introduced to human workers and the people involved. Human workers could perceive giving robots social roles, such as one of a team member, as a threat, which can lead to prejudice and negativity toward utilizing robots in the work context.Robotteja ja tekoälyä hyödynnetään useilla eri ammattialoilla yhä enemmän. Kiinnostus edistyneiden teknologisten ratkaisujen kehittämiseen teollisuuden ulkopuolelle on keskittynyt kodin ja vapaa-ajan lisäksi vuorovaikutteisempien robottien hyödyntämiseen työelämässä. Tämän seurauksena roboteille, joilla on edistyneitä sosiaalisia ja yhteistyöhön soveltuvia ominaisuuksia, delegoidaan työtehtäviä, jotka ovat aiemmin kuuluneet ihmistyöntekijöille. Ihmistyöntekijöiden läheisyydessä toimivat robotit tuovat mukanaan teknisten haasteiden lisäksi henkilöstöön ja muihin ihmisiin kohdistuvia sosiaalisia ja psykologisia vaatimuksia. Enemmän tutkimusta tarvitaan sen ymmärtämiseksi, minkälaisia odotuksia ja mahdollisia sosiaalipsykologisia seurauksia uuden sukupolven robottien käyttöönottoon työelämässä liittyy. Huomioiden nämä uudenlaiset haasteet, tämä väitöskirja hyödyntää ryhmienvälistä uhkateoriaa teoreettisena viitekehyksenä ja tutkii affektiivisia asenteita robotteja kohtaan työelämässä.
Väitöskirjan tutkimusartikkeleissa hyödynnettiin koeasetelmia, suurta sosiaalisen median aineistoa ja pitkittäiskyselyaineistoa robotteihin kohdistuvien affektiivisten asenteiden tarkastelemiseen. Ensimmäinen artikkeli keskittyi ryhmäidentifikaatioon ja pohjautui kahteen kehystarinaa hyödyntävään kokeeseen, joissa tarkasteltiin ihmisten reaktioita robottien esittelemiseen työryhmän jäseninä. Toinen tutkimusartikkeli sisältää kolme eläytymiskoetta, joissa mitattiin reaktioita robottikollegojen esittelyyn analysoimalla kokeessa tuotettuja tekstejä sentimenttianalyysillä. Kolmannessa artikkelissa tarkasteltiin robotteihin kohdistuvaa yhteiskunnallista keskustelua keräämällä robottiteknologioita käsitteleviä sosiaalisen median kommentteja ja analysoimalla niitä sentimenttianalyysillä ja muilla sanastoihin pohjautuvilla laskennallisen yhteiskuntatieteen työkaluilla. Neljännessä tutkimusartikkelissa hyödynnettiin suomalaiselta työväestöltä kerättyä pitkittäiskyselyaineistoa ja ihmisten asenteiden muutoksien analysointia tarkastelemaan sitä, miten asenteet robotteihin kollegoina tai työkaluina ovat kehittyneet ajallisesti koronapandemiaa ennen ja sen aikana.
Tulokset osoittavat, että robottien käyttöönotto työelämässä herättää ihmisissä joitain ennakkoluuloja, erityisesti silloin kun robotit esitellään sosiaalisina toimijoina kuten kollegoina. Sosiaalisen median robottiteknologioita käsittelevien keskustelujen perusteella suhtautuminen robotteihin on kielteisempää työn kuin vapaa-ajan toiminnoissa, mutta työaiheiset robottien ympärillä käytävät keskustelut olivat kokonaisuudessaan myönteisiä verrattuna kotiaiheisiin keskusteluihin. Myös pitkittäisanalyysit paljastivat myönteisen nousujohteisen trendin affektiivisissa asenteissa robotteja kohtaan koronapandemian ajalta. Robottien käyttöönottoon työelämässä kohdistuvat asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi aikana, jolloin sosiaalisten kontaktien välttäminen on ollut tarpeellista. Robottien esittelyyn tuli kiinnittää erityistä huomiota niitä käyttöönotettaessa. Työntekijät saattavat kokea uhkaavaksi, jos roboteille annetaan sosiaalisia rooleja kutsumalla niitä esimerkiksi kollegoiksi. Seurauksena voi olla ennakkoluuloja ja kielteisyyttä robotteja kohtaan työpaikoilla
