Opinnäytetyö toteutettiin Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän, lapsiperheiden Arjen tuen palveluiden toimeksiannosta. Sen tavoitteena oli kehittää henkilöstön osaamispankki, johon osaaminen kootaan helposti hahmotettavaksi kokonaisuudeksi. Arjen tuen palveluissa työskentelevät lapsiperheiden kotipalvelu, perheohjaus ja lähityö, joka on ammatillista tukihenkilötoimintaa. Työn tarkoituksena on nostaa henkilöstön osaamisresurssi näkyväksi ja tehostaa ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuutta.
Toiminnallisen opinnäytetyön kehittämismenetelmänä käytettiin palvelumuotoilua. Sen avulla Arjen tuen palveluiden henkilöstön kokemukset olivat mukana kehittämistyössä. Palvelumuotoiluprosessi eteni kehittämistehtävän määrittelystä, käyttäjätutkimukseen ja suunnitteluun. Käyttäjätutkimus koostui havainnoinnista, kyselystä, haastatteluista ja muotoiluluotaimista. Suunnitteluvaihe sisälsi erilaisia visualisointeja, brainstorming -työpajan ja prototestauksen. Suunnittelussa huomioitiin lapsiperhepalveluissa vahvasti käynnissä oleva muutos ja sen tarpeet.
Tuotos sisältää osaamispankin selkeän rakenteen, jossa palvelumuotoilun avulla muodostetut yläkäsitteet jäsentävät osaamisia. Osaamispankin toiminnallisuuden suunnittelussa pyrittiin huomioimaan eri käyttäjäryhmien tarpeita. Tuotos sisältää lomakkeen, joka toimii osaamispankissa osaamisten keräämisen työkaluna.This thesis was commissioned by Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, Arjen tuen palvelut (Päijät-Häme Joint Authority for Health and Wellbeing, daily life services to support families with children). The objective was to create a layout for a digital competence bank, where the competences of personnel would be easy to find. Arjen tuen palvelut includes home help services for families with children, family guidance and the services of professional support persons.The purpose was to make the competence resources of the personnel visible and to increase the effect of preventive support on families with children.
Service design was used as the development method in this functional thesis. The method made the experiences of the personnel part of the development process. The service design process advanced from defining the development challenge to researching of user experience and designing. The user experience research consisted of observation, inquiry, interviews and design probes. The designing stage included visualizations, a brainstorming workshop, and testing of the prototype. The changes taking place in the services for families with children were taken into account in the design process.
The output of the thesis is a distinct structure for a competence bank. Using the methods of service design, headlines were formed to classify competence. The needs of different user groups were considered. The output includes a form that will be a tool for collecting knowledge
