Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia vuorohoidon asettamia haasteita lasten kasvun ja oppimisen tuen toteuttamiselle. Tavoitteena oli saada selville, miten laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan työskentely soveltuu vuorohoitoon. Aihetta tutkittiin kahden espoolaisen vuorohoitopäiväkodin henkilöstön näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa osana laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävän pilotointia. Opinnäytetyön tietoperusta muodostui varhaiskasvatuksesta, vuorohoidosta, kasvun ja oppimisen tuesta sekä inkluusiosta.
Tutkimus oli laadullinen. Laadullista menetelmää päädyttiin käyttämään, koska tarkoituksena oli selvittää laajasti tutkittavien omakohtaisia kokemuksia. Aineiston keruu toteutettiin teemahaastatteluilla, jotka koostuivat avoimista kysymyksistä. Tutkimusta varten haastateltiin lastentarhanopettajia, lastenhoitajia ja laaja-alaista varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Haastateltavia oli yhteensä seitsemän. Vastaukset analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustulokset osoittavat lasten hoitoaikojen ja kasvattajien työvuorojen vaihtelevuuden olevan haaste vuorohoidossa. Tämän seurauksena lasten kasvun ja oppimisen tuen toteuttaminen vaikeutuu. Laaja-alainen varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja kasvattajat olivat pääosin samaa mieltä pilotin positiivisista ja negatiivisista puolista. Suurimpana hyötynä nähtiin laaja-alaiselta varhaiskasvatuksen erityisopettajalta omaan työhön saatu tuki ja ohjaus. Tutkimuksesta kävi kuitenkin ilmi laaja-alaisella varhaiskasvatuksen erityisopettajalla olevan liikaa työtehtäviä suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. Tutkimustulokset antavat uusia näkökulmia tuen toteuttamiseen vuorohoidossa. Tuloksia tullaan hyödyntämään pilotin toteutumisen arvioinnissa ja laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan työn kehittämisessä.The aim of this thesis was to study the challenges that 24-hour daycare sets for carrying out the support for children’s growth and learning. The goal was to discover how suitable the task of an all-round early childhood special education teacher is for 24-hour daycare. The subject was explored from the perspective of educators in two 24-hour daycare centres in Espoo. The study was carried out in the Finnish-speaking early childhood education in Espoo as a part of piloting the task of all-round early childhood special education teacher. The theoretical basis of the thesis consisted of early childhood education, 24-hour daycare, support of children’s growth and learning and inclusion.
The study was qualitative. The qualitative method was chosen because the purpose was to comprehensively find out about the examinees’ personal experiences. The data collection was carried out with theme interviews, which consisted of open-ended questions. For the study kindergarten teachers, childminders and an all-round early childhood special education teacher were interviewed, altogether there were seven educators interviewees. The responses were analyzed using inductive content analysis.
The findings indicate that the variability of children’s care times and educators’ shifts is a challenge in 24-hour daycare. As a consequence, carrying out the support of children’s growth and learning becomes more difficult. The all-round early childhood special education teacher and the other educators mainly agreed on the positive and negative sides of the pilot. The support and guidance for educators’ own work received from the all-round early childhood special education teacher was seen as the major benefit. However, the study revealed that the all-round early childhood special education teacher has too much duties in relation to the available time. The findings provide new perspectives for carrying out the support of growth and learning in 24-hour daycare. The findings will be utilised in the evaluation of the pilot and in the development of the work of an all-round early childhood special education teacher
