Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella unen ja sisäisen vuorokausirytmin normatiivista kehittymistä nuoruuden aikana. Aiemmissa tutkimuksissa on löydetty, että unen kokonaismäärä vähenee ikääntymisen myötä, ja erityisesti nuoruudessa unen ajoitus muuttuu myöhemmäksi, mihin vaikuttaa sekä fysiologisia että psykologisia tekijöitä. Uni on yhteydessä nuorten sisäiseen vuorokausirytmiin, mitä on yleisesti tutkittu melatoniinin erityksen kautta. On epäselvää, kuinka uni on yhteydessä kehon lämpötilan vuorokausirytmiin nuoruudessa.
Menetelmät. Tämä tutkimus oli osa Sleep & Mind -tutkimusryhmän SleepHelsinki! kohorttitutkimusta. Nuorten unta mitattiin aktigrafialla, kun taas lämpötilan vuorokausirytmi sisälsi ihon pintalämpötilan mittaamisen. Lämpötilan vuorokausirytmiä tarkasteltiin rytmin pituudella, ihon keskiarvoisella lämpötilalla sekä vuorokauden aikana tapahtuvan vaihtelun suuruudella eli amplitudilla. Lähtömittaukseen osallistui 215 (71.6 % tyttöjä) nuorta (16–18 vuotta). Vuoden kuluttua 156 (76.3 % tyttöjä) nuorta osallistui seurantamittaukseen. Muutoksia unessa ja lämpötilan vuorokausirytmissä testattiin toistettujen mittausten sekamallilla, mikä tehtiin erikseen tytöille ja pojille. Sukupuolten välisiä eroja testattiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä. Seurantamittauksen unta ja vuorokausirytmiä ennustettiin lähtömittauksen arvoilla ja sukupuolella; testaukseen käytettiin sekä lineaarisia että ordinaalista regressiomalleja.
Tulokset ja johtopäätökset. Vuoden aikana nuorten unen kokonaismäärä kasvoi viikon aikana, mutta viikonlopun unen määrä väheni. Tämä muutos oli kuitenkin tilastollisesti merkitsevä pelkästään tytöillä. Unen ajoitus myöhästyi sekä tytöillä että pojilla, sillä unen alkamisaika, keskikohta sekä heräämisaika muuttuivat myöhäisemmiksi. Ihon lämpötilan vuorokausirytmi puolestaan muuttui pelkästään pojilla, sillä heidän keskiarvoinen iholämpötilansa kasvoi ja lämpötilan vaihtelun suuruus väheni. Seurantamittauksessa poikien lämpötilan amplitudi oli myös selvästi pienempi kuin tytöillä, ja tytöillä oli 5.85-kertainen todennäköisyys korkeaan amplitudiin poikiin verrattuna. Lämpötilan amplitudi oli yhteydessä viikon unen määrään, sillä lämpötilan amplitudi vaikutti muutoksiin unen määrässä: korkeampi amplitudi lämpötilassa ennusti unen määrän kasvamista. Kuitenkin aiempi unen määrä vaikutti todennäkösyyteen, että nuorella oli pitkä unen kesto vuoden kuluttua.Aims of the study. The aim of this study was to examine normative development of sleep patterns and circadian rhythmicity during adolescence. Previous studies have found that sleep duration shortens across the lifespan, and especially adolescents’ sleep timing shifts later due to physiological and psychological factors. Sleep patterns in adolescence are connected to individual’s endogenous circadian rhythms, usually measured by delayed melatonin secretion in the evening. There is a lack of understanding how sleep patterns are related to circadian body temperature rhythms during adolescence.
Methods. This study was part of SleepHelsinki! cohort study of the Sleep & Mind Research Group. Adolescents’ sleep patterns were measured with actigraphies, whereas circadian body temperature was measured from the skin surface. Circadian temperature rhythmicity was inspected by circadian period length, the mesor of skin surface temperature and the amplitude of daily changes within the rhythm. Baseline measurements were measured from 215 (71.6 % girls) adolescents aged 16–18 years. At one-year follow-up, 156 (76.3 % girls) adolescents were measured again. Mixed models for repeated measures were used to examine changes over the year in sleep patterns and endogenous circadian temperature rhythm, separately for both girls and boys. Sex differences were tested with one-way variance analysis. Linear and ordinal regressions were used to predict sleep and circadian rhythm over the year.
Results and conclusions. Over the year, adolescents’ sleep duration became longer during the week, while weekend sleep shortened. However, this change was only significant for girls. Sleep schedule became more delayed for both girls and boys during the week, as sleep onset, midpoint and offset occurred at a later time. Circadian rhythm changed for boys, as their average skin surface temperature increased, and their circadian temperature amplitude became smaller. Boys also had significantly lower circadian temperature amplitude than girls at the follow-up. Compared to boys, girls were 5.85 times more likely to have a high circadian temperature amplitude at the follow-up measurement. Changes in sleep length during the week was moderated by temperature amplitude, with higher circadian amplitude predicting sleep duration to become longer. Still, the likelihood to have long sleep duration was affected by past sleep duration
